Pakkasjuttuja

Turussakin on vihdoin talvi, siis oikea sellainen. Se tuli tällä kertaa viidessä päivässä tammikuun toisella viikolla. Aamulukemat: pe 10.1.2014 plussaa, la 11.1. -2 °C, su 12.1. -9 °C, ma 13.1. -13 °C, ti 14.1. -17 °C. Olimme toki pohtineet talon toimintaa pakkasilla, eikä hirveän suuria yllätyksiä tullut.

Suureksi iloksemme Vinolassa asuintilojen ikkunat pysyvät täysin kuivina ja jäättöminä toisin kuin edellisessä asunnossamme, jossa pakkasilla joka-aamuinen rutiini oli käydä ne läpi rätin kanssa. Noita aikoja emme kaipaa. Sen sijaan täysin eristämättömän kuistin ikkunat näyttävät tältä:

 
Ilmalämpöpumppu oli erinomainen pitkäksi venähtäneen syksyn aikana, kun öisinkin oli joulukuussa usein jopa + 6°C. Nyt pakkasilla se hurisee koko ajan eli toimii paljon energiatehottomammin, joskin tietysti lämmittää vielä (tätä kirjoittaessa on -15 °C). Alakerrassa emme ole edes käyttäneet muita sähköisiä lisälämmönlähteitä, tosin juuri äsken Petri laittoi päälle pienen vanhan patterin, joka on eteisessä kellarinoven vieressä. Puuta on tähän saakka kulunut yllättävän vähän, kun joulukuussa lämmitimme alakerran kakluunia vain noin joka toinen päivä ja olohuoneen kamiinaa ruoka- ja pyykinkuivaustarpeen mukaan. Yläkerrassa Petri on lämmittänyt oman huoneensa kakluunin päivittäin, ja L on todennut, ettei vanha ilmakiertopatteri riitä pitämään toista yläkerran huonetta lämpimänä. Uudet, öljytäytteiset patterit on tilattu, tosin niiden tilaamisesta puhuttiin jo marraskuussa, mutta meillä tunnetusti kaikki aina kestää.

Suurin ongelma on nyt kuistin ja portaikon välinen ovi, joka on jonkinlainen moderni lämpöovi, joka ei kuitenkaan pidä tarpeeksi. L eristi pielet jo syksyllä, ja tilanne helpottui paljon. Portaikossa on 90-luvulla tehty lisäeristys (SPU), mutta ovi fuskaa niin paljon, että kylmä pääsee sisään, eikä portaikossa ole lämmönlähdettä. Kamiinalla lämmittäessämme pidämme eteisen ja portaikon välistä ovea auki, koska kamiina paahtaa aivan tajuttomasti, mutta ovi pitäisi eristää tai hankkia oikea ulko-ovi. RMT-foorumilla muutkin ovat tuskailleet vanhojen ovien kanssa. Juuri nyt pakkasten vaaniessa (jatkuuko tätä kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta?) kannattanee raahata eteiseen patteri ja laittaa ovenhankinta vireille.

Kellari on autenttiset eristämätön, ja siellä lämpötila laski pakkasten alettua heti turhan lähelle nollaa. Asensimme hillokellarista löytyneet siirrettävät nestetäytteiset sähköpatterit (= vanhat rohjot) lämmittämään teknisenä tilana palvelevaa saunan pukuhuonetta ja kellarikäytävää (putket menevät sen kautta yläkertaan). Nyt lämpötila käytävän katossa on +9 °C, pukuhuoneen seinämittarissa +8 °C ja lattiatasossa +7 °C.

Näillä mennään siis ja nautitaan (?) talvesta, paitsi ulkona öisin töitä tekevä Petri. Taitoimme muuten eilen T:n kanssa päiväkotitaipaleen kävellen sekä aamulla että illalla. Matka on noin 3 km. Pakkasta oli -17 °C. Päiväkodissa oli päätetty pitää kovan pakkasen takia sisäpäivä, joten hyvä sikälikin, että T sai ulkoilua aamulla tunnin ja iltapäivällä puolitoista. Kertaakaan hän ei valittanut, mutta olimmekin pukeutuneita villaan yltä päältä, ja huopatossuissa jalat pysyivät lämpiminä ja askel oli kevyt.

Lämmitysasioita

Kiitos säidenhaltijalle lämpimästä syksystä! :) Pian on lokakuun puoliväli, ja öisin on edelleen kymmenen asteen kieppeissä, siis plusasteissa. Ei ole tarvinnut lämmittää täydellä teholla, oikeastaan pari pientä pesällistä joka toinen päivä pitää sisälämpötilan mukavalla tasolla.

Vinolan lämmitysmuoto on suora sähkö, puu ja ilmalämpöpumppu.Välittäjän asuntoesitteessä oli vuotuiseksi sähkölämmityksen kulutukseksi arvioitu 18 000 kWh. Arvio on puhtaasti laskennallinen ja perustuu vastaavankokoisen ja -ikäisen omakotitalon keskikulutukseen. Uskomme kuitenkin, että sähkön osuutta saa huomattavasti pienennetyksi käyttämällä kakluuneja.

Ilmapämpöpumppu lämmittää ruokailutilaa ja keittiötä. Laitteesta (ILP, ilppi, pumppu) meillä ei olekaan aiempaa kokemusta, mutta nykyään niitä pyörii melkein joka töllin seinässä, vaikka jotkut sanovatkin, etteivät ne ole parhaimmillaan vanhassa talossa. Kyllä se nytkin lämmintä puhaltaa, kun sisälämpötila laskee alle 17:n asteen. Tiedä sitten, miten se toimii talvella, kaiketi ilmalämpöpumppu on optimaalinen nollan tienoilla. Sellaista säätähän Turussa on tunnetusti useampi kuukausi vuodessa...

Alakerran makuuhuoneessa (T:n huone) on kakluuni, joka vetää tosi upeasti, lämpenee nopeasti -- ja luovuttaa lämpönsä nopeammin kuin nykyisen asuntomme hitaasti varaava kaakeliuuni. Yläkerran toisessa makuuhuoneessa on samanlainen. Onneksi ne olivat paremmassa kunnossa kuin talo keskimäärin, ja nuohooja oli varmistanut hormien kunnon myös. Saimme juuri Petrin vanhemmilta peräkärryllisen kuivaa koivuklapia -- kiitokset! :)

T:n huoneen vieressä olevassa olohuoneessa oli aito 70-luvun avotakka, jonka ensi töiksemme purimme pois epäkäytännöllisenä, epätaloudellisena ja epäesteettisenä lämmitysvaihtoehtona. Tällä hetkellä on meneillään seinän tasoitus, ja L kertonee takkanurkan toimenpiteistä omassa merkinnässään myöhemmin. Takan paikalle ihan hetikohtapian kamiina, joka tosin ei varaa lämpöä, mutta siinä on paistouuni ja keittolevy. Talvista ruoanlaittoa se helpottaa aivan älyttömästi, kun voi vain tyrkätä padan uuniin ja vetää sen höyryävänä ulos päivällä.

Toiseen yläkerran makuuhuoneeseen ei saa järkevästi tulisijaa, vaikka siellä ennen onkin ollut iso puuhella. Turvaudumme siis sähköön. Vanha patteri on hirmuinen krohjo, joten todennäköisesti hankimme tilalle öljytäytteisen sähköpatterin, jonka pitäisi kalliimman hinnan lisäksi olla hiljainen, hajuton, tasaisesti lämmittävä ja vähemmän sähköä syövä. Lisäksi nestetäytteiset ovat kuulemma turvallisempia, koska pinta ei kuumene yhtä paljon kuin ns. ilmakiertopatterissa; L:n mielestä turvallisuus on varteenotettava seikka, kun talossa asuu ylivilkas nainen (ja lapsi). Samoin pattereita varmasti hankitaan niihin paikkoihin, joissa niille ilmenee suurin tarve.

L totesi, että sekä ala- että yläkerran seiniä on pakoitellen lisäeristetty SPU-levyllä, vaikkei myyjä tästä mitään puhunutkaan. Levyjen välejä ei ole tiivistetty, ja toivomme kovasti että se on eduksi ja lisää hengittävyyttä. Voisi siis olettaa, että lisäeristykselle on tarvetta vain yläpohjassa, missä lämpöhävikki teoriassa (ja ilmeisesti myös käytännössä) on muutenkin suurinta. Ihan heti emme sitä jaksa tehdä, vaan katsomme ensimmäisen talven yli, miten talo käyttäytyy, ja millaisia ongelmia eteen tulee.