RuokaTestiPäiväKirja, osa 3.

Vietin pari tuntia keittiössä.

Ajattelin aloitella tämän kolmannen ja viimeisen osan tällä erää nyt samalla, kun suuntaan keittiöön. Tällä yritän kerätä motivaatiota mennä. 😏

Ihan ensiksi ajattelin aloittaa hillosta, koska minulla ei ole vielä nälkä. Käsittelyyn pääsee saamani kesäkurpitsa...

Ja hilloa varten ostamani kaksi omenaa.

Hillosokeria on jo valmiina kilon pussi (tavallisen toi MP käydessään Lidl'issä, kiitos!).

Ja nyt keittiöön, mars.

Urakka alkoi jälleen tiskaamisella, mutta kun sain sen hoidettua, niin tajusin, että Potkonen on kehässä. Pakkohan se oli katsoa, kun Mira voitti tiensä puolivälieriin. Go girl!!! 👊👌👍

Ja perään soittivat sairaalasta Rovaniemeltä. Ovat kotiuttamassa äitiä ja kysyivät äidin ruokatilanteesta. Vastasin, etten täältä saakka näe, mutta oletan jääkaapin olevan tyhjä. 😢

Takaisin keittiöön. Pesin, kuorin ja pilkoin omenat kattilaan. Lorautin vähän vettä sekaan ja hetken päästä ripottelin kanelia päälle.

Niiden muhiessa pesin, kuorin ja pilkoin kesäkurpitsan.

Piti vaihtaa isompi kattila, ja taisin laittaa kurpitsan palaset vähän liian aikaisin, mutta ihan sama.

Tässä välissä soitti äiti ja kertoi, että pitävät hänet ilmeisesti viikonlopun yli keskussairaalassa. Sitten soitti Naapuritar, joka ei ole nyt Rovaniemellä. Paluu keittiöön, kun ulkona paukkuu ukkonen ja vettä sataa kaatamalla.

Omenoiden ja kesäkurpitsan pehmennettyä soseutin ne sauvasekoittimella, nostin kattilan takaisin levylle, lisäsin sitruunamehua sekä ripauksen mustapippuria myllystä. Ja summamutikassa hillosokeria (ehkä noin kolme desiä?). Kiehuttelin hissukseen jonkun viitisen minuuttia ja kauhoin pestyyn kuumaan lasipurkkiin. En usko, että määrä olisi KOSKAAN osunut noin nappiin valittuun purkkiin nähden!!?? (Hintaa purkilliselle hilloa tuli alle kaksi euroa.)

Kerrankin tiskasin saman tien kertyneet tiskit pois ennen kun laitoin perunat kiehumaan. Aloitin kastikkeen pilkkomalla puolikkaan sipulin ja niin edelleen. Sama kaava, kuin aina, mutta jätin 'korkkaamatta' ainoan suippopaprikan. Säilyy paremmin nääs.

Maustoin TAAS ruokalusikallisella viimevuotista omena-kurpitsahilloa (onneksi sitä on enää vähän jäljellä!), punaisella soosilla, kanelilla, lipstikalla ja tosi väkevällä sinapilla. Tällä kertaa laitoin mustapippurin sijaan pippurisekoitusta.

Nyt käyn kasaamassa lautaselle perunoita, kastiketta ja sitä ostamaani coleslaw'ia. Syödessä voin katsoa eilisen Master chef Australian jakson...

Huonosti pestyt perunat, mutta ei multaisuus minua haittaa. Pakko sanoa, että kastikkeesta tuli niiiin oman suun mukaista, mutta mikäs siinä, kun yksin itselleen tekee. Tuo kastike riittänee moneen ruokailukertaan, toivon niin.

Ajastan tämän huomiselle lauantaille, joten toivotan:

Hauskaa heinäkuun viimeistä päivää!

RuokaTestiPäiväKirja, osa 2.

Huomenta!

Jopas jotakin; nukahdin illalla JO puolikymmenen aikaan ja kahdelta olin pompata pirteänä ylös. Pistin pään takaisin tyynyyn, heräsin neljältä, ja kuudelta nousin keittämään kahvia. Varsinainen vapaapäivän viettäjä?! Sehän minä vielä tänään olen, koska työsopimus päättyy 1.8. 😆

Koska pääsin nauttimaan viikonloppuna "toisten" ruoista, niin ihan loput lihapullakastikkeesta oli heitettävä pois. Keitin maanantai-iltana loput perunat, kun oli tarkoitus tankata ennen kymmenen tunnin paastoa ennen verikokeita. Söin yhden perunan. Ei ruoka maistunut, mutta hyvin pärjäsin labran kautta töihin, jossa eväänä oli kolme leipää juustolla ja paprikalla.

Tiistai-iltana sitten söin niitä perunoita ja loppuja lihapullia, joilla oli jo ikää. Tarpeeksi sinappia, niin syötyä tuli. Nälkä lähti, vaikka annoksen ulkonäkö oli mitä oli.

Eilen illalla päätin hyödyntää saadun juuston lopun.

Höyläsin homekohdat pois ja pilkoin loput.

Raastoin palat yleiskoneen raastimella, pistin pussiin ja pakkaseen. Eiköhän tuo kelpaa joskus pizzan tai uunivuoan päälle.

Eilen tuli käytyä kaupassa aamulla (se kääretorttu) ja illalla, mutta en koskenut niihin ostoksiin eilen. En jaksanut viipyä keittiössä pitkään, joten otin pakkasesta Roiskeläpän, Saarioisten jauhelihapizzan.

Leikkasin punaisesta suippopaprikasta homeisen leikkuupään pois ja pesin huolellisesti. Pilkoin sen, punasipulin varsia sekä kolme jalapeñon palasta.

Levitin ne ns. pizzan päälle.

Vielä oli 'pohjat' saadusta juustoraasteesta jäljellä.

Laitoin kaikki. Ja vähän mustapippuria.

Ei tuo kovin herkulliselta näyttänyt, mutta...

...riitti se yhden naisen nälän poistamiseen. 😁

Tähän päivään loppuu testaus (?) sen eilisen kauppareissun vuoksi, mutta teen vielä testin alussa hankitusta jauhelihasta kastikkeen. Oli pakkasessa.

Puolikas sipuli sekä ruokakermakin liittyvät vielä testiin. Tämän tekemisestä kerron myöhemmin. Ensin pitää tehdä se kastike. 😏

Ennen, kun siirryn keittiöön puuhastelemaan, niin kerron, mitä ostin eilen sieltä kaupasta. Juustoa sen pakkaseen raastetun tilalle (3,59€) sekä rasian coleslaw-salaattia (1,69€).

Perunoita.

Halpoja ja niin hyviä!

Kaksi omenaa, mutta laitan niistä kuvan vasta, kun ovat käsittelyssäni.

Välillä ma 19.7. - pe 30.7. ...äsh, miten nyt laskisin tämän? Kävin siis kaupassa 19. päivä ja silloin ostokset maksoivat 8,60 euroa. Eilen kauppaan meni 8,72 euroa kääretorttu mukaan lukien ja näillä on tarkoitus pärjätä ensi tiistaihin 3.8. Meneepä muka hankalaksi?

Eli: välillä 19.7. - 3.8. ruokaostoksiin on mennyt yhteensä 17,32 euroa (viisitoista, jos torttua ei lasketa mukaan) ja tuolla summalla ostetuilla ruoilla plus niillä, mitä on ollut pakkasessa, olen pärjännyt vähintään tuon kuusitoista vuorokautta. Puolet kuukaudesta - ei huono. 😀

Jotta tämä postaus loppuisi joskus, niin jatkan toisella kertaa jauhelihasta ja mm. omenoista.

Aurinkoista alkavaa viikonloppua! Nauttikaa!

Messilä - ja vika duunipäivä

Koitapa tässä keksiä..?

Meinaan, että mitä ja missä järjestyksessä kirjoittaisin. Ollut vissiin jonkun asteista haipakkaa, vaikka toisaalta ei ole ollut. Mutta yhdessä? Kahdessa? Kolmessa osassa? Muuten tulisi niiiiin piiiitkä postaus (lyhyt tullut nytkään?!). Nyt ON AIKAA istua läppärin äärellä ja postata juttuja kuvien kera. Aikajärjestys lienee helpoin? Ok.

Aloitetaan tiistaista. Alkuperäinen tarkoitus oli lähteä kahdella moottoripyörällä tänään (to) Messilään, mutta kun oli luvattu sadetta (aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta!??!). Niinpä läksimme autolla, joka haki minut Oman Kodin edestä. Ikävä kyllä menomatkalla jouduimme kohtaamaan onnettomuuspaikan, jossa olivat kolaroineet moottoripyörä sekä kuorma-auto.
Su-rul-lis-ta. 😢

(Kuvan kuumuudesta kärsivä eläin ei liity tapaukseen.)

Jonotettiin ruuhkassa pitkään, mutta mikäs meillä oli ollessa, kun autossa oli hyvä ilmastointi. Päästiin perille.

Kuski söi ja me kaksi muuta (nimitän nyt moottoripyöräilijän lyhenteellä 'MP' eli sama henkilö, jota kutsuin aiemmin 'ystäväksi') joimme yhdet oluet. Oikeasti en ymmärrä reissun tarkoitusta (koska ei moottoripyörillä..), mutta koskapa minä olisin viimeksi matkannut edes henkilöauton kyydissä?

Oli minulla uimapuku (jota en ole koskaan käyttänyt) ja pyyhe mukana, mutta en mennyt uimaan, vaikka veden lämpötila oli huikeat + 27 astetta. Minusta tuntui, että kuskilla oli kiire lähteä paluumatkalle ja olisin ollut hidaste märkine hiuksineni. Hiuksista puheen ollen - kai näille pitäisi tehdä jotain..? (Kahlaamassa kävin kyllä.)

Istuttiin hetki heidän tuttujen vaunun terassilla rupattelemassa. Vaikka oli jo ilta, niin rannalla ja koko alueella, oli aika paljon porukkaa.

Tulipa siinä mainittua, että olisi kiva mennä vielä tänä kesänä tuonne päiväksi-pariksi niin, ettei olisi kiire.

EHKÄ elokuun lopulla. 👍

Jotenkin tuntuu, että tämä kesä on mennyt ihan 'ohi' ja se tuntuu surulliselta. Aivan liian vähän on tullut oltua ulkona tai liikuttua missään. Miel... enpä sanokaan. Sen vaan, että en VIELÄ oikein osaa lähteä/liikkua yksin. Mutta onhan kesää jäljellä! 😃

Jäin MP:n luo yöksi, sillä jos minut olisi heitetty erikseen Omaan Kotiin, niin kuski olisi joutunut ajamaan kahdenkymmenen kilometrin lenkin eikä se tuntunut minusta reilulta. Pääsin todistamaan (ja osallistumaan..) hillittömän kokoiseen (yhteiseen) mättöannokseen. Ranskalaisia, sipulirenkaita, mozzarella-tikkuja ja mitä lie friteerattuja palloja. Uuh & kiitos! 😋

Sain keskiviikkoaamuna kahvia ja valmiiksi tehdyn voileivän. Ja autokyydin Omaan Kotiin, jossa ehdin vaihtamaan vaatetusta ennen töihin menoa. Kiitos.

Ai niin, siitä tiistaisesta verikokeesta. Matkasin aikaisin aamulla ratikalla ja metrolla Kamppiin, olin ajoissa ja luovutin kymmenen tunnin paaston jälkeen neljä putkea verta. Töistä myöhästyin peräti viisi minuuttia!? Iltapäivällä joku terveydenhoitaja soitti minulle ja kertoi tulokset. Ihan (yllättävän?) ok! 👌

(Ihoni ei siedä teippejä ja siksi tuo toinen vaihtoehto.)

Vielä tähän päivään, ennen kun palaan keittiöön. Olen tavallaan yllättynyt siitä, ettei mieli ollut haikeampi. Kahta päivää vaille vuosi elämästäni. Kyyditsijätyökaveri itki avoimesti suruaan siitä, että joudun jättämään (hänet ja) paikan. Voi toista! 😢

Kävin ennen töihin menoa ostamassa kääretortun (sitähän ei voi laskea RuokaTestiin, josta kirjoitan seuraavaksi?) ja se riitti ihan hyvin vähäiselle porukalle.

Tyhjensin pukukaapista t-paidan, hupparin ja villasukat, ja luovutin avaimen pois. Kävin sanomassa "isolle pomolle" kiitos ja hyvästi. Sain kovasti kehuja! Heippa.

Tein jo hetki sitten jotain keittiössä ja menen nyt jatkamaan. Siitä sitten seuraavaksi... On vähän nälkäkin.

Ps. LOISTAVAA ja ONNEA Matti Mattsson: olympiapronssia 200m rintauinti ja samalla (toistamiseen) uusi Suomen ennätys!!! Ihan mahtavaa! 👌👍👌

Tällaista torstaita!

Viikonloppu, kaksi koiraa ja moottoripyöräilyä

Vajaa viikko heinäkuuta jäljellä.

Perjantaina oli se rokotusaika. Olipa varsin iloinen yllätys, että ratikkapysäkiltä oli ilmainen kuljetus rokotuspaikalle, sillä sinne olisi ollut kävellen yllättävän pitkä matka kiertää. Varsinkin, kun on selkä ja jalat tässä kunnossa. Osuin hyvään kohtaan, sillä pian selän takana oli pitkä jono. Tosin olihan siellä huikea määrä rokottajia, joten homma hoitui nopeaa.

Ei se vartin istuskelu piikin jälkeen tuulesta temmattua ole - joku pyörtyi ja putosi tuolilta. Voihan se olla piikkikammoisen jännityksen laukeaminen, mutta silti. Kyyti toi takaisin ratikkapysäkille. Itse en saanut muita oireita, kun pistoskohta kipeytyi. On vähän vieläkin arka.

Oltiin (kaksi ystävää sekä toisen tytär) perjantai-iltana heittämässä mölkkyä samalla kadulla olevalla hiekkakentällä. Oli mukavaa! Päädyin illalla ystävän luo Vuosaareen, koska hänellä on kaksi koiraa vastuullaan.

Hyvin tulin niiden kanssa toimeen. Nuorempi varsinkin hyöri ympärilläni. Emonsa viihtyi paremmin vessan lattialle käpertyneenä.

Hyvässä kylässä olin, sillä sain aamulla kahvit ja puurot.

Lähdettiin päivällä ajelemaan moottoripyörällä. Kai siitä on viisitoista vuotta, kun olen viimeksi pyörän kyydissä istunut. Jännityksestä ei silti ollut tietoakaan eikä kroppakaan kiukutellut.

Ajettiin Kirkkonummelle Kantvikiin tapaamaan ystävän tuttuja.

Ystävä ajoi asiallisesti eikä pelottanut yhtään.

Kypärä (tuo oikeanpuoleinen) oli minulle juuri sopiva. 

Sääkin oli passeli hommaan mitä nyt vähän tuuli.

Ravintola Purje oli varsin kivan näköinen paikka. Moni oli tullut syömään ja lisää porukkaa saapui koko ajan.

Lähdimme taas liikkeelle. Matkaa koko ajelulle kertyi peräti kaksisataa kilometriä.

Käytiin paluumatkalla vielä Espoossa yhdessä rantaravintolassa ja sitten sai kilometrit riittää. Koirilla alkoi olla jo jalat ristissä.

Jäin vielä toiseksikin yöksi, koska metro ei kulkenut.

Mikäs siellä oli ollessa. Otettiin vähän punaviiniä. 😄

Tulin eilen illalla Omaan Kotiin, koska edessä oli viimeinen työviikko. Homma vaihtui taas ja laitoin pyöreitä tarroja vihkosiin, joiden kansikuva oli muuttunut.

Tuttua puuhaa. Laitoin työaikana viiteensataan vihkoseen kaksi tarraa per läpyskä.

Iltapäivällä oli aika fysioterapiaan. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa ei ollut huolta turvavälien pitämisestä.

Nuori fyssari ohjeisti jumppaliikkeitä ja suositteli syömään Ibumax'ia kuurina vähintään viisi päivää. Kävin tullessa apteekissa, mutta voin aloittaa särkylääkkeet vasta huomenna.

Nyt pitäisi koittaa syödä vaikka ei ole nälkä. En saa kohta syödä enkä juoda kymmeneen tuntiin, koska minulla on aamulla verikokeisiin meno. Uuh, seitsemän aikaan keskustassa, joten on syytä mennä ajoissa nukkumaan.

Enää kolme työaamua, höh. 😨

Mukavia kesäpäiviä!