perjantai 30. marraskuuta 2018

i Stockholm igen

Lähdetäänkö laivalle?


Tiistaiaamuna nukuttiin, herättiin, kävin suihkussa, tein eväsleivät, pakattiin. Kaikki kuten aina. Ensin meillä oli tarkoitus kävellä lähimpään Sub Way'hin, mutta se olikin poissa loppuneen vuokrasopimuksen vuoksi. Pöh. Jatkettiin matkaa kävellen peräti perille saakka.

"Näinkö se käykin? 
Mietti Muumipeikko. Ja minä kun luulin,
että lumi kasvaa alhaalta päin." 
Taikatalvi, Tove Jansson

Kävelimme pitkin jouluvalaistua Aleksanterinkatua.

Käännyimme kohti Esplanadia.

Havis Amandan patsaan ympärillä oli Mantan markkinat.

Ohitimme markkinat ja suuntasimme kohti Kauppatoria, jonka poikki kävelimme.

Ohitimme valaistun maailmanpyörän eli SkyWheel'in. Ei pyörä pyörinyt.

Saavuimme Katajanokan terminaaliin, jossa M/S Gabriella odotti matkustajiaan. Teimme lähtöselvityksen ja kävelimme pitkää käytävää laivaan.

Koskaan, ei koskaan ole hyttimme ollut noin loistavalla paikalla; tupakkakoppiin 45 askelta (sorppa), Tax free'hin kymmenen-viisitoista askelta lisää ja noiden välissä info. Kaikki, yökerho mukaan lukien, samassa seitsemännessä kerroksessa, josta myös tultiin sisään laivaan ja lähdettiin ulos. Mennäänkö sisälle hyttiin?

Olen edelleen ehdottomasti sitä mieltä, että kaksin matkustaessa kannattaa sijoittaa vähän lisää euroja parivuodehyttiin. Kyllä se sen verran luksukselta tuntuu kokeneillekin laivareissaajille eikä tuollainen hytti maksa kai koskaan yli kolmeakymmentä euroa enempää lisää.

Onhan se kiva kun voi löhöillä vierekkäin eikä tarvitse varoa lyömästä päätään yläsänkyyn.

Molemmista sängyistä on suora näköyhteys telkkariin. Aina noin ei ole ollut. Jossain hytissä näki TV:n Tupon sängystä, minun ei.

Kuvasta ei kai kunnolla erota, mutta olin ottanut iltoja varten oikein 'bling-bling'-paidan, joka jättää olkapäät paljaaksi. 😏

Mukanani myös kaksi erilaista rannekorua, perhoskaulakoru sekä pikkupussukoissa kahdet eri korvakorut.

Koska halusin kuvata tapani mukaan OranssiPalloa, pääsi pyyhkeetkin kuvaan mukaan.
Vessassa oli kivat laatat.

Suihkussa kävin vain kerran paluumatkalla.

Jätimme hytin ja lähdimme liikkeelle. En voi sanoa, että "tutustumaan laivaan".

Käytiin tupakalla ja OranssiPallo pääsi kopin peltituolille.

Menimme lähes tyhjään ravintolaan nauttimaan ns. lähtömaljat.

Tax free oli koristeltu suloisilla poroilla sekä...

...mitä-nuo-ovat lumiukkotontuilla? En tiedä mitä ovat, mutta söpöjä ainakin.

Ostin kuvan glögin jouluksi sekä vähän viiniä. Maksoin molempien ostokset kerralla ja näin saimme jälleen uuden (kahdesta paremman) risteilyetukortin, joka on voimassa helmikuun puoleen väliin saakka. Hytissä laskimme ostokset ja Tuppo maksoi oman osuutensa minulle takaisin.

Minulla on Viking Line'n club-kortti, jota näyttämällä ja käyttämällä ansaitsee ns. veneitä (bonuspisteitä), joilla voi maksaa mm. uusia risteilyitä. Edellinen Tallinnan reissu oli veneillä 'ilmainen' jos ilmaisia risteilyitä koskaan onkaan...

Palasimme ostostemme kera hyttiimme ja söimme patonkimme.

Itse valitsen näemmä nykyään aina patongiksi hunaja-kauran ja täytteeksi Italian B.M.T.;n, koska tykkään siitä. "Ei tomaattia eikä suolakurkkua, kaikki muut käy".

Jalassani oli ensimmäistä kertaa nämä äidin ostamasta langasta itselleni tekemäni sukat. Minulla on aina yön tai kaksi kestävällä risteilyllä mukana verkkarit sekä rento t-paita. Olen ennenkin ajatellut asiaa, mutta pitäisi hankkia tossut, jotka olisivat kevyet ottaa mukaan ja jotka voisi sujauttaa jalkaan villasukkien kanssa. Ymmärrätte mitä tarkoitan. 😁

 
Aloitin sukan kutomisen samalla kun Tuppo katsoi telkkaria. Kallis Paf'in bingo ei innostanut. Samalla joimme pullon punaviiniä ja nautimme olostamme.

Ei ollut mitenkään suunniteltua, mutta oli niin MAHTAVAA, että laivalla esiintyi Yölintu mennen tullen. Änkesin tietenkin mahdollisimman lähelle lavaa ja n.a.u.t.i.n.!!!

EDIT. ONNEKSI ei oltu laivalla eilen illalla eikä tänään!

Tässäpä reissun ensimmäinen ilta. Kuvia Tukholmasta on 'sata' sillä sää siellä oli niin ihanteellinen. Lupauduin menemään tänään (ja huomenna) tuuraamaan uutta karaoken vetäjää. Eipä niin innostaisi, mutta. Ja sunnuntaina vedän vuoden ensimmäisen kinkkubingon. Olisipa jo sunnuntai-ilta...

Eilisistä ns. pikkujouluista sen verran, että poikkesin siellä ÄsBaarissa yksin. Onneksi löysin tuttavan, jonka pöytään istuin. Tarjolla oli täytettyja croisantteja, glögiä ja ilmaista juomaa. En jaksanut olla loppuun saakka vaan raahauduin kotiin nukkumaan.

Tuppo on keskustassa tapaamassa äitiään sekä tyttäriään. En jaksanut lähteä mukaan. Ajattelin kutoa hetken sukkaa ja ottaa sitten ehkä pienet nokoset, jotta jaksan kuunnella illan riehakkaita ihmisiä. Phuuh.

Myrsytuulista marraskuun viimeistä päivää!

torstai 29. marraskuuta 2018

Terkkuja!

Pikainen päivitys...


Tultiin aamulla laivalta. Oli oikein mukava reissu Tukholmaan. Nyt tuntuu tuulevan "urakalla", onneksi laivalla ollessa ei.

Yölintu keikkaili mennen tullen ja tykkäsin siitä kovasti.

Kuten kuvista näkee, niin sää suosi meitä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.

Kuvia on taas "miljoona" ja kerron reissusta tarkemmin myöhemmin. Nyt on kiirus ÄsBaarin pikkujouluihin. Mitä ilmeisimmin vedän tulevan viikonlopun karaoket ja joulukuun ensimmäisen kinkkubingon, joten palaan paremmalla aikaa.

Täällä ollaan.

tiistai 27. marraskuuta 2018

Kinkkupiirakkaa

Ei tästä ruokablogia ole tulossa.


Pöydälle oli kertynyt sen verran sipuleita, että halusin keksiä niille jotain käyttöä. Ostin valmiin piirakkapohjan, kinkkusuikaleita sekä ranskankermaa.

Paljon sipulia ja muut piirakan päälle. Juustoraastetta laitettiin enemmän kuin kuvassa vielä on.

Piirakasta tuli yllättävän hyvän makuinen.

Tuppo söi palan ja kärsi sen syötyään närästyksestä. Harmi. Itselle ei moista koitunut vaikka söin varmaan puoli piirakkaa kerralla.

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta eikä tuulesta taida olla tietoakaan. Hyvä niin sillä lähdemme tänään illalla Tukholman risteilylle. Vähän ehkä ex temporé sillä pakastimen ovessa oli vielä kaksi käyttämätöntä etukorttia, joista toinen on voimassa vain tämän kuun loppuun. Tuppo hankki meille parivuoteellisen hytin, mutta siitä reissun jälkeen lisää. OranssiPallo lähtee mukaan, ja laivalla esiintyy Yölintu, josta tykkään.

Juon kahvit ja menen sitten suihkuun. Meinasin ottaa laivalle mukaan tölkkilapaslangat, mutta onneksi tajusin, ettei se olisi järkevää. Lapasia on yksi valmiina ja kaksi virkattua pohjaa vaille valmiit. Aiheellisempaa on ottaa mukaan sukkalangat sillä lupasin kutoa Pojalle ja vaimolleen sukat jouluksi. Ne lienee tärkeämmät. 💕

Kaunista marraskuun viimeistä tiistaita!

maanantai 26. marraskuuta 2018

Tuunattua valmispizzaa

Joskus ei vaan huvita kokata.


Silloin keksitään jotain muuta ja pyritään käyttämään edes vähän luovuutta tuunaamiseen. Eilen oli sellainen päivä. Olin käynyt vetämässä bingon ja vatsakivusta (syy ehkä laktoosista makaronilaatikossa) huolimatta vedin vielä perään yhden ekstrakierroksen. Paikalla oli ihan kohtuullisesti pelaajia. Ensi sunnuntaina alkaa kinkkubingot.

Kotiin tullessa kävin ostamassa kaksi erilaista pakastepizzaa sekä pussillisen juustoraastetta.

Lisättiin Tupon kanssa palasten päälle ensin punasipulia.

Tuppo pilkkoi mukaan oliiveja vaikkei niistä niin tykkää.

Oliivit pääsivät puolitettujen pizzojen päälle. Oli siis pakko halkaista, jotta molemmat 'lätyt' mahtuivat yhtä aikaa uuniin. Hih, näppärä keksintö Tupolta laittaa palat pellille tuohon muotoon. 😄

Päälle vielä sitä juustoraastetta ja pelti uuniin.

Vähän noihin tuli kovahkot pohjat, varsinkin toiseen, mutta ihan hyvät oli muuten. Pakastepizzoiksi. Harmittaa syödessä lähtenyt pala hampaasta. Kieli hinkkaantuu sitä vasten koko ajan ja kipeytyy. Hammasta ei (ainakaan vielä..) särje.

Mikähän siinä onkin, että lankavarastostani ei juuri koskaan löydy tarvittavan väristä lankaa?
Tilasin juuri muutaman kerän yksivärisiä sukkalankoja Adlibrikseltä. Toivottavasti ne tulevat suht pian sillä yhdellä tölkkilapasella on määräpäivä. Kyseisistä langoista tulikin mieleen, että...

Kohta pitää lähteä morjestamaan erästä ystävätärtä. Illan ajattelin kutoa...

Alkanutta marraskuun viimeistä viikkoa!

lauantai 24. marraskuuta 2018

Kultainen paketinnoutaja?

Tasan kuukausi jouluaattoon.


Ette usko miten se postireissu Mamman asioilla meni!?! Huh huh! Aloitetaan sillä, että se paketti oli alkujaan mennyt Mamman äidin luo Etelä-Pohjanmaalle. Sitten oli tullut ilmoitus, että paketti olisi nyt noudettavissa. Minä kipitin hakemaan valtakirjan Mamman luota ja painelin postiin. Inhoan kävellä sinne, olen inhonnut vuosikausia, mutta ei siitä tuon enempää. Tai siis voin kai mainita, että sinne on pitkä loiva ylämäki, jossa tuulee aina.

Menin postiin ja allekirjoitin noutamani paketin. Palasin Mamman luo ja nainen avasi pussin sekä sen sisällä olleen laatikon. MITÄ? Sieltä löytyi tilattujen vaatteiden sijaan mustat naisten talvikengät. Vasta sitten katsoimme lappua paketin päällä ja siinähän oli aivan väärä nimi!

Vein pipareita. Siis Mammalle.

Oli siinä vastaanottajan puhelinnumerokin. Tiedän, ettei se olisi ollut minun hommani tehdä, mutta kirjoitin tekstiviestin lapussa olevaan numeroon. Kerroin tapahtuneesta, ilmoitin palauttavani paketin postiin ja pahoittelin, että paketti oli avattu. Sain myöhemmin kiitos-viestin.

Niinpä minä kipitin sen avatun paketin kanssa toistamiseen sitä hemmetin mäkeä takaisin postiin. Aika vähän siellä pahoiteltiin virhettä samalla kun ojennettiin oikea paketti. Itse ajattelen niin, että luulisi valtakirjan perusteella arvaavan, että liikun jonkun toisen asioilla. No, ei voi mitään. Oikea paketti pääsi perille. Vietin illan ja yön Mamman seurana.

Muuten on meneillään kaikenlaista. Suurin osa on ei-niin-mukavaa, mutta onneksi jotain miellyttävämpääkin on edessä. Siitä saatte varmasti erillisen postauksen. 😉

Mitä jos juuri nyt ottaisin puikot ja langat hyppysiini enkä vain harmittelisi päivästä toiseen aikaansaamattomuuttani? Ensin keskeneräiset loppuun ja sitten muiden jouluksi suunnittelemieni kimppuun. Äiti lähetti lehden, jossa oli paksun pipon ohje. Sellaisen kuulemma haluaisi. Yksi Kreikasta ostamani lanka sopii siihen täydellisesti.

Hyvin laiskasti olen kokkaillutkaan. Hyi minua. Jääkaapissa on paketti jauhelihaa ja ajattelin tehdä siitä ehkä makaronilaatikon. Kaupassa pitää silti käydä. Jos lähtisin ensin kauppaan ja kirpsakassa säässä piristyneenä (?) alkaisin kutomaan. (EDIT. laatikko sentään uunissa!)

Mistä tulikin mieleen, että jännä nähdä tarvitaanko minua TheBaarin pikkujouluissa. Ehkä noin viitenä vuotena olemme Tupon kanssa juosseet ostamassa arpajaispalkinnot, tänä vuonna ei tarvitse. Mutta pikkujouluissa on kinkkubingo - kukahan sen vetää kun minua ei ole kysytty (ainakaan vielä) siihen hommaan? Minulle ihan sama. Vedän jos pyydetään. Huomenna vedän kuitenkin.

Pirtsakkaa viikonloppua!

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Hilma, ja Onni?

Aurinko.


Taivas on kirkas ja aurinko paistaa. Yritänpä ottaa siitä positiivista energiaa. Oikeasti minulla ei juuri nyt ole mitää "oikeaa" kirjoitettavaa - pitäisikö siis olla ennemmin hiljaa?

Poikani täytti eilen vuosia. 'Hyvä' VANHA äiti muisti vain viesteillä. Ei korttia, ei lahjaa. Vien joku päivä syömään jos rahat riittää. Ja teen jouluksi villasukat hänelle sekä vaimolleen.

Kunhan nyt tulin kertomaan, että täällä ollaan. Oikeasti on paljon kaikkea, mutta sen sellaista mitä en halua tänne kirjoittaa.

Soitin eilen äidille. Kovin oli väsyneen oloinen. "Kun ei edes jaksa askarrella joulukortteja kuten ennen" eikä nivelrikkopeukalo kestä kirjoittamista. Nyyh. Asunnonvälittäjäkin oli käynyt... 😢

Tänään menen mm. Mamman asioille postiin. Muutakin hommaa on.

Kivaa Hilman päivää Sinulle! Olkoon Onni myötä!

perjantai 16. marraskuuta 2018

Tämä on niin "näitä"...

"Näitä" postauksia, joita kommentoitiin niin tarpeettomiksi.


Ihan sama minulle. Kirjoitan vaikka sata tällaista omaan blogiini jos minua huvittaa. Nyt huvittaa. 😋

Olin ostanut tiistaina uteliaisuuttani Tallinnasta makkaraa, jonka olin huomannut etsiessäni joskus Tupon kaimalle "sitä" juustomakkaraa.

Kolmen juuston makkaraa.

Näyttää lauantaimakkaralta, johon on upotettu juustoa. Googletin makkaran ja tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Cheddaria ja Coudaa, mutta mikä tuo kolmas juusto on? No joo, toki googletin nyt senkin ja se on tätä. Tuosta makkarasta se ajatus lähti...

Miksi pitäisi aina olla muka hampurilaissämpylöitä? Minä ostin juusto-sellaisia. Laitoin vähän margariinia päälle ja hetkeksi mietoon uuniin paahtumaan.

Sämpylöiden paahtuessa pilkoin (taas) punasipulia. Nam.

Paistoin makkarasiivuja pienen hetken pannulla, mutta jälkeenpäin ajateltuna nuo sipulit olisi varmaan kannattanut laittaa raakana. Ensi kerralla niin.

Olin ostanut jääsalaattia...

...ja aloitin sillä.

Päälle laitoin ne makkarat. Tässä kohtaa mietin mausteita, mutta jostain syystä en laittanut mitään. Kai ajattelin, että niitä voi laittaa ennen syömistä.

Sipulia olisi voinut olla enemmänkin. Olisi ollut laittaa tomaattia ja kurkkuakin, mutta en laittanut.

En tiedä, miksi säästeltiin juuston kanssa. Ehkä siksi, että makkaroissa oli jo sitä.

Sämpylöiden puolikkaat menivät vielä hetkeksi uuniin ja sillä hyvä. Olikin muuten hyvää. Meillä molemmilla taisi olla ennakkoajatuksia tuon makkaran suhteen, mutta ainakin tähän se sopi loistavasti. Saatan tuoda sitä meren takaa toistekin.

Tuunaukset nautittiin Coleslaw-salaatin kera ja kyllä maistui. Hyvälle siis. Ja siis eilen illalla.

Mukavaa perjantai-iltaa!