Villasukat ja säärystimet

Lokakuun viimeinen päivä.

Näin se aika juoksee. Iän myötä aina vain nopeampaa, kuten tiedämme. Huomenna alkaa marraskuu ja sen jälkeen (yllätys?!) joulukuu - sekin oletettavasti nopeampaa kuin huomaammekaan. Tavallaan. Eräs ystävätär on askarrellut jo tämän kuun puolella ison kasan joulukortteja valmiiksi. En voi muuta kuin arvostaa ajoissa valmistautumista. Sama nainen on jo lähettämässä joululahjoja Espanjaan.

Sain pääteltyä Gun'in sukat. Nämähän eivät ehtineet mukaan hänen matkustaessa äitini luo Rovaniemelle. Nainen ilmoitti menevänsä myöhäisemmällä iltajunalla. Aloin kutomaan sukkia illalla yhdeksän aikaan ja kudoin yötä myöten olettaen, että saan nuo valmiiksi ennen seuraavaa iltaa. Olisin saanutkin, mutta sitten Gun ilmoitti, että oli lähdössä jo viiden aikaan. Siihen en ehtinyt.

Tein joskus äidille säärystimet. Nyt hän toivoi uusia ja pyysi, että ne olisivat pidemmät kuin edelliset. Minähän tein. 

Mutta, Adlibrikseltä tilaamani kirjavat Socki-langat, phuuh. Minulla on viisi kerää eri sävyjä. Yhdestä saa kyllä kaksi sukkaa, kuten tuli reissussa todistettua, mutta saako niistä kahta samanlaista? Värien kohdistaminen on todella hankalaa. Noissa säärystimissäkin jouduin toisessa katkomaan kirjavaa lankaa sieltä täältä, jotta sain edes suurinpiirtein raidat kohdakkain.

Keksin kyllä sen, että jos laittaa vuorotellen kirjavaa ja vaikka valkoista lankaa kerros kerrallaan, niin se helpottaa. Tai tekee ns. räsymattoa, jossa tehdään vuorotellen kahdella kirjavalla langalla. Onneksi tölkkilapasissa ei tarvitse tehdä kahta samanlaista! Aloitinkin jo uuden sellaisen tekemisen.

Kannan joskus (mm. Mamman luo mennessä) käsityötä mukana. Kalymnokselta ostamani pussukkareppu (5€) sopii siihen kivasti. Monesti olen manannut kun kangaskassi ei keveytensä vuoksi pysy olalla. Reppu pysyy selässä vaikka ei painaisi juuri mitään. Reppu luonnollisesti sisältää myös ne kääntösakset omassa pikkupussukassaan. 😊

Lupasin Vanhalle rouvalle lähemmän kuvan kissasta kukkaruukussa. Kuva by Tuppo.

Poikanihan vaihtoi jo jonkin aikaa sitten autoiluhommista takaisin ravintolatöihin. Tänään hän oli laittanut viestin, että on vuorossa lähellä olevassa paikassa. "Saa tulla moikkaa" ja tottakai minä menen! Illalla sitten Mamman luo "kellarihommiin".

Ps. Vaihdoin "jostain syystä" (ainakin hetkeksi) asetuksista niin, että minun on hyväksyttävä kommentit ennen kun ne näkyvät blogissa. Katsotaan miten se toimii.

Sateista, mutta mukavaa tätä päivää!

Ensilumi ja pizzaa

Eilen satoi ensilumi.

Tuo vaikkapa ihan itselle muistiin. Oli todella liukasta! Mammalla olisi ollut tänään käynti lääkärissä, mutta hän perui sen juuri tuon liukkauden vuoksi. Nyt on hurja puuskainen tuuli. Onneksi emme ole merellä!

Olen rakastunut! Nooh, siis sain kuvan veitsen äidiltä aikaa sitten, mutta otin sen käyttöön vasta eilen. Se on TODELLA terävä! En muista koska olisin saanut leikattua tomaateista niin ohuita siivuja. Sanoinkin Tupolle, että tuo veitsi on yksin minun käyttöön.

Tein eilen illalla pitkästä aikaa pellillisen pizzaa. Aloitin pilkkomalla valmiiksi punasipuleita, tomaattia, punaisen paprikan sekä mustia oliiveja. Sitten kävin noutamassa sovitusta paikasta sovittuun aikaan ja -hintaan FB:n kierrätysryhmästä varaamani tallentavan digibox'in. Vanha boxi on alkanut välillä kiukuttelemaan ja siksi tarrasin tuohon kymmenen euroa maksavaan laitteeseen. Toivottavasti se toimii sitten kun sitä tarvii!

Käytättekö te ananasta pizzassa? Käsittääkseni tuo jakaa mielipiteitä.

Olin saanut tuttavalta kaksi pakettia kuvan sinihomejuustosiivuja ja niistä tuo ajatus pizzasta lähti. Omasta mielestäni homejuusto kaipaa seurakseen ananaksen.

Tein oikein hyvin onnistuneen pohjan oikealla hiivalla ja annoin sen nousta puolisen tuntia. Tällä kertaa laitoin tomaattisosetta ketsupin sijaan.

Laitoin soseen sekä homejuustopaloja pohjan päälle. Tuppo sai jatkaa tästä ja täyttää pizzan tahtomallaan tavalla. Pizzassa on tekemääni paksua jauhelihakastiketta, jonka mies maustoi.

Olisin halunnut laittaa enemmän tavallista juustoa päälle, mutta Tuppo sai päättää. Hyvää tuli! Jäljellä on enää neljäsosa.

Pitäisi mennä tänään (tai menisin mieluummin huomenna) Mamman luo viemään tavaroita ja vaatteita parvekkeelta sekä vaatehuoneesta kellariin. Siellä en ole koskaan käynytkään, mutta nyt ne on kuulemma remontoitu putkiremontin yhteydessä.

 Lokakuun toiseksi viimeistä päivää!

Toisen kerran Telendoksella

Viimeinen kokonainen päivä.

Heräsin aamulla ensimmäisenä, kuten kai joka aamu. Menin parvelleelle odottamaan, että Tuppokin herää.

Nautin aamupalaksi tölkin olutta - miten muuten voisi aloittaa viimeisen kokonaisen päivän?

Miehen herättyä istuimme parvekkeelle "viimeiselle aamiaiselle" ja koitimme "tuhota" jääkaapista mahdollisimman paljon kaikkea pois, jotta saisimme sen mahdollisimman tyhjäksi. Kysyin mitä Tuppo haluaisi tehdä viimeisenä kokonaisena päivänä.

Eipä siinä neuvotella tarvinnut - molemmat halusivat palata Telendokselle.

Niinpä kävelimme taas tuttua reittiä 'kissatalon' ohi.

Meillä ei ollut mitään kiirettä, joten menimme hetkeksi jo tuttuun Irene's Cafe'seen.

Olen varmaan jo kertonut, että tuo paikka oli suoraan venelaiturin kohdalla.

Olin sanonut jo reissun ensimmäisenä päivänä, että haluan juoda café frappé'n. En ole sellaista ennen juonut, nyt join. Ihan hyvää se oli, mutta olisin kaivannut sekaan sokeria, jota en sitten kuitenkaan tohtinut pyytää.

Tupon "kahvijuoma" oli hieman erilainen, heh heh. Mutta viimeinen lomapäivä, mitä sitten.

Juotuamme juomamme hyppäsimme veneeseen. Tällä kertaa huomasin ottaa kuvan venelaiturista. Taisi olla sama vene kuin aiemminkin.

Perillä lähdimme tällä kertaa mereltä katsottuna vasemmalle. Kuvailin OranssiPalloa.

Suoran päässä käännyimme polulle, jota kulkiessa ohitimme neljä vuohta.

Vai pukkia vai mitähän ne oli?

Kiipesimme melkoisen jyrkkää polkua ylöspäin ja ohitimme kirkon.

Ikävä kyllä portti oli suljettu tiukasti ketjulla.

Olisin niin mielelläni mennyt tuonne hetkeksi kävelemään, mutta oli tyydyttävä näppäämään pari kuvaa aidan raosta.

Maasto oli todella kuivaa. Oli varottava paljaita nilkkoja.

Kannatti kiivetä se rinne! Päältä oli aivan mahtavan huikeat näköalat vaikka rinteen jyrkkyys ja pudotus sieltä herättikin kunnioitusta.

Terkkuja Telendokselta! 😍

Kuva by Tuppo.

Kuva by Tuppo.

Kuva by Tuppo.

Siis tottakai kysyin Tupolta luvan noiden kuvien laittamiseen.

On kiva, että emme ihan aina kuvaa samoja paikkoja ja kohteita.

Melkein tuntui tungettelulta ottaa tämä kuva, mutta perustelin asian itselleni sillä, että jos olisin jättänyt ottamatta, niin tuhannet muut kuvaavat kuitenkin. Eiköhän asukaskin sen tiedä. On niin söpö kuin nukkekoti.

Poikkesimme jälleen Rita'an oluille eli piti päästä vessaan...

Matkalla vessaan, kassakoneen vieressä, istui tämä tyyppi napittaen minua suoraan silmiin. En tiedä mikä minuun meni, mutta jäin rapsuttelemaan kattia. Sain kunnon 'puskuja' ja kehräystä palkaksi.

Jatkettiin matkaa samaan suuntaan kuin edellisenä päivänä.

Ja mentiin oluille samaan paikkaan kuin edellisenä päivänä.

Näistä postauksista saanee vaikutelman, että emme juuri muuta teekään kuin istumme tuopit nenän edessä. Noup. Kävellään aikamme ja sitten pysähdytään jonnekin jos ja kun mieli tekee. Tai pitää päästä vessaan.

Telendoksella mieli jotenkin lepäsi. Saarella asuu kesäisin noin sata ihmistä ja talvella kuulemma vain kolmekymmentäkaksi. Näimme saarella vain yhden auki olevan minimarketin.

Että ankkuria ei saa kiinnittää sähkötolppaan?

Kävelimme takaisin kohti venesatamaa.

Kuva by Tuppo.

Kun nyt tarkemmin muistelen, niin kävimme ensin On the Rocks'issa ja vasta paluumatkalla Rita'ssa, mutta ei kai se niin tarkkaa ole.

Palatessa oli alkanut jo hämärtää ja saimme nähdä veneen valaistuksen. Hyvästi jää, Telendos! Toivottavasti kohtaamme vielä! 💕

Matkalla hotellille poikkesimme juomakauppaan, josta Tuppo osti meille pullot Smirnoff Ice'a. Nautimme ne hylätyn talon portailla ja katsoimme ohi kulkevia ihmisiä. Palasimme hotellille.

Illalla lähdimme "juhlimaan" viimeistä iltaa naapurihuoneiden kemiläisten ladyjen sekä rovaniemeläisten nuorten miesten kanssa. Menimme aikalailla hotelliamme vasta päätä olevaan Taverna Barbayiannikseen.

Syötiin hyvin, juotiin viiniä ja pidettiin hauskaa. Kuvassa minun broileriannos.

Tuppo tilasi maksaa (vau!) ja tykkäsi siitä paljon!

Oi oi, viimeinen ilta ei ole koskaan kiva, mutta tällä kertaa meillä oli oikein mukavaa. Seura oli loistavaa (Kiitos!) ja käsittääkseni kaikilla hauskaa.

Taisin mainita aiemminkin, mutta hotellille palatessa sain jotain sandaalin ja isovarpaan taitteen väliin. Verta tuli hurjasti. Naapurihuoneen lady tuli avuksi pinsettien kera ja vuoto loppui. En tiedä mikä siellä oli. Aamulla jouduin vähän putsailemaan paikkoja verestä. Varpaan alle ei sattunut yhtään.

Pakattiin laukut illalla sillä bussi oli tulossa noutamaan klo. 09.40. Sitä ennen poikettiin vielä marketissa, ja luovutettiin huone. Matka kohti Pothian satamakaupunkia ja lauttaa alkoi, mutta siitä vielä erikseen.

Olisin viihtynyt tuolla toisenkin viikon!