Savupiippu osa 2/2

Kesällä 2014 meillä korjattiin savupiippu. Kyseessä on iso piippu: 16 hormia, 500 mm x 2000 mm. Ongelma oli se, että hormien välistä oli irronnut tiiliä, minkä takia yläkerran uuni veti huonosti. Mietittiin slammausta ja vaikka mitä, mutta parikin piippumuuraria käytti maalaisjärkeä ja totesi, ettei sitä lopulta tarvitse edes purkaa vesikattoon asti, vaan riittää huolellinen korjausmuuraus, uuden lenssin valu ja lopuksi päälle sinkitty hattu.

Näin tehtiin. Urakan teki Turun Piippuhuolto, jota voin suositella lämpimästi. Suunnitelma oli rehellinen ja järkevä, yhteydenpito ja aikataulutus pelasi, homma hoitui ripeästi ja säntillisesti, ja hintakin oli kohdillaan. Voiko asiakas edes enempää vaatia? Ei!

Piipusta vanhassa kunnossa ei oikein ole dokumentteja, koska katolla kuvaaminen on niin hankalaa, mutta näistä saa vähän käsitystä tapahtuneesta.

Uusi lenssi. Kuva: L.

Kurkistus alas. Kuva: L.

Maassa hattu näytti ihan valtavalta!

Elokuussa 2015 yhden talven hienosti pärjännyt piippu hattuineen.

Talvehtinut lenssi lähikuvassa. Kuva: L.

Maisemakahvit! Kuva ja jalat: L.

Savupiippu osa 1/2

Mikään remonttiasia ei ole niin yksinkertainen, että siihen olisi vain yksi järkevä korjaustapa. Esimerkkinä savupiippu.

Vinolassa on tosi iso savupiippu, joka on mitoiltaan noin 500 mm x 2000 mm. Hormeja on 16. Piipussa ei ole ollut päällä hattua, joten lenssi ja katon päällä olevat tiilet ovat rapautuneet, osa välitiilistä on pudonnut, joten hormien väleillä on reikiä. Muutama hormi vetää aika huonosti, ja välillä lämmittäessä tulee savunhaju jonnekin ihan muualle.

Syksyllä meillä kävi tosi mukava ja perusteellinen nuohooja, joka sanoi että savupiippu on ehdottomasti korjauksen tarpeessa. Isäni oli sanonut jo aiemmin samaa mutta uskoi piipun hyvin kestävän tämän lämmityskauden yli. Piippuremontti vaikutti tällaiselta: vanhan purkaminen, uuden muuraus, pellitys ja hatutus.

Viime viikolla kävin minäkin katsomassa piippua, aiemmin olin noussut vain katon reunalle, mutta nythän meillä on hyvät, uudet tikkaat. En kuitenkaan pystynyt ottamaan siellä valokuvia, joten nyt ei ole havainnollistavaa kuvitusta tähän kirjoitukseen. Piipun yläosa vaikutti tosiaankin kovin rapautuneelta mutta ei sellaiselta, että se olisi välittömästi romahtamassa. Katolla kävi myös katsomassa peltiseppä, jolta pyysimme työtarjouksen. Hänen mukaansa tilanne ei ollut lainkaan yhtä paha. Piippua ei tarvitsisi purkaa, ja pellitkin olivat hyvässä kunnossa (uusittu kattoremontin yhteydessä 2000-luvulla). Uutena tietona tuli se, että yksi hormeista on muurattu vinoon. Hän ehdotti seuraavaa suunnitelmaa:

1. kaikki piipun hormit korjataan ja massataan kattopintaan asti
2. ne hormit, joita käytetään (4 kpl) massataan (liukuvalu) alas asti (tämä on helppoa saunan ja kamiinan osalta, Petrin kakluuniin se pääsee puhkaisemalla välikatosta ja T:n huoneen kakluuniin luultavasti puhkaisemalla kamiinasta
3. puretaan piipun peltejä ja katsotaan, onko muuraustiilet kunnossa (sanoi että kattopeltityöt ovat niin ammattitaitoista jälkeä, että voisi olettaa, etteivät ole vain peittäneet rähjää piippua uusilla pelleillä)
4. tarvittaessa muurataan uusi piipunkakku mutta vanhan korjailullakin saattaa pärjätä
5. tehdään hattu, tässä tapauksessa kaksi hattua, joissa on sauma keskellä

Suunnitelma kuulosti muuten ihan hyvältä, mutta ongelmaksi tuli hinta. Massaus maksaa 150 - 200 €/m. Kun hormeja on 16 kpl, niin jo pelkkä massaus kattopintaan saakka tulisi maksamaan vähän hirveästi -- siis meidän budjetilla, siinäkin tapauksessa että L olisi ollut apumiehenä. Tähän ei sisältynyt edes ne neljä tulisijaan johtavaa hormia, joihin tulisi tietysti vielä huimasti lisää metrejä.

Tässä vaiheessa otimme selvää massauksesta eli slammauksesta, josta löytyy erinomainen ohje konesaumakatto.info-sivulta. Massaus ei olisi mikään mahdoton homma itsekään tehden, mutta vaikeinta olisi varmaan estää laastia ja tiilenkappaleita putoilemasta hormeihin. Piipunhatunkin voisi tehdä itse.

Viime viikolla meillä vieraili myös L:n isä (rakennusurakoitsija). Miehet tietysti kiipesivät katolle (mikä trafiikki!). Kurkkailtuaan hormeihin supertehokkaalla lampulla L:n isä oli samaa mieltä kuin minun isäni, eli että parasta on purkaa piippu, muurata uusi (ja suora), pellittää ja tehdä kunnon hattu. Lisäksi hän arveli, että vinon hormin syynä on todennäköisesti mittavirhe, joka on sitten päätetty oikaista.

Nyt siis pitäisi päättää, mitä oikein halutaan. Totta on, että veto on huono. Totta on myös se, ettei piippu seisottamalla parane, päinvastoin se haurastuu sitä mukaa, kun välitiiliä putoilee, ja tuki vähenee. Jos vesikaton yläpuolinen osa muurattaisiin uusiksi, eikä veto siitä huolimatta parane, niin sitten voisi harkita massausta.

Nyt siis tarjouspyyntöjä piippumuurareille. Tosin ihan ekaksi taidan kokeilla kuitenkin amista (ks. Laurakaisan talonmaalaus), jos vaikka saisi hyvin suunniteltua ja toteutettua työtä paremmin budjettiin sopien. Tosin mieleen tulee, että juuri äsken pari amisopettajaa tuomittiin siitä, että olivat päästäneet opiskelijat putoamaan kolmen metrin korkeudesta... Jos meidän kattorakenteemme eivät täytä ammatti-insituutin standardeja, niin sitten käännymme valmistuneiden muurareiden puoleen.

Pieniä ja keskipieniä yllätyksiä

Tiedossa ennen muuttoa:

• Lumi irrottanut lapetikkaat ja pultit repineet kattopeltiin pari reikää, joista vesi valuu (toivottavasti asiallisesti asennetun) välikatteen päälle ja täten pois. Asian huomasi isäni, joka Vinolan pihalla vieraillessamme lähes ensi töikseen kiipesi katolle (irrallisia tikkaita pitkin). Asiasta huomautti myös naapuri, jonka pihalta vaurio näkyy erittäin selvästi. Nuohooja ei mene katolle, jos tikkaat eivät ole kunnolla kiinni.
     Toimenpiteet: Vanhojen tikkaiden poisto, uusien hankinta ja asennus. Reikien paikkaus. Kustannukset: tikas ja asennussarja 170 €.

Nämä paljastuivat Vinolassa ensimmäisten viikkojen aikana:

• Ymmärsimme välittäjän puheista, että nuohooja oli käynyt Vinolassa. Tulkinta oli toiveikas ja naiivi eikä perustunut tarkkaan tiedusteluun, sillä kävi ilmi, että nuohooja oli hyvinkin käynyt -- vuonna 2009! Kauhistuimme, sillä olimme iloisesti lämmittäneet kakluuneja ja kiuastakin pari kertaa. Käytössä olevat tulipesät tulee lain mukaan nuohota vuosittain. Onneksi nuohooja tuli pian, ja nyt voimme lämmittää hyvillä mielin. Samalla selvisi, että savupiipun suu on murentunut, ja tiiliä puuttuu siinä määrin, että se saattaa haitata vetoa.
     Toimenpiteet: Kutsuttava muurari korjaamaan savupiippu. Samalla kannattaa hankkia hatut piipun päälle. Kustannukset: arvio 600 - 800 €?
  

• Asuntoesitteessä ja muissa tiedoissa mainittiin pesukoneliitäntä saunan pesuhuoneessa. Siellä sellainen olikin. Se, mikä puuttui, oli poistoliitäntä. Lähin viemäri oli 1,5 m päässä (keskellä saunan ja pesuhuoneen välistä oviaukkoa) siten, että välissä on yksi ovi (tai vaihtoehtoisesti saunan seinä).
     Toimenpiteet: Siirrettiin pesukoneliitäntä alakerran vessaan suihkun tilalle. Samalla jouduin sanomaan hyvästit toiveelle, että pystyisin vihdoin pesämään naamani lavuaarin päällä lyömättä päätäni mihinkään...

• Asuntoa ostaessamme mainittiin, että siinä on kolme suihkutilaa, joista kaksi on vessassa ja yksi on saunan suihkuhuone. Vaikkei meillä olekaan tarvetta niille kaikille, niin ostaja olettaisi, että kaikki suihkutilat olisivat käyttökelpoisia eivätkä nimellisiä. Alakerran suihkusekoittimen asennuksesta puuttui tiivistys kokonaan (hamppu + kitti / putkiteippi), mistä syystä siitä ilmeisesti oli kytketty vedet pois kokonaan. L:n asiaa tutkiessa vettä pursusi liitinten välistä. Lattiakaato olisi ohjannut vedet eteisen lattialle, sillä viemäri on vessan korkeimmalla kohdalla -- siitäkin huolimatta että talo on kallellaan lattiakaivon suuntaan. Suihkutiloissa oli myös esitteen mukaan lattialämmitys, todellisuudessa vain yhdessä oli.
     Toimenpiteet: Suihkusekoittimen poistaminen, lämminvesirasian tulppaus, kylmävesirasiaan pesukoneliitäntä. Tilalle pesukone, kuten edellä todettiin. Kellarin pesukonekulmarasian tulppaus. Kustannukset: 2 kpl messinkihattuja à 3,05 €, yhteensä 6,10 €.

• Asuntoesitteessä markkinoitiin uusittuja putkistoja. Osa putkista onkin komposiittia, osa perinteistä kuparia, ja viemäri on vaihdettu valurautaisesta muoviseen. Uutta ovat siis putket, kooltaan varsin kirjavat, mutta ammattitaitoa ei ole asentajalta ilmeisesti edellytetty rahtustakaan. Putket on vedetty mielivaltaisia reittejä pitkin, eikä läpivientejä ole tehty asianmukaisesti. Putkia ei myöskään ole eristetty edes välttävästi kylmässä kellaritilassa, mutta yritetty on -- tästä todisteena muutama silputtu eriste saavissa ja jokunen putkienkin ympärillä.  Seurauksena kuuma vesi on entistä viipyvämpää sorttia, mutta tämä ongelma oli jo hiipinyt tietoisuuteen esittelytilaisuudessa.
     Toimenpiteet: Putkistojen eristäminen. Kustannukset: arvio 200 - 300 €?

Teknisenä apuna tämän blogitekstin kirjoittamisessa oli L.