Lippuviirit ja korivalaisimet

No niin, härifrån tvättas vai miten se menikään, eli nyt tulee tekele-postauksia niin nopeasti kuin vain ehdin laittamaan. Aloitetaan vaikka katosta!

Aseman alakerrassa roikkui vielä muutama viikko takaperin mitä kauheimmat loisteputkivalaisimet 70-luvulta, joista piti päästä. Aloitin jo kunnianhimoisen projektin tehdä hirveä liuta valtavia paperimassavalaisimia katto täyteen kunnes ymmärsin että nyt jos milloin ei aika riitä, ratkaisu pitäisi olla yhtä näyttävä mutta erittäin paljon nopeampi.

Nämä huippu-ihanat ja meille sopivan suuret korivalaisimet löytyivät Parolan Rottingilta, joten hommaksi jäi enää niiden ripustus. Koon puolesta minun mielestä sen piti olla jotain näyttävää vaikka korit ovatkin keveitä, joten juuttiköyttä, 10 mm ja hyvä tulee.

Ehdin jopa ottamaan työvaihekuvat keskellä yötä kun näitä väsättiin, eli kun askartelet juuttiköydestä, sido päät teipillä ennen kuin leikkaat ja pidä teippi kohdillaan aivan viimeiseen asti, muuten köysi purkaantuu. Tämä köysi on Kuitulinjalta, omaa lempparia.

Lenkit sidottiin paikalleen ohuemmalla pellavanarulla, ei tarvitse liimaa kun vedät vain solmut loppuun ja hyvä tulee. Sähköosat ovat ammattilaisen tekemät joten muistathan ostaa valmiit setit tai pistää ekspertit tekemään ne, eiks jeh.

Sitten olivat vielä ne ihanaakin ihanammat lippuviirit. Ja sitä viiriä piti olla paljon, halusin katon "täyteen" joten mitään liika-näpertelyä siihen ei saanut kuulua vaan motto oli nopeasti kaunista. 

Onneksi niin moni avulias ystävä rienti apuun ja tehtiin tätä sarjatyönä kone surruttaen, aina yksi leikkasi ja yksi ompeli. Lippuviiriä oli vieläpä tasan oikea määrä, uskokaa tai älkää, kun ripustin sitä paikoilleen niin jouduin loppujen lopuksi leikkaamaan yhden kolmion pois! Mikä onni ja ilo, ihan kismettii.

Eli, tee tukevasta pahvista oman mielen kokoinen kolmio, ei sitten mitään pikkurippanaa vaan ihan reilu kolmio. Leikkaa sitä todella edullisesta ilmavasta pellavasta tai puuvillasta (löysin oman vaaleanharmaan pellavani täältä) leikkuumatolla pyöröleikkurin avulla. Siksakkaa pötköön tai pikkuväleillä naruun kiinni ompelukoneella (käännä reuna ja surauta päältä) ja varaa viereen laatikko johon sitä sulloa. Narua ei kannata pätkiä vaan ripusta nauhaa huoneen poikki laidalta toiselle ja kun tulee tarpeeksi, pätki vasta sitten.

Lippuviirin kiinnitin seinille L-ruuveilla.

Viirit ovat niin nätit että en malta niitä ottaa katosta pois, olkoot siis vielä siellä. Niin iso vaikutus niin pienellä koristeella, taianomainen tunnelma.

I promised more Diys on the wedding so let's start with the ceiling of our station's grand hall. Here we dined at our wedding and I wanted affordable decorations that we could do as fast as possible in our 6 week timeframe. There were the most awful old fluorescent lamps hanging in the ceiling, from the 70s, and they had to go. We found these nice and large Tine K-basket lamps from Parolan Rottinki and hang them up with a good 10 mm jute rope from Kuitulinja. Always wrap a tape around jute rope before cutting it or it will unravel for sure. Remove the tape right before wrapping a thinner string around it. The lamps look wonderful and proportional now and they let the light pass through just right.

Flag banners were the other thing that I knew we had to have for the wedding and I wanted a lot of it! So, it needed to be done in a real serial production manner, nothing too hard and forget all needless frills.

Thin light grey linen fabric (that I found at a super low cost), just cut it with a circular knife on a good cutting mat and stitch it with sigsag on a string. For the cutting of the fabric, first make a template of the triangle from a good sturdy thick cardboard. I had wonderful friends to help me make the banners and we were like a flag factory! I recommend to not cutting the banner as you go but stitch it all in a row and when you hang it up, then cut it to fit. I ended up having the exact amount, I had to cut just one flag off, would you believe it? Like kismet and we didn't measure it all beforehand.

It's the biggest impact that I could think of with the least amount of hassle, so I truly recommend them. The banners still look so magical that I don't want to take them down, so they can do their magic for the rest of the summer.

Omissa häissä - In our wedding

Häitäpä häitä! Niitä vietettiin meillä viime viikonloppuna mitä parhaimmassa säässä ihanien vieraiden kanssa ja olin yhtä non-stop-hymyä koko päivän, vaikea kuvattavakin kun suupielet olivat kuulemma niin korvissa. Juhlat menivät niin nappiin ja onnistuivat kohdilleen että jatkuva pörisevä hyvä fiilis on päällä aina vaan.

En itse kuvannut toki sinä päivänä joten onneksi oli taitavia kuvaajia ympärillä, nämä super-kauniit otokset ovat kaikki Diagnoosi:sisustusmanian Marian ottamia, tässä siis alkumakua ja tunnelmia päivästä (ja Mariallakin on tunnelmia hänen blogin puolella, vinkvink). Aikomuksissa on näyttää tarinaa vähän jokaisesta DIY-osiosta että mitä tuli tehtyä ja minnekin eli tulossa on siis niin monta hää-aiheista postausta että jonkinlainen sokeri-shokki saattaa olla lähellä.

Häitä tehtiin 6 viikkoa, siinä oli tiukka aikataulu loihtia joka tila tyhjäksi valtavasta määrästä kamaa sekä laittaa ne vielä kauniiksi. Apuna oli monen monta mahtavaa ihmistä, järjestettiin talkoita ja moni uhrasi päiviä meidän avuksi mikä on ihan itkettävän ihanaa. Meistä oli oikeastaan parasta se kuinka hyörinä ja kuhina kävi melkein joka päivä kun auttajia tuli kylään.

Häät olivat ruokia lukuunottamatta täysin DIY-häät, eli itse tehtiin niin paljon kuin ikinä pystyttin ja tottakai lähes tulkoon joka ikinen asia oli vintagea. Vaikka aikataulu oli tiukka, saimme toteutettua kaiken mitä halusimme ja näistä tuli ihan unelmahäät. 

Lisää tulossa aivan pian!

We celebrated our wedding last weekend and it could have not been more wonderful! It was truly a DIY wedding and we had 6 weeks to pull it off, that's how fast we decided on the date and made everything happen. There's lot's more on it's way, here are some tastings of our beautiful day photographed by Maria from ever lovely blog Diagnoosi:sisustusmania, enjoy!

Juhlistusta, nahkarahi ja kirjansivuvalaisin

 Nyt tulee sitten kiireviikon vuoksi niin paljon asiaa taas yhdessä koossa että oksat pois. Eilen illalla juhlistettiin jälleen Gloria Blog Awardseja 2013 ja tällä kertaa pääsin olemaan ihanasti tuomaroimassa parhaita ja kauneimpia sisustusblogeja. Kylläpä tekee hyvää vähän arjen katkaisuksi tällainen irtiotto, uusi mekko ja uudet ihanat kengät ja ekaa kertaa diy clutch laukku käytössä.

Pientä vinkkiä muuten tavattoman hyvästä suutarista josta sain hyvän vinkin. Nimittäin nämä ihanat kengät olivat vielä päivää aikaisemmin sellaiset peukkuvarpaan puristajat että ajattelin etten millään pysty varttia pidempään niissä aikaa viettämään. Vein ne ammattitaitoiselle suutarimestarille Hämeenlinnaan venytykseen päiväksi ja nyt ne istuvat kuin hansikkaat, ah, eikä kengistä näe lainkaan että kärjille olisi tehty mitään! Tämä ei ole mikään yhteistyömainostus, hyvää on vain pakko kehua. 

 Nahka clutchista puheen ollen, satuimme löytämään jo parisen kuukautta sitten ihanan vanhan nahkarahin osto- ja myyntiliikkeestä kolmella kympillä. Tinkasin tiukasti koska näin heti että hommaa oli edessä. Tässä ennen näky, mutta tyhjennettynä jo.

Täytteet olivat sekainen tarjoilu vanhoja sukkahousuja, tyynyjä ja pahimpana jauhoksi muuttunutta vaahtomuovia. Törkyisen tyhjennyksen ja imuroinnin jälkeen pääsin korjaamaan auenneen sauman, sattui olemaan aivan samanlaista puuvillanarua jemmassa että korjausta ei erota vanhasta. Mutta se nahka, en uskaltanut edes täyttää rahia uudelleen ennen kuin keksin millä pehmentää janoisen koppuranahan uuteen uskoon.

Luin siispä netistä mikä nahkan avuksi ja kun teki mieli pärjätä sillä mitä kotoa löytyy niin avot! Ratkaisu odotti keittiössä. Luomu neitsyt kookosöljyä, itselläni oli tuota Cocovi-merkkistä, hieroin pyyhkeen avulla sitä äärimmäisen kevyesti rahin pintaan kauttaaltaan. Kevyesti siksi, että en halunnut värin tummenevan mielellään laisinkaan. 

Nyt on rahin nahka paljon pehmeämpi, elvytetty suorastaan ja työvaihe tuoksui ihanalle. Saatan toistaa käsittelyn, tällä kertaa varmaan lämmitän öljyn juoksevaksi, vaikkakin se tummentaa taatusti nahkaa.

On se vain hieno rahi, en tiennyt edes oikein haluavani sellaista kunnes siihen törmäsin. Ihan on maailmanmatkaajafiilis. Tämä on nähnyt elämää, on patinaa pinnassa reilulla kädellä ja hienot pintakuvioinnit.

Meinasi myös unohtua että onhan tuossa alla uusi mattokin, nahkainen ja kaunis, Tiirinkosken tehtaalta löytyi se, heräteostos mutta hyvä sellainen.

 Täytteenä on nyt pieniä vanutyynyjä ja vanulevyä. Sitten vielä täytevinkki! Edullisen täytteen saa Ikean äärimmäisen halvoista peitoista, ovatkos ne jotain 1 euron luokkaa, halvempaa ostaa kuin vanulevy metritavarana, helppo sulloa tällaisen täytteeksi ja sieltähän niitä vanutyynyjäkin saa halvemmalla kuin vanua erikseen. Hassua, täytyy sanoa.

Muutakin olohuoneen nurkista. Sekä vähän arkirealismia, näin ne meidän kannettavat ja muut tilpehöörit aina jollakin sohvalla lojuu. Gobeliinityyny on tehty yhdestä gobeliinista joka ei minusta seinälle menisi millään, ostin sen alle kympillä kirpputorilta. Vaati 3 pesua että siitä lähti tupakanhaju, joka itseasiassa tuli esiin vasta ekan pesun jälkeen. Mutta nyt se on lempparityyny kaikista, pehmoisen sai pinnasta kun sen harjasi pesun jälkeen, vinkki vinkki.

Sohvapöydältä löytyy nyt myös koeputkimaljakko, täytyy käydä jotakin kukkasta siihen ehkä hakemaan, mieheke jo oikein tarjoutui mutta ei tee mieli juoksuttaa viikonloppuna. Nyt on hyvä kun saa hetken olla.

Vaikkakin lähden nyt tästä aivan kohta hiomaan ja maalaamaan.

 Niin, ja etten unohda vinkata, tämän viikonlopun Ilona-lehdessä, siellä Iltalehden välissä, on Tuunari-palstalla tällä kertaa kirjansivuvalaisimen teko-ohjeet. Tai voihan tässä käyttää vaikka mitä lippulappuja materiaalina, tapetin palat, postikortit, lasten piirustukset, muistilaput, valokuvat... Tee mieleisesi! Ohjeet tosiaan lehdessä nyt vain tänä viikonloppuna.

Hyvää pyhäinpäivää kaikille ja viettäkäähän rentouttavaa eloa!

So much of everything in one setting, it has been a busy week so here is a lot of stuff in one bunch. We celebrated the Gloria Blog Awards 2013 just yesterday evening. This time I got to judge and award lovely interior decor blogs and it felt wonderful. It also felt really good to take a break from everything, wear a new dress, fab new heels and take my diy leather clutch out for the very first time.

Also, we found a gorgeous vintage leather pouf a couple of months ago but only now I had the time to do something about it. I emptied the awful mess filling of old stockings and rubber foam that wasn't so much foam anymore but powder, literally! I fixed the seam and revived the old hard leather back to softness with organic coconut oil. Good idea for a filling by the way, at least here in Finland, Ikea's cheapest polyester fibre blankets and pillows are cheaper than the stuff sold in separate filling bags, funny really. 

And, because this post seems to be all over the place in everyway anyway, one more DIY idea, instructions for this book page light are in the Ilona-magazine this weekend. Of course you could use anything from wall paper pieces to notes and photos, this is a real make it your own lamp!

Have a lovely weekend everybody!

Elokuvajuhlat

 Kiitos kaikista upeista kommenteista ja sähköposteista, kaikkiin en ole vielä ehtinyt vastaamaan mutta taatusti palaan niihin pian. Olo on ilosta ihan pilalle hemmoteltu, kyllä jaksaa taas keskittyä blogin pariin kun kannustetaan näi valtavasti, kiitos vielä!

 Vietettiin tuossa samaisesti syksyn alun kunniaksi elokuvajuhlia puutarhassa. Tämäkin on ollut haaveissa pidemmän aikaa, valkokangasta pihalle ja hyvässä seurassa tuijotellaan mukavasti rentoa elokuvaa, sellaista feel good-genreä, ja nyt tuli viimein toteutettua. 

Runsain mitoin löhöpaikkoja, lisää upeita karnevaalivalosarjoja joita tosiaan saa täältä, omatekemiä limonaateja jäissä ja mitä kaikkea muuta.

Näissä kuvissa pieni makustus juhliin, kaikki vinkit ja runsain mitoin lisää kuvia on nyt Patinaa-palstan puolella, tästä pääsee katsomaan kaikki, klik!

We had a small movieparty to celebrate the start of autumn and the end of a brilliant summer. A lot more pictures and ideas over by the Patinaa-column, which you can read over here, click!

Syksyn juhlat ja Limoncello

 Järjestettiin sellaiset unelmien syksyn aloitus juhlat pihalla tuossa kaksi viikkoa takaperin ja eivät olisi voineet olla mukavammat. Niin upea kesä on ollut että moista vuotta pitää vähän hehkuttaa ja vielä ehtii aivan hyvin moiset juhlat järjestää itse kukin, turhaan miettii säätä kun vain pukee päälle sopivasti ja mitä enemmän poppoota, sitä mukavampaa.

 Juhlien yksi juju oli itsetehty Limoncello jota oltiin suunniteltu tekevämme jo pidemmän aikaa ja nyt oli se täydellinen hetki. 

Mieheke tapasi kerran kaverien kanssa Tallinnan reissulla vanhassa kaupungissa tajuttoman viehättävässä italialaisessa viinibaarissa (jonne minuakin sitten vietiin toisella kertaa, iihana paikka, pala Italiaa näin lähellä) Osteria Il Gallo Nerossa paikan omistajan, ihan ehta italialaisen, joka antoi oman Limoncello-reseptinsä, se jolla he kotonaan sitruunalikööriä tekevät. Siis miten kilttiä, aivan tajutonta. Mutta siis, se tämä samainen Limoncello-resepti pistettiin sitten testiin ja voi jestas, siitä tuli hyvää. 

Näin sivujuonena, limoncellon teon jälkeen sitruunakavalkadi päätyi vielä lopuksi sitruunalimonadiksi sillä niitä oli aika liuta.

Väri oli enemmän kuin pirteä kaunis keltainen ja oli jokaisen mieleen juhlissa. Korvasi jälkiruoan mennen tullen!

 Mutta kyllä se juhlien ehdoton ykkösjuttu oli ne valot. Sadoittain karnevaalivaloja roikkumassa puissa ja vaikka missä on ollut minulla haaveena jo kauan. Olemme etsiskelleet moisia hyvännäköisiä ja aidosti toimivia valoja ja kaikkein tärkeimpänä kuitenkin, hinnaltaan sopivia, jo pitkään kunnes nämä tulivat tutuksi Vihreän talon kesäjuhlissa. Sähkötalosta siis löytyivät nämä karnevaalivalot ja ovat niin huoletonta sorttia, että sain asentaa valoja pitkin viikkoa ja olla murehtimatta säätä kun ne sopivat myös ulkokäyttöön.

Valot saivat koko pihan hehkumaan että ilta jatkui pilkkopimeässä mutta silti valoisissa tunnelmissa pitkälle yöhön ja tunnelma oli katossaan.

Tässä vähän backstage tunnelmia, juhlia edeltäneeltä illalta kun valoja asenneltiin ja testattiin. Jätti nelimetrisellä pöydällä on nyt mitä sattuu sortimenttia mittanauhasta vasaraan mutta on ainakin autenttinen tekevä tunnelma. Mutta ne valot tekevät kyllä niin pihan, pimeä häipyi taustalle ja puiden keskelle muodostui aivan kuin oma huone.

(Blogiyhteistyö: valosarjat blogin kautta saatu)

Ohje siis maittavaan Limoncelloon ja kaikki ideat juhliin sekä vinkit löytyvät nyt tämän viikonlopun Iltalehden välissä Ilona-lehdestä. Kannattaa juhlia syksyäkin, viis säästä tai viileydestä, eikun lämmintä päälle ja valoa kehiin omasta takaa, vielä ehtii ennen talven tuloa.

We had a lovely start of autumn party in the garden two weeks ago and it was just as lovely as it looks. I had always dreamed of circus lights in the garden, hundreds of them, and now I found the perfect ones. We also made limoncello for the party and it turned out delicious. Hubby got the recepy from an authentic Italian who owns a lovely winebar Osteria Il Gallo Nero in Tallinn, Estonia. It was more than sweet of him to share the recepy with us. All the instructions for the limoncello and the rest of the pictures from the party are in the Ilona-magazine this weekend.

Lasten mehukekkerit

Pääsin kauniina lauantaina apustailaamaan ja kuvaamaan lasten mehukekkereitä niin ihanassa säässä että, vieraat viipyivät iltamyöhään ja mikäs siinä, juhlien hengetär laittoi niin ihanat murkinat ja tunnelma oli katossaan, taisin jopa kuulla yhden vieraan sanovan että ei vain malta lähteä kotiin kun täällä on niin ihanaa.

Upea vanha bussi joka oli muutettu asuntovaunuksi toimi leikkimökkinä taustalla ja pihalla riitti puuhaa. Tässä on vähän makustus kuvia, loput kuvat, tunnelmat ja ideat löytyvät Iltalehden välistä Ilona-lehdestä nyt viikonloppuna. Jos vain sää vielä hellii niin viettäkää ihmeessä kesän loppujuhlat, näin upeata kesää ansaitseekin juhlistaa!

Sorry, only finnish this time, got to style a children's party on a beautiful saturday in the most relaxed mood.

Vihreässä talossa kylässä

Lauantaina pääsin huikeille kekkereille, nimittäin ensimmäistä kertaa kokemaan Vihreän talon paikan päällä ja vau, ei voi muuta sanoa. Itse talo ja kaikki se tunnelma on jotain aivan muuta potenssiin kymmenen livenä koettuna, niin rauhoittava, esteettinen ja suorastaan eteerinen. Jos kuviin voisi pakata tuoksut ja äänet niin ehkä sitten pääsisi lähelle sitä fiilistä mitä nämäkin pikaräpsy-kuvat vain yrittävät tallentaa.

Juhlat olivat hauskat kuin mitkä ja vieraita lahjottiin niin perusteellisesti että joulu tuli etuajassa. Aurinko piti vielä huolta että kaikki viihtyvät taatusti. Kiitos vielä kerran Annika ja koko poppoo, ihanaa kertakaikkiaan. Lahjoja tulee varmasti vilahtelemaan siellä täällä, katsotaan millainen kodin rymsteeraus villitys tästä pian alkoi..

I was invited to a wonderful party last Saturday, to experience Vihreä talo for the first time, and wau is all I can say. The house is everything and more than what the mood captures in Annika's blog, it was so calming and even more beautiful than the pictures can say. The party itself was super great, thankyou once again and us guests were showered with such gifts that Christmas came early this year. 

I'm certain that the gifts will be seen all over our house, they might have even started a need to redo many corners in our home...