Askel kerrallaan

Pienikin askel on askel.

Ei se aina ole siitä kiinni, että 'vain' päättää, mutta kyllä se päätös joskus saattaa vähän auttaa. 😇

Ison kiitoksen ilmaisen tässä ystävättärelle, joka ei tätä blogia (tietääkseni?) lue! Hän soittelee ja viestittelee nyt useaan kertaan päivässä. Ei suutu/loukkaannu, vaikka en vastaisi. Hän on poikennut kahtena iltana katsomassa, että olen oo ja koo. Jeesaa, vaikka samalla lainaa vähän euroja. Maksaa aina takaisin! Ollaan puhuttu uskosta ja sen mahdollisesti auttavasta voimasta. Kiitos hänelle siitä! 💝

Hänen lähdettyään otin itseäni niskasta kiinni ja päättelin säärystimet, jotka aloitin äidin siunausreissulla Rovaniemellä ennen junaan lähtöä. Jatkoin junassa, kotona ja viime viikonloppuna laivalla. Nyt nuo ovat valmiit, ja lankaa kului 182 grammaa.

Pakoitin itseni keittiöön, koska olen syönyt huonosti viime aikoina - jos ollenkaan. 🙊 Avasin tonnikalapurkin ja aloin kehitellä siitä ajatusta. Olipas vahvan makuista!

Avasin pakastimen, kaivelin ja löysin sieltä joskus ostamani pussillisen ruokaisia pannukasviksia.

Kippasin pussin sisällön siivilään ja huljautin vedellä.

Leikkasin pussin auki siihen malliin, että piti kaivaa netistä pussin sisältö selville. 😁

Kaivoin kaapista taas kaura-riisipaketin.

Pistin jyvät kiehumaan ja kippasin tonnikalan öljyineen päivineen pannulle.

Sen päälle vihannekset.

Ai niin, muistinpas jääkapista -30% Keso -rasian.

Kippasin keitetyt kaura-riisit pannulle.

ONNEKSI maistoin paprikalla ja chilillä maustettua soosia ennen sekaan laittamista! Oli meinaan niin tonnikalapurkissa kuin Kesossakin potkua. Laitoin 'vain' kolme isoa lusikallista.

Hauduttelin 'hässäkkää' kannen alla sammuttaen samalla levyn.

Piti maistaa varovasti, kun en ole viime aikoina syönyt juuri mitään ja siksi, että ruoka sisältää niin paljon palkokasveja. Prööt.

Ihan syötävää, vaikka todella erilaista, mitä yleensä teen. Huti vai hitti, en tiedä, mutta pitänee kipaista laittamaan jäätelökippoon ja jääkaappiin, kunhan jäähtyy kunnolla. Saas nähdä, jatkojalostanko vielä jotenkin... Ehdotuksia? Mutta nyt olen syönyt. 😇

EDIT. Jatkojalostin paistamalla reilun puolet, lisäsin neljä kananmunaa sekä pari kourallista Emmental -raastetta. Nyt tuli niin hyvää! 😋

Koska kirjavaa ja harmaata lankaa jäi vielä, niin päätin tehdä niistä säärystimien kaveriksi lyhytvartiset sukat. Ensimmäinen aloitettu. 

Kello on liian paljon siihen nähden, että JOS edessä on siivousreissu. Odotanko yhteydenottoa sieltä päin vai rohkaisenko mieleni ja soitan itse? Pitänee nukkua ensin? Hyvää yötä! 😴

*     *     *

Huomenta.

Olisin kyllä voinut alkaa aikaisemmin nukkumaan. Näin tietysti kummallisia unia, ja jalkoihin meinasi tulla vähän väliä suonenvetoja. Uhkarohkeasti juon jo toista mukillista kahvia.

Tein päätöksen olla itse soittamatta Tädeille. Jos soittavat, niin kuulostelen tilannetta ja saatan sen mukaan koittaa siirtää siivoilut vielä ensi viikon puolelle. Nyt haluaisin jäädä kotiin ja kutoa sukkaa. Saas nähdä.

Näkemisestä puheenollen: silmä alkaa osoittaa vaalenemisen merkkejä. On se edelleen selkeästi musta, mutta ulkona taitaa olla sen verran kirkasta, että tohdin tarvittaessa laittaa aurinkolasit. 😎

Soitin torstaina huolissani Naapureille, kun näin netistä, että lähellä heidän kotitaloaan palaa. He olivat kuitenkin muualla, mutta palasivat illalla kotiin. Eivät olleet nähneet uutista ennen soittoani. 

Toinen uutinen on se, että voitin Susannan sukka -arvonnassa kivat villasukat. Niitä odotellessa - kiitos! 💛

Lumista lauantaita!

En tee mitään -päivä

Mikä sellainen on/oli?

Menin torstaina suoraan töistä Mamman luo. Siellä pilkoin pahvit ja vein niiden kanssa muovit, lehdet ynnä muut roskat. Onko kirjahylly kirjahylly, vaikka siinä ei olisi kirjoja? Mamman huonekalu on kromia lasihyllyjen sekä huterien valokuvakehysten kera. Pesin kaikki. Ja imuroin lattiat. Ja vein palaututuspaketin kauppaan ja kävin pankkiautomaatilla. Oli niin kivaa, että käpyttelin kotiin vasta aamulla kuuden aikaan. 😁 Ei kuvia.

Tälle Naapurittaren ottamalle ja lähettämälle kuvalle sain julkaisuluvan. Terkkuja Hannille - Naapuritar otti kuvan omalta parvekkeeltaan.

Ei pitänyt tehdä tänään mitään, eikä mennä minnekään. Vai pitikö? Kannatti kuitenkin, sillä liikkumisen sekä vanhan ystävän avulla lapsuudenkodista peräisin oleva karttapallo toimii! Olen muistaakseni kertonut ennenkin, että tässä lukee vielä 'Neuvostoliitto'?

Kävin molemmissa lähikaupoissa, ahne. 😌

Kaveri vinkkasi tonnikalasta (á 0,99 €/tlk), joten tartuin syöttiin. Tuplasti. Entuudestaan tuntematon tuote, kun on soijaöljyssä.

Olin ottanut pakkasesta saamani paketin bratwurst -nakkeja.

Pähkäilin niille käyttötapaa ja päädyin paistamaan pilkkomani 'nakkimakkarat' puolikkaan sipulin kanssa. Otin pakastimesta peruna-sipulisekoitusta, laitoin nuo niiden kanssa sekaisin, ruokakermaa mausteiden kera päälle ja niin syntyi nakkipataa.

EDIT. Vein osan kaverille, joka valitti jälkeenpäin, ettei pidä bratwursteista. ÄLÄ vie hänelleKÄÄN mitään ruokaa enää ikinä! 🙊

Kuorin loput porkkanat ja sen sipulin.

Keitin osasta rakuunaporkkanoita (söin kerralla kaikki!). Niiden sekä säilömieni punajuurien kera syntyi ihan syötävä annos.

Ekasta kaupasta ostin neljä kreikkalaista jogurttia neljällä eurolla.

Tarjousmaksamakkaran (0,99 €), josta söin jo puolet kaikki, sekä kookoskerman.

Ihan kuin jääkaapissa ei olisi ennestään paprikaa ja chiliä...

Toisesta kaupasta -30% juuston.

Valkohomejuuston (-30%) laitoin suoraan pussiin ja pakastimeen joulua odottamaan. 🤍

Taas paprikaa ja chiliä, mutta nyt raejuustossa. Tällaista en ole ennen maistanut/käyttänyt. Ehdotuksia? Repolainen?

Ja "vaihteeksi" ostin hyllyn halvimman paketin koipireisiä.

Mausteet niskaan ja vuoka tunniksi uuniin.

Kylläpä teki pahaa heittää rääppeet, nahat ja luut, biojätteeseen!? 😢

Määränsä kaikella - olin juuri ottanut pakkasesta rasiallisen aiemmin tekemääni lientä.

Kello on yli yhdeksän illalla ja pähkäilen, että mitäs nyt? On kipollinen pilkottuja porkkanoita...

Puolikas pilkottu sipuli, ja kanapalat rasiassa. Jääkaapissa pieni bataatti ja paprikaa. Ja yksi tuore chili. 😄

Ainakin menen nyt tiskaamaan kertyneet astiat, mutta olinpas ajattelematon, että kun on jo vuoallinen valmista ruokaa, niin MIKSI tehdä lisää? Kanat ja porkkanat pakkaseen? Huomenna on siivousreissu ja illalla kutsuu pitkästä aikaa laiva... 

*     *     *

Perse.

Anteeksi, jos/kun olen huolestuttunut teitä!?! Nyt on ollut hankalaa. Hyvä ruokakin meni pilalle.

Kaikkea hyvää, ja nyt nämä kaikki on heitettävä roskiin. Ehti mennä pilalle. 😭

Kippasin kermaa ja kaura-riisiä sekaan, mutta ei auta. Maistuu pahalta, pentele.

MIKSI teen, vaikka en syö??? Joku varmaan söisi? Ihan oikeasti en ole syönyt aikoihin......

*     *     *

Täällä olen kuitenkin. Perunkirjoitus oli tänään puhelimitse tehtynä. Tuli iso itku. Ihan vaan lähinnä siksi, että kaikki, mihin äiti ja isä säästivät, ja mitä he maksoivat, niin niillä ei enää merkitystä ollut? Voi paska.

Halataan taas?

Vähän itkua, lämmintä ruokaa ja piirakkaa

Ottipa eilen koville.

Poltin kolmen aikaan kynttilää, jonka viereen asetin äidin kuvan. 🕯️💗 

(Kuvat rajattu Naapurittarelta saaduista lupaa kysymättä, anteeksi!) Ei ollut minulta kynttilää... 😢

Vastaanotin kiitollisena 60-70 valokuvaa uurnanlaskusta, mutta vasta tänään tajusin, mikä niissä satutti niin paljon. Se, että MINUN äitini (ja isäni) uurnaa kantoivat henkilöt, jotka eivät ole edes sukua. Olen tietysti kiitollinen, että Naapurit ja äidin paras ystävätär olivat siellä, mutta tuli hetkellisesti tunne, että he olivat korvaamassa minua...

Itsepähän päätin olla menemättä paikalle, koska olin jo kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä Rovaniemellä. Poikanikaan ei kokenut tarvetta olla paikalla. Josta tuli mieleen, että pitääpä valita muutama kuva ja lähettää ne hänellekin. Ellei Naapuritar lähettänyt jo?

*     *     *

Iso ja kaunis KIITOS teille kaikille, jotka sytytitte eilen kynttilän! Haluan uskoa, että äiti näki ne kaikki ympäri Suomea sytyttämänne kynttilät! Että olitte hengessä mukanani. 🕯️💗🕯️💗🕯️

*     *     *

Pahuksen Tädit! 🙈 Soitin ensin Täti A:lle ja ilmoitin, etten voi mennä huomenna. Perään tietysti Täti B:lle, joka kertoi Täti A:n kaatuneen kotonaan (ei onneksi isompia vammoja!). Ei itse kertonut, hö. Harmittaa, sillä tiedän, kuinka he (87v ja 97v) aina odottavat menoani. Ei voi mitään.

*     *     *

Päätin, että nyt loppuu ruikutus. Olin ottanut illalla jauhelihapaketin pakastimesta ja se oli valmistettava. En ollut syönyt lämmintä ruokaa moneen päivään... 🙊

Pilkoin vanhemmalle pannulle sipulin, suippopaprikan ja puolikkaan tuoreen chilin.

Laitoin hetken päästä jauhelihan mukaan.

Suurustin ja tein ruokakerman sekä veden kera isohkon kastikkeen. Ns. luottoruoka minulle, jolle ei aina maistu.

Samalla keitin loput saamani ruokakassin perunat.

Niiden jälkeen keitin loput kolme saamaani isoa kananmunaa. Pilkoin yhden lautaselle, lisäsin säilömiäni punajuuria, perunoita ja kastiketta. Nam. Söin lautasen tyhjäksi. 😋

Mitäs kaverilta saadussa ruokakassissa vielä oli? Ruskeita herkkusieniä, joista päiväys oli mennyt jo aikaa sitten. Eivät vaikuttaneet pilaantuneilta, joten...

Pilkoin sienet sekä isot puna- ja keltasipulin. Haudutin niitä pannulla.

Valmistin helpon pohjan ja aloitin tietysti taas punaisella soosilla. Päälle sienet ja sipulit.

Vielä jäi saatuja tomaatteja näidenkin jälkeen. 🍅

Tein kermaviilisoosin. Kuvassa puuttuu vielä juustoraaste, jota laitoin ehkä liian vähän.

En ymmärrä, mistä nuo rasvalta näyttävät kohdat tulivat? Ruokaöljy ja juokseva margariini olivat loppu, joten sulatin margariinia pohjataikinaan. Ei kai se tursunnut sieltä?

En ole maistanut vielä. Järjestelin tiskit jo valmiiksi ja lasit ovat pesuainevedessä likoamassa. Nyt *mars* tiskaamaan ja sitten suihkuun.

Kun kaikki on hoidettu, niin voisin kai piipahtaa 'parilla' LähiBaarissa, koska torstaisin on euron halvempi tuoppi? Kiitos! 😇

Kiitos tärkeästä tuestanne! 💝