Toinen TölkkiRahaHankinta

Ja arvontavoitto!

Olen mielestäni kirjoittanut joskus kesällä toiveesta saada tasapohjainen, korkeareunainen 'paistinpannu', enkö olekin? Samaan aikaan saatoin haaveilla siitä padasta. Lähdin eilen suoraan töistä Mamman kirjoittaman ostoslistan kanssa keskustaan ja siellä CityCenter'in Tokmannille. Löysin kahta tarjoustuotetta sekä omaa hankintaani lukuunottamatta listan tuotteet. Niitä tavoitellen kävelin Kaisaniemen liikkeeseen. Bingo!

Iso kannellinen PAISTOKASARI. 💙

Otin kuvat nyt aamulla nopsaa, enkä ole pessyt pannua ja kantta vielä.

Kasari sopii kaikille liesille ja tuotteella on kahden vuoden takuu.

Pyöristäen kasarin ovh. oli 65 euroa ja nyt klubihinta oli 40 euroa. Melkoinen säästö! 😇

Tölkkikiposta 259,50 euroa vähennetään 40,00 ja silloin kippoon jää 219,50 euroa. Vähennän summasta vielä sunnuntaille ostamani bussiliput 19,30 €, jolloin kippoon jää aika tasan kaksisataa euroa.

Bussiliput? Voitin FB:ssa Kenkämaakarilta (Aleksi Lydman) lipun messuille Lahteen! Kyseessä on Kätevä & Tekevä ja Hetki -messut. 

Laitoin ja sain lippuni jo. Päätin lähteä sinne sunnuntaina ja ostin siltä istumalta liput OnniBus'iin. Maksoin kaksi euroa per suunta ekstraa, jotta sain lempipaikan eli ikkunapaikan edestä kuskin yläpuolelta. Teen reissun tölkkirahoilla. Saan messuseuraa Liskonaisesta ja sekin on kivaa. 😍

Lähden viimeistä kertaa tällä viikolla töihin. Siellä on kymmeneltä tiedoitustilaisuus kaikille. Hyvää vai pahaa - se selviää kohta.

Lokakuun viimeistä päivää!

Ensimmäinen TölkkiRahaHankinta

Harkittu sellainen. 👌

Aloitin TölkkiHaaste2024:n joskus juhannuksen aikoihin. Olisiko aika lopettaa vai jatkanko edelleen? Kas, siinäpä pulma. 😅 Helsingissä on lokakuisena aamuyönä kymmenen astetta lämmintä, joten tölkkejä saattaa löytyä vielä. Ainakin vähän...

Kipossa pitäisi olla 269,95 + 10,10 = 280,05 euroa, mutta laskin äsken ja siinä on 277,95 euroa. Ihan hyvä!?

JOS laskee vaikkapa 277,95 jaettuna 0,15 eurolla, niin se tekee 1853 tölkkiä!!! Muovipulloja, joista saa isomman pantin, löytyy harvoin.

*     *     *

Kirjoitin tuon alun joskus aiemmin. Jatkan, kuten tölkkien keräämistäkin näemmä edelleen. Miten niitä maassa lojuvia voisin ohittaa poimimatta näiden kuukausien jälkeen? En mitenkään. Toin tänään (ti) töistä pukukaappiin (työmatkoilta ja -paikalta) kertyneet, ja kotonakin on jonkin verran.

*     *     *

Tässä tulee ensimmäinen tölkkirahoilla tehty täsmäostos: LED LUKU- JA KÄSITYÖVALO. 

Olen haaveillut kyseisestä valosta pitkään. Kävin viime viikolla lähimmällä Tokmannilla, mutta sieltä en löytänyt. Kotona katsoin, että niitä piti olla ko. liikkeessä seitsemäntoista kappaletta, mutta. Ei osannut kassakaan auttaa, kun ei ymmärtänyt mitä tarkoitin. "Niskatyyny?" 🙈

Maanantaina matkustin siivousreissulta palatessa keskustaan saman ketjun liikkeeseen ja nyt löysin!

TämäKÄÄN ei ole maksettu mainos. 😅 Olen kuullut käyttäjiltä kehuja valosta, varsinkin tummilla langoilla kutoessa.

Pakkaus sisältää USB -johdon eli valo on ladattava, eikä tarvita tuskastuttavia paristoja, yes!

Miltä se itse valo näyttää? No, tältä:

Koitin kuvata tekniset tiedot, vaikka löytyyhän ne netistäkin.

Valojen kirkkausasteita on kolme:

Lämmin valo.

Kylmä valo.

Kylmä/lämmin valo. 😀

Olipa hankalaa kuvata. Paketista löytyi toki myös käyttöohje, jonka mukaan laite piti ladata ennen käyttöä. Jostain sain päähäni, että ensimmäinen lataus kestäisi viisi tuntia, mutta kun laitoin latauksen, niin punainen valo muuttui vihreäksi noin viidessä minuutissa.

Kai vastaavia löytyy ns. halpisversioinakin, mutta itse luotan Airam'in laatuun. Hinta? Ei paha.

Nyt vähennän ensimmäistä kertaa tölkkikiposta: 277,95 - 22,50 = 255,45 euroa, ja Stansta hymyilee. 😊 Testaan valoa, kunhan hämärtyy... (Jäi toiselle päivälle.)

*     *     *

Huomenta taas!

Tästä tulee näemmä tapa kirjoittaa illalla ja jatkaa aamulla, mutta ei kai se haittaa? Tänään nukuin vartin pidempään kuin eilen eli nousin vasta puoli kuudelta. Menin kyllä aikaisemmin nukkumaan. Se nainen, jonka olen saattanut muutaman kerran kotiinsa, soitti ja pyysi seuraksi oluelle. Menin. Vein samalla tölkkejä kauppaan.

Kassaneiti sekoili jutellessaan epäkohteliaasti samalla vapaalla olevan työkaverinsa kanssa. Antoi ensin 3,05 euroa ja kun palasin kassalle, antoi euron lisää. En enää korjannut 'heittoa'. Tölkkikippoon 255,45 + 4,05 = 259,50 euroa.

 Sain ystävättäreltä pienen paketin ihania maalaismunia, kiitos! 🥚

Kuten kuvasta näkyy, niin munat ovat ihan valtavan kokoisia. Hyvä, että kennoon mahtuvat. Itselleni ainoa tapa käyttää näitä on keittäminen - niin hyviä ne ovat!

Mielestäni yhdet perunat ovat hukassa!?? Vai olenko muka käyttänyt ne? En muista. Riittäähän niitä, ja porkkanoita. 🥕

Niiden kiehumista odotellessa pilkoin kolme paprikaa talteen pakastimeen. Jotta erottaisin ne aiemmista, merkkasin pusseihin tuon "II".

Porkkana-perunamuusista tuli löysää ja paakkuista, mutta eipä se makua haitannut. Hyvin sopi, koska keitin nakit mukaan enkä tehnyt mitään kastiketta. Annos on ei ole kaunis, mutta hyvin maistui koko lautasellinen ja syömistä seurasi nukahtaminen. 😊 Otan loput tänään evääksi töihin.

Mamma oli lueskellut Tokmannin tarjouslehteä ja kirjoitti minulle tekstiviestillä ostoslistan. Sain LähiBaarissa saman lehtisen ja etsin sieltä merkatut tuotteet. Samalla huomasin tarjouksessa erään tuotteen, jonka ostamisesta (tölkkirahoilla) olen haaveillut. Niinpä otan tänään suurimman repun mukaan töihin, matkustan töiden jälkeen shoppailemaan ja sitten ostosten kanssa Mamman luo.

Ps. Tänään on päivälleen kahdeksantoista (18) vuotta viimeisistä piri- (eli amfetamiini) vedoista aikaa! Kyseistä päivää tuskin unohdan koskaan!

Ps2. Tänään tulee MasterChef Australian FINAALI! 💛 Jännää!

Kivaa keskiviikkoa!

Maanantai-ilta ja tiistaiaamu

Itseensä & suorituksiinsa tyytyväinen.

Kirjoittelen tätä maanantai-iltana, koska enhän voi mennä nukkumaan vielä kahdeksalta? Olin aamulla samaan aikaan juomassa kahvia ja menin töihin yhdeksäksi, jotta pääsin yhdeltä. Olin luvannut olla Täti B:n luona yhden ja kahden välillä. Olin aika tarkka, koska soittelin ovikelloa (kolme kertaa) aika tasan puoli kahdelta. 😇

(Kuvat OranssiPallosta olen ottanut jo toista kuukautta sitten..)

Palataan kuitenkin ensin töihin. Samaa tylsää Svenska Nubber'eiden täppäämistä. Vaikka puudutti, niin taisin tehdä 450-500 kappaletta. Lähtöä tehdessä paukautin pukukaapin lukon polveeni, auts. Siis miten se onnistuu? 

Koti- ja pukukaapin avaimet roikkuvat 'laukussani' kiinni olevassa metalliketjussa, ja kun avaan kaapin, jää lukko YLEENSÄ roikkumaan avaimeen. Nyt se napsahti polveen ja putosi sitten lattialle. Se lukko - ei polvi. 😖 Kirjoitin tämän tähän muistiin, koska mahdollinen mustelma ilmestyy itselleni parin vuorokauden viiveellä.

Kun Täti B. vihdoin avasi oven, niin hän halasi välittömästi surullinen ilme kasvoillaan ja kysyi, kuinka voin. 💚 Hoidin siivoukset rutiinilla, keitin pyynnöstään kahvit ja näytin joitain kuvia äidin siunaustilaisuudesta. 

Siirryin Täti A:n luokse ja hän avasi oven toisella pimputuksella (säikyttelevät, penteleet!). Totesi heti minut nähtyään, että "nyt on neiti melkoisen väsyneen näköinen". Saattoi olla oikeassa... Hoidin hommat ja 'sain luvan' poistua. Ensi viikon perjantaina sitten paremmilla voimilla. 👍

Kiersin paluumatkalla keskustan kautta. Kävin tekemässä täsmäostoksen *). Taidan olla aika väsynyt, koska hyppäsin ihan ajatuksissani seiskaan, kun tarkoitus oli tulla kutosella kotiin. Havahduin vasta Aleksanterinkadulla, jossa samalla huomasin, että Tuomiokirkon rappusilla "tapahtuu jotain". Ratikkareiteistä tietämättömille kerrottakoon, että nuo molemmat tuovat minut kyllä kotiin, mutta tämä kiertää lenkin Kruunuhaan kautta ja tuo aavistuksen kauemmas, kuin suoraan tuleva toinen. Onpa tarkkaa? 😏

*) Täsmäostokseen liittyen: pitäisi keksiä nimitys ostoksille, joita tulen tekemään tölkeillä keräämilläni rahoilla. Onko ehdotuksia? Haluan meinaan kirjata nekin tänne muistiin. Tuon ensimmäisen hankinnan esittelen erikseen ehkä jo huomenna keskiviikkona... 😊

Kello on 20:33. Mitä jos kellahtaisin katsomaan telkkaria ja koittaisin olla ottamatta stressiä nukkumisesta? Harmittaa, etten ole oikein jaksanut vierailla blogeissa, mutta en jaksa just nytkään. Aika aikaa...

*     *     *

Huomenta!

Jos ei nukuta enää, niin silloin kannattaa nousta keittämään kahvia, eikö? Nukahdin varmaan vähän ennen puolta yötä ja heräsin vartin yli viisi. Sain kahvimukin viereeni puoli kuudelta, nam. Näkyypä tähdet kirkkaasti!

Pitäisi varmaan lopettaa FB:n FinStones -ryhmän aktiivinen seuraaminen, koska nyt suositellaan ottamaan löytämänsä kivet "talvilomalle" tulevilta säiden vaihteluilta suojaan. Näin meinaan unta, että eräs vanha blogiystävä oli laittanut ilmoituksen löytäneensä minun siirtämäni kiven. Uni tuntui turhankin todelliselta. 😅

Jäin miettimään tuota tölkkihommaa. Pitäisikö ostoksetkin laittaa ihan vain "TölkkiHaaste2024" alle, koska samalla, kun käytän rahoja, summaan tulee vielä lisää tölkkejä? Onpa minulla muka pulma, heh. Koitin jo ottaa kuvia ostoksesta ja alankin nyt tutkailemaan niiden onnistumista.

Nyt olisi toista tuntia aikaa vierailla blogeissakin ennen töihin (kahdeksaksi) lähtöä. Otin pakkasesta paketin tavallisia nakkeja sulamaan ja arvaatteko, mikä soi päässä? Nakit ja muusi. ♪♪♪. Bella donna, mamma mia... Siitäs saitte.

Tee päivästäsi itsellesi mieluinen!

Kolme ällää

En ole ylioppilas.

Kristiina K:n kuvahaaste kolme kuvaa kuukaudessa jäi sattuneista syistä vähän viime tippaan. Osallistun kuitenkin ennen, kun lokakuu loppuu.

LUISTIMET

Työpaikalla näkyi olevan rullaluistimet, joilla oli ollut hintaa kuusi euroa, mutta eivät olleet menneet kaupaksi.

Näiden buumi kesti hetkensä ja nykyään luistelijoita näkee hyvin harvoin. Minullakin oli (edesmenneeltä ex-vuokralaiselta) saadut K2 -luistimet, joita en käyttänyt itse kertaakaan. Lainasin niitä kaksi kertaa. Eka kerralla tosin en tiennyt lainaavani, vaan eräs neiti oli ottanut ne omine lupineen ja kaatunut ne naarmuille (jäi naarmuista kiinni). Toisella kertaa lainasin jollekin, jota en enää tunne, enkä saanut niitä koskaan takaisin.

LAITE

Oli vissiin tullut työpaikalle viime maanantaina ja pääsin käyttämään sitä tiistaina.

Tuo on vannekone, joka laittaa paperivyötteen. Tai laittaa ja laittaa - lopetti toimimisen hyvin nopsaa. Korjaaja tuli paikalle ja vei laitteen pois. Kaksi päivää kiinnitimme paperivyötteitä manuaalisesti.

LAUTA

Työpaikalla on silityslauta, jonka suojakankaan huolisin näin lappilaisena.

Oikeasti omistan kaksi silityslautaa, jotka molemmat ovat hyvin vähällä käytöllä.

Hyviä lokakuun viimeisiä päiviä!

Kävin kirkossa

Kolmas postaus samana päivänä?

Hyvin ehtii, jos herää neljältä aamulla? Selittämättömät ovat Stanstan tiet, mutta tänään reitti vei kirkkoon, jonka kellot kutsuivat. Jos vaikka kävisin vain kynttilän sytyttämässä? Olin alusta loppuun koko messun ajan, kävin ehtoollisella ja sytytin sen kynttilän. Itkin. 😰 Ei se haittaa.

Äidillä oli tapana sanoa, että "jokaisella on oikeus uskoa omalla tavallaan, eikä sitä tulisi tyrkyttää kenellekään". Hän ajatteli, että "tuolla jossain on joku, joka katsoo perääni. Suojelee ja auttaa." Haluan uskoa samalla tavalla.

Auttoiko käyminen jotenkin? En tiedä. Silti tuntui, että tein jotain, minkä koin tärkeäksi. Muistelin lapsuuden joulukirkossa käyntejä, kun istuin EDESMENNEIDEN vanhempieni välissä. Saarna käsitteli anteeksi antamista. Oikeasti olen itseeni tyytyväinen, että menin! 💗

Kotiin palattua keitin spaghettia, jonka sekoitin tekemääni jauhelihakastikkeeseen. Söin kaiken ja nukahdin. Väsyttää ihan kamalasti.

Sunnuntai-iltaa.

Siunattu olkoon äitini! ♥

Oli lauantai 19.10.2024.

Havahduin yöllä ja huomasin äänettömällä olevassa puhelimessani viestin. Poika ilmoitti, että junan veturi oli mennyt rikki ja matka viivästyisi parilla tunnilla. Tässä oli yksi kysymysmerkki päivään liittyen: kysyin Naapurittarelta illalla, että saavatko Poika ja vaimonsa tulla heille aamulla suoraan junalta. Kuulin, että olivat jo viestitelleet Pojan kanssa. Minulle ei kukaan kertonut. Mitäs minä siitä hermoilemaan...

Poika laittoi aamulla taas viestin, että olivat päässeet perille. Lähdin kävelemään vastaan ja sillä aikaa Naapuritar oli loihtinut oikein 'hotelliaamiaisen' pöytään, kiitos! 💛

En ollut tullut ajatelleeksi, ettei Poika eikä vaimonsa olleet tavanneet Naapureita kuin ehkä ohimennen pihalla. Nyt tapasivat. 💕

Toinen kysymysmerkki: serkkuni eli äitivainaan velivainaan poika oli käynyt jo perjantaina Naapurissa vaimonsa kanssa ennen hotelliyöpymistä. Olivat sopineet tulevansa Naapuriin kahville, jotta ottaisivat Naapurin miehen kanssa noutamamme äidin parhaan ystävän kyytiin. Tuleepa mutkikkaasti, pahoittelen. 

Olen tavannut tuon serkkuni vaimoineen viimeksi silloin, kun täytin 19 vuotta. Muisteltiin sitä. Olin silloin Kuopiossa hotelli- ja ravintolakoulu Savoniassa. Matkustin Kankaanpäähän, jonne äitikin oli matkustanut. Hiihdimme serkun vaimon kanssa keskellä yötä kirkkaassa kuutamossa peltoa ympäri ja palattuamme joimme snapsit banaanilikööriä. Minä muistin - serkun vaimo ei. Sitä likööriä. 😆 Hiihtämisen kyllä.

Ai niin, käytiin aamupäivällä Pojan kanssa Naapurin miehen kyydillä kukkakaupassa ostamassa kolme isoa valkoista ruusua; Pojalta, vaimoltaan sekä minulta. Kyllä kukkakauppiaat osaavat rahastaa, kun yksi ruusu maksoi melkein kymmenen euroa?! 🌹

Poikani vaimoineen (vain yksi, joka on ihana!) hyppäsi serkkuni kyytiin ja minä siirryin Naapureiden kyydissä kuvan kappelille. Tuolla on iso ja pieni kappeli, joista jälkimmäinen oli varattu meille.

Kysymysmerkki nro 3. Kukkalaite tuli minulle yllätyksenä. Olin sentään saanut päättää, että punainen vai sininen ja olin valinnut punaisen. Muuta en tiennyt, mutta sydämen muotoon asetellut kaksikymmentä ruusua olivat kauniit! 🌹

Nyt laitetaan soimaan äidin ykköstoivekappale, tässä. Kuuntele sinäkin? 

Tällä aloitettiin. Harmi, ettei entinen luokkakaverini päässyt laulamaan. Olisi ollut hienoa. Pala nousi kurkkuun joka tapauksessa. Vain "hetki aiemmin" soitin juuri tätä samaa kännykällä äidin korvaan. 💗 Pala nousee kurkkuun nytkin ja silmäluomien alla polttelee... 

Äidin toiveiden mukaisesti jatkettiin virrellä numero 971 eli Maan korvessa kulkevi lapsosen tie (Suojelusenkeli). Samaa lauloin Pojalleni hänen ollessaan pieni. Koitin kuunnella, lauloiko Poika vieressäni, mutta taisi olla pala kurkussa hänelläkin. 😢 Minä lauloin.

Sairaalapastori ehti tutustua äitiin kolmisen vuotta. Oli ihan täydellistä saada hänet siunaamaan äitini! Puhe oli kuin Ystävältä Ystävälle! 💝 He ehtivät juttelemaan kaikesta! Susanna kävi hoitokodissakin siunaamassa äidin matkalle vuorokautta ennen kuolemaa. Oi Luoja!
(Nyt löytyi iso määrä kyyneleitä..😭 )

Seuraava äidin toivoma kappale oli virsi 30 eli Maa on niin kaunis. Sama laulettiin mummon el äidinäidin (melkein 101-vuotias), hautajaisissa. Minä lauloin edelleen sen minkä pystyin "Maailman kautta, kuljemme laulain.." ♫♪. Menee tuo niin korkealle.

Paikalla meitä oli kolmetoista plus Susanna sekä kanttori. Äidin toiveiden mukaisesti. Paitsi, että serkkuni sisko estyi, ikävä kyllä, tulemasta. Hän oli isäni siunaustilaisuudessa v. 2016 toisin kuin veljensä, joka oli nyt paikalla. Vuoroin...

Viimeinen kappale oli minun toiveeni ja olin ainoa, joka hyräili mukana. Äidille! 💗💗💗 "Aika on eron ja jäähyväisten.." ♪.

Vaikka en laskenut, niin oletan kappelin kellojen soineen yhdeksänkymmentäkaksi kertaa.

Poika kantoi ja asetti arkun kukkalaitteen muistopaikalle.

Veimme Poikani kanssa ensimmäisenä kukat ja Pojan vaimo hieman perässä. Kauniisti ajateltu, kiitos!

En tiennyt miten toimia, mutta seisoimme Pojan kanssa siinä edessä, kunnes kellot lakkasivat soimasta. Sitten muu saattoväki vei ruusunsa sekä kynttilät.

Äidin naapurit vuodesta 1978 asti (5 henk.) eivät tulleet enää muistotilaisuuteen. Paikka oli ns. pääkirkon alakerrassa olevan Krypta. 

Ja sitten päästään historiapläjäykseen: olen itse käynyt samassa paikassa partiossa useita vuosia. Viidestä neljä. Sitten selvisi, että äitini veli oli ollut tuomassa partion Rovaniemelle! Ja äiti toi joogan. Ja isä perusti keilailujoukkueen. Voihan pojat!

Olipahan huonosti sijoitettu muistopöytä noin niinkuin kuvaamisen kannalta!? Susanna luki adressit, kiitos, ja minä selvensin, keitä lähettäjät olivat.

Tarjoilut olisivat riittäneet isommallekin porukalle.

Vielä yksi kysymysmerkki, joka selvisi: tarjoilut oli maksettu viidelletoista henkilölle ja meitä oli yhdeksän. Naapuritar otti loput mukaan ja Poika & vaimo saivat niistä junaeväät.

Oli oikein mukava hetki, kun muistelimme äitiä siinä pöydän ääressä. Hyvin olivat samanlaiset muistot meillä kaikilla hänestä. Hyvät muistot! 💗

Lepää rauhassa, äiti! 💗 Kerro isälle terveisiä!

Tapa, jota en tiennyt.

Oli sunnuntai 20.10.2024.

Mennään tämäkin "väärin päin", koska nytkin on sunnuntai. Minulle oli ihan uusi ajatus, että käydään "hautapaikalla" vielä seuraavana päivänä. Naapurit tapaavat tehdä niin. Mikäpäs siinä, istuin kyytiin. Ajettiin eri puolta Kemijokea. Sieltä Valajaskosken kautta. Sää oli kostea, tuulinen ja harmaa. Niin oli kai mielikin.

Perillä kuvasin vielä kerran äidin arkun päällä olleen kukkalaitteen. 🌹

Ruusut olivat saaneet yön sateen myötä päälleen kauniit pisarat.

Muistopaikka on ihan kappelin vieressä, ja kaunis.

Kauankohan äidin kukat saavat olla tuolla?

Kävelimme hetken ympäri isoa hautausmaata ja osuvasti löysin sydämen muotoisen kiven. Jätin sen tietysti paikoilleen. 🤍

Äiti, missä sinä nyt olet?

Sinua muistellen ja kaivaten, tyttäresi. 💗