Kalevalan päivää

Niin on kylmä tänäänkin!

Kännykkä ilmoittaa asteiksi seitsemäntoista. Aurinko paistaa edelleen. Veljestä ei ole kuulunut mitään - liekö hekin arastelevat lähteä ajamaan tänne tuolla pakkasella.

Päätin joskus, etten tee enää ainuttakaan tölkkilapasta ja kuinkas sitten kävikään? Ystävätär pyysi tekemään äidilleen ja itselleen (mahdollisimman kirjavat) sellaiset ensi kesän festareita varten, ja minä tein. Tällä kertaa noille ei tarvinnut tehdä tavallisia lapasia pareiksi.

Nyt olisi valinnanvapaus ottaa puikoille mitä haluan. Vaikka yksi mies kyllä tilasi ne U2-lapaset... Ehkä teenkin ne seuraavaksi. Jauhelihakeiton ohessa.

Nyt pitää soittaa äidille. Sain viestiä, että hän oli käynyt eilen taas polilla. Jännittää ressukka ensi maanantaina olevaa leikkausta. Taidan kirjoittaa hänelle tsemppauskortin.

Huomenna alkaa maaliskuu!

AurinkoAjatuksia

Aurinko paistaa ja on 19 astetta pakkasta.

Kun varpaita palelee ja on muutenkin melkoisen kylmä, ajattelin ajatella lämpöisiä. Ei vaan, en oikeasti malta pitää tätä enää 'sisällä'. Olemme ostaneet reissun Kreikkaan!

(Kuvien pallot ovat OranssiPallon serkkuja Ruotsin laivalta. Olivat karanneet pallomerestä kahvilan puolelle, joten vähän lainasin niitä..)

On tästä jo ehkä kuukauden verran kun istuin tässä läppärin ääressä. Yhtäkkiä Tuppo ponkaisi ylös sohvalta ja tuli viereeni tabletti käsissään. Näytti siitä 'jotain' ja minä kommentoin välittömästi, että "tuo otetaan!".

Mies oli 'ihan vain huvin vuoksi' katsellut Rantapallosta äkkilähtöjä ja törmännyt siellä kahteen käsittömän halpaan kohteeseen. En ollut uskoa hintaa, mutta varasimme sen HETI. Ja maksoimme pari päivää myöhemmin.

Kohde on Kalymnos, saari Kos'in saaren lähellä. Ajankohta on vasta ihan loppusyksystä. Valitsemamme hotelli ja sen huone näytti pian loppuunmyytyä, mutta äsken katsoessani se oli palannut myyntiin. Mutta se hinta..!?!

Kyseessä on viikon reissu, jonka hinta sisältää:
- lennot
- matkatavarat
- kaikki kenttäkuljetukset
- lauttamatkan sekä
- hotellin (huone merinäköalalla)

Kaikki nuo yhteishintaan 220 euroa eli 110 euroa per henkilö! Tällä hetkellä samaa viikkoa myydään hintaan 1390 € ja viikkoa myöhemmin 1570 €.

Uskomatonta, eikö totta? 

Matkatoimisto, jonka kautta reissu tehdään, on Tjäreborg. Luulisi sen olevan luotettava matkanjärjestäjä.

Matka on siis maksettu ja matkaliput ovat jo Tupon sähköpostissa. 

Loppusyksyyn on toki aikaa ja jotainhan voi sattua, mutta silti. On mitä odottaa, ihanaa.

Veljeni on tulossa poikansa kanssa Helsinkiin hotellilomalle tänään tai huomenna. Odottelen, että hän kertoisi kumpana päivänä. Aiotaan tietysti tavata ja käydä syömässä jossain.

Kaunista, mutta kylmää helmikuun loppua!

Tämä yö...

Missä olin tasan vuosi sitten?

Eilen illalla, kun telkkari keksi alkaa jotenkin paloittelemaan ja pätkimään (EN toivonut sitä olympialaisiin kyllästyneenä?!) lähetystä, oli pakko alkaa katsomaan jotain digiboxin tallenteita, koska ne näkyivät virheettä. Vaikka virheeksi voitanee laskea myös sieltä löytynyt ikiaikainen "Jethro kiekkomatkalla olympialaisiin".

En tiedä, mitä mieltä kukaan on Jethrosta, mutta itse kärsin valtavaa myötähäpeää. Toki ymmärrän, että mies tienaa lukuisilla TV-esiintymisillään. Mutta MIKSI antaa niin ihmeellinen (nolo?) kuva itsestään? Onhan hänellä sentään perhekin!? Ja työkaverit!?  Ja miksi tunkea tällä hetkellä joka hemmetin TV-ohjelmaan? Onnenpyörä? Sekin.

Mutta anyway, miehestä tuli mieleen, että törmäsimme häneen lentokentällä Helsinki-Vantaalla. Ihan humalassa julisti tupakkapaikalla palanneensa juuri Alanyasta, jossa oli juonut paljon ja ostanut kalliita kelloja.

Siitä ns. aasinsiltojen kautta tuli mieleen, että missä minä olin vuosi sitten. En siellä kentällä, koska se oli eri reissu.

Olimme Tupon kanssa hänen minulle lahjaksi hankkimallaan Kööpenhaminan reissulla. Ihana reissu! Tasan vuosi sitten oltiin siis siellä. Lähdettiin hotellilta vähän ennen puolta yötä ja käytiin parissa baarissa.

Nyt mies onnitteli heti kellon siirryttyä perjantaille ja kysyi viinille TheBaariin.

Poikkesimme siellä kovasta pakkasesta (about -20 astetta täällä!) huolimatta. TheBaarissa oli omistajan lisäksi neljä asiakasta.

Äidiltä tuli kortti jo keskiviikkona. Kiitos!

Sain valmiiksi ne hippisukat, mutta esittelen ne toisella kertaa. Seuraavat langat ovat jo puikoilla... 

EDIT. Tässä:

Nyt olen lähempänä sataa kuin nollaa ikävuotta??!! Iiks. ;) 

Kivaa päivää!

Rovaniemen yössä

Vähän lisää Rovaniemen reissulta.

Reissuni viimeisenä iltana (07.02.) ennen lähtöä halusin poiketa keskustassa. Sovin treffit seitsemäksi yläasteaikaisen luokkakaverini kanssa.

Menin taksilla, vaikka matka ei ollut pitkä. Oli siellä sen verran pakkasta, ja taksi maksoi alle kympin.

Minulla oli ollut puhetta erään bingokaverin kanssa, että olisin käynyt tuossa (RoPS:in bingo) paikassa. Olin kuitenkin niin tiiviisti äidin kanssa, etten ehtinyt paikalle aukioloaikaan. Olen itse työskennellyt aikoinaan, yli kolmekymmentä vuotta sitten, Rovaniemellä vakituisessa työssä bingoemäntänä, mutta bingo oli eri kuin tuo.

Kyllä Rovaniemi "pani parastaan". Ainakin jos turisteja ajattelee. Talvista ja niin kaunista. Ja kylmää.

Pitäisi varmaan tapahtua jotain kummallista, että minä enää koskaan muuttaisin takaisin Rovaniemelle. En millään tapaa halua mollata siellä asuvia, mutta elämisen rytmi vaan on niin erilaista Helsingissä.

Meillä oli treffit eräässä ravintolassa, jonne H. saapui tietovisailunsa jälkeen. On meille vaan jäänyt sellainen yhteys, ettei välissä olevat vuodet vaivaa. Ei, vaikka ollaan tavattu yläasteen jälkeen vain muutaman kerran.

Vaihdettiin paikkaa ehkä Rovaniemen legendaarisimpaan paikkaan, jossa on karaoke. Juotiin  vähän, laulettiin (entiset musiikkiluokkalaiset) ja ostin baarin pipon. Oli oikein mukavaa!
 
H. lähti kotiin, koska poikansa odotti häntä. Minä hain taksia, jota ei meinannut löytyä arkipäivästä (-yöstä) huolimatta. Sain kuitenkin kimppakyydin ja olin äidin luona yhdeltätoista.

Oli kiva tavata!

Muutosvastainen lankailija

Olen huomannut olevani usein muutosvastainen.

Ilmeisesti pidän monissa asioissa rutiineista ja niiden muuttuminen aiheuttaa ahdistusta. Ei aina, mutta joskus. Rutiinit luovat turvaa ja luottamusta siihen, että osaan asiani. Opin toki usein nopeastikin uusia tapoja, mutta silti.

Perustin vuonna 2012 TheBaarille facebook-sivun. Vuosien aikana sinne on kertynyt 443 tykkääjää. Tein sivun omistajan luvalla ilman ravintolan sitoutumista tai mitään rahallista korvausta. Ilmoittelin bingoista, karaokeista, aukioloajoista, remonteista, jameista. Toivottelin vaput, juhannukset, itsenäisyyspäivät, joulut, uudet vuodet sun muut.

Nyt kun ravintola myytiin, vaati uusi omistaja "tunnuksia" ko. sivulle. Että ne kuulemma "kuuluivat kauppaan". Eihän sellaisia ole, vaan koska olen ylläpitäjä, vaatii ns. kirjautuminen sen, että kirjaudun fb:iin omalla nimelläni. Mietin asiaa muutaman päivän sillä aluksi tuntui kurjalta "menettää" luomansa juttu. Nyt päätin poistaa itseni (ensi viikolla) ylläpitoroolista edellisen omistajan poistuttua.

Olen juonut pari mukillista kahvia ja käynyt samalla koko sen 'seinän' läpi. Poistin kaikki henkilökohtaiset julkaisuni sekä kaikki ne, joissa esiintyi kuvia/nimiä edesmenneistä asiakkaista (seitsemän henkilöä!). Kirjoitin julkaisun, jossa ilmoitin ylläpitäjän tulevasta vaihtumisesta ja samalla kerroin, että minulla on tallessa poistamani kuvat. Kiitin "yhdessä kuljetuista" vuosista ystäviä, kavereita, asiakkaita. Kunhan käyn vielä paikan päällä vaihtamassa uuden ylläpitäjän tilalleni, niin se oli siinä.

Sain laivalla aloittamani sukat valmiiksi.

Ahneena aloitin seuraavat ennen edellisten päättelyä. Tässä se "hyvä lupaus" taas nähtiin. Että MUKA päättelen heti, hah.

Sain kuitenkin eilen nuokin valmiiksi kun kudoin koko päivän. Päättelin molemmat kerralla. Voitte varmaan arvata, että meillä katsellaan paljon olympialaisia. Mikä sen parempaa seurattavaa lankailun lomassa?!

Tulossa ovat kaksi "tölkkilapasta" (pitkästä aikaa), U2-lapaset ja kaikenkirjavat polvisukat hippinaiselle. Äidin ostamasta langasta tahdon tehdä itselleni jotkut sukat. Pitsiä tai palmikkoa. Taidan tänään aloittaa hippisukista sillä lupaus "käytä kaikkia jämälankoja" houkuttaa - paitsi päättelyn osalta. Voisinhan toki kokeilla lankojen päättelyä kutomisvaiheessa. Olen katsonut puuhasta videon, mutta en ole vielä kokeillut. Haaste?

Aurinkoista (ainakin täällä) sunnuntaita!

Tukholmassa

Aamulla oltiin perillä.

Yöllä keinutti jonkun verran. Näin unta, että olin laivassa, joka kallisteli pelottavan paljon. Unessa heräsin ja söin hedelmäkarkkeja. Heräsin eikä karkkeja ollut...

Nousin ensimmäisenä ylös ja lähdin tupakalle.

Aurinko tervehti saarten puiden takaa.

Onneksi olin niin ajoissa ylhäällä, niin ehdin nähdä auringon.

Saaristoseutu on kaunis.

Vaikka onhan se jo 'niin nähty'.

Kävin herättämässä Tupon ja lähdimme aamiaispuffet'iin.

Emme nykyään osta sitä etukäteen sillä koskaan ei tiedä onko heti aamulla nälkä.

Nyt oli. Puffet maksoi kaksitoista euroa per henkilö. Söimme varmasti sen edestä!

Olen minä autopesussa ollut, mutta koskaan ennen ei ole vastaava pesu osunut kohdalle laivassa!

Aloimme saapua perille.

Sää Tukholmassa näytti sumuiselta.

Tarkemmin katsottuna siellä tuuli ja satoi jotain lunta tai räntää.

Päätimme jäädä laivalle sillä onhan nuo sataman läheiset paikat koluttu.

Etsimme mukavan sohvapaikan, jossa oli pöytä. Tuppo viritteli siihen läppärinsä ja katsoimme hiihtoa.

Ja minä kudoin tapaani sukkaa.

Iltapäivällä nukuimme päikkärit.

Oli ihanan rauhallista.

Seurasin illalla taikuria, joka olikin loistava. Itse suhtaudun aika kyynisesti kyseisiin taiteilijoihin, mutta tämä mies oli loistava!

Yöllä poikettiin vielä seuraamassa karaokea. En itse laulanut tällä kertaa. Mutta oi voi, kuinka UPEAääninen nuori poika siellä lauloikaan!!! Oli pakko kuvata hänet videolle. Uskomaton ääni!

Nukuttiin yö hyvin ja poikkettiin vielä aamulla tax free'ssä.

Tuppo osti suklaata ja minä punaviiniä.

Kuljettiin ulos laivasta ja ratikkaan. Väsytti. Oli mukavan rauhallinen reissu.

Tuossapa tuo reissu.

Tukholma 12.-14.02.2018

Laitan kuvia Tukholman reissulta parissa osassa.

Etukortti oli menossa vanhaksi 14.02. Yritin antaa sitä pois, mutta se ei kelvannut kenellekään. Päätin sitten, että käytämme sen itse. Reissu maksoi kahdelta yhteensä kaksi euroa!

Matkasimme ratikalla keskustaan ja kävimme ostamassa Sub'ista patongit mukaan, kuten aina. Jatkoimme Katajanokan terminaaliin, teimme lähtöselvityksen ja kävelimme laivaan. Laiva oli Viking Line'n Gabriella.

Olisin halunnut vaihtaa hytin parivuoteelliseen, mutta ne oli loppuunmyyty. Sain kuitenkin vaihdettua pois autokannen alta - sinne EN mene enää koskaan. Nyt hyttimme sijaitsi kannella viisi.

Sijainti oli helppo. Oikealla on hissi ja sen jälkeen heti ensimmäinen ovi oli hyttiimme.

"Viisviis ja herra nelkytseitsemän", heh. Kun hyppäsi hissiin ja nousi kahdeksanteen kerrokseen, niin pääsi suoraan tupakkakoppiin.

Hytissämme oli neljä sänkyä, joista yksi toimi myös sohvana.

Sohvan nurkassa 'istuu' lankapussukkani. Käytimme alavuoteita, joista sohvasta muutetussa nukkui Tuppo.

Hytti oli pieni, mutta mihin me tilaa olisimme tarvinneet. Ainoa, mikä oikeasti vähän näin Olympia-kisojen aikaan häiritsi, oli television puuttuminen. Mutta...

...meillä oli mukana läppäri ja tabletti. Rakensimme oman kisakatsomon sipseineen ja juustonaksuineen. Hyvin toimi.

Illalla kiertelimme laivassa ja minä tietysti halusin bingoon. Se pelattiin yökerhossa (8.krs).

Pääsin "vedolle" ensimmäisen rivin voittoon ja siihen se jäikin. En ole koskaan voittanut mitään laivabingossa.

Tuppo liittyi seuraani bingon päätyttyä ja nautimme hetken orkesteri Sinitaivaan musiikista. Itse tykkäisin tanssia, Tuppo ei. Muiden tanssijoiden katsominen on myöskin mukavaa.

Seuraavaksi nousimme kerrosta ylemmäksi (9.krs) pubiin juomaan viikon tarjousoluet ja...

...kuuntelemaan trubaduuria. Sitten kutsui hytti ja uni.

Reissu jatkuu...