Aulapöytä

Tiedättekö, joskus sitä voi vaan pohtia hölmönä huonekalun paikkaa ja unohtaa että kokeilullahan siitä selviää ❤

Haaveilin nimittäin että mahtuisiko meidän yläkerran eteiseen aulapöytä, ihan justiinsa keskelle huonetta ja lattiaa, sellainen pöytä jolle saisi vaihtelevia kukka-asetelmia ja kaikkea nättiä. Sekä laskea käsistä posti hetkeksi sekä muuta kätevää. 

Sitten testasin. Mahtuuhan se, ihan heittämällä ja ei ole yhtään ahdastakaan. Tämän isomman eteisen kautta mennään kaikkialle, vasemmalta olohuoneeseen ja oikealta makkariin, ja suihkuun ja vessaan ja... Ovia on vaikka muille jakaa ja silti tämä pöytä on ihan kotonaan tässä risteyksessä eikä ahdista sekä naulakolle mahtuu kulkemaan.

Nyt pöydälle pääsi jättimäinen kimppu laikkukirjokanukkaa, jota sain kerätä melkein naapurista ihanilta ihmisiltä, jotka aina toivottaa tervetulleeksi heidän upeaan puutarhaan.

Katossa on edullinen löytö muutaman vuoden takaa huutokaupasta, klassikko suomalainen kattokruunu sävysävyyn roosan tapetin kanssa. Pikkuiset koristeet puuttuvat mutta ei haittaa menoa.

Pöytä on tuunattu Unelmien Talo & Koti-lehdessä ja siitä juttu blogissa täällä, klik. Korallit ovat löytöjä luottopaikasta Oldscool Hämeenlinnasta ja tuoksusoijakynttilä valmistettu itse. Iso Höganäs-ruukku on löytynyt kirpputorilta.

Kuvasin juuri illan viimeisen valon hetkenä, sitten olikin jo iltahämyn aika. 

Heipat täältä aulasta, hyvää yötä ja ihanaa viikonloppua!

I finally tried if I could fit a hallway table in our hallway. Easily! How silly of me for not trying it before. But now it is there to accommodate everything from flowers to lovely things, as well as mail and keys. The branches are from Argenteomarginata plant, big and bold is my favorite setting. The table is a diy project from 2 years back.

Good night you lovelies and have a great weekend!

Joulua ja pöydän tuunaus

Pieni loma on luvassa jouluna ja ihanaa miten päivät tänä vuonna asettuu niin että koko viikon saa rentoutua ja olla vähän pausella. Joulun koristelut on meillä pikkuisia tänä vuonna, enemmänkin tekee mieli koristaa talveksi. Tässä vähän juuri sellaista inspiraatiota selättämään etelän pimeää keliä. 

Joulukuuksi tuli tehtyä tällä kertaa pöytätuunaus Unelmien Talo & Koti-lehteen ja tämä onnistui upeasti simppeleillä liikkeillä. Vanha tammipöytä oli ennen alakuloisen oloinen ja meidän kesäkuisella Rompetorilla se ei löytänyt uutta kotia, joten tiesin että on sen vuoro muuttaa muotoaan.  Vaaleankuulas tammipinta on niin ihana, tahtoo enemmän tätä!

Teko-ohjeet löytyvät nyt juuri Talo & Koti-lehdestä ja tästä pöydästä tuli nyt niin mieluisa että ei sitä tee mieli myydäkään enää. 

 Ihanan rentoa joulunaikaa kaikille, muistakaa ottaa löhöilyn kera! 

Have a relaxed holiday week!

Hei sirosääri!

Oli aivan pakko esitellä uusi aseman asukas, nimittäin mitä siroin sohva ikinä. Rautatie-käytöstä meidän asemalle hankittu Thonet-sohva on joskus muutettu pehmustetuksi ja on sitä "korjailtu" ajan kuluessakin mutta on se niin sievä että vähän tykytyksiä aiheuttaa.

Sohva majailee nyt eteisessä ja odottaa että saataisiin jotain aikaiseksi ruokailuhuoneessa. Sitten paikka siirtyy sinne. Nyt siinä aikaa viettää hyvin usein kissa, tottakai kun tästä huoneesta näkee joka suuntaan! Ja siis minä myös vaikka nyt sitä vaan tuijottelee usein, kamalasti ihastellen.

Ihanan syksyistä viikonloppua joka suuntaan!

Our new member of the family is this little petite one, Thonet-settee. Investment and a dream, glad I found it. Now it's waiting for the dining room reno to really kick in and just sitting in the hall, frequently used by our cat Pommi. And me too!

Have a lovely autumn weekend all around!

Hyllyrullakko ja eteinen

Siellä se nyt tönöttää, hyllyrullakko ryhdikkäänä ja täynnä tarpeellista säilytettävää. Eteisessä ja monessa muussakin huoneessa sen puoleen, oli monet korit lattialla ja ne alkoivat vähitellen harmittamaan, viimeistään siinä vaiheessa kun piti jahdata imurilla eläinten karvapalloja nurkista. 

Säilytystarpeita on tullut metsästettyä jo vähän aikaa sieltä täältä. Käytän itse laukkuina pääasiallisesti korikasseja, joka ikinen päivä, vuodenajasta riippumatta ja melkein kaikki muut ovat kirpputorilöytöjä plus yksi kori joka kerran sai kulta-sprayta helmaansa ja nahkainen weekender-laukku hömppälästä. 

Järeät pullokori-tyyliset korit ovat uusin löytö, tämän kesän Billnäsin antiikkimarkkinoilta jossa kävin ystävän kanssa, puulaatikko piilottaa miehen retkeilykamppeita ja moni kori ja arkku on vasta puolillaan tai melkein tyhjä sillä sortteeraan sinne tarpeellista vähitellen. Alahyllyllä on yhdessä korissa huivit, toisessa pipot ja kolmannessa hanskat ja rukkaset. Taidan häivyttää pikkueteisen lipaston toisiin tarpeisiin tai kokonaan pois tämän hyllyn myötä, saapi nähdä.

Villasukat-säkki on toki omaa tuotantoa ja se kavereineen löytyy pienestä Säkkikaupasta täältä.

Tamminen tuoli löytyi myös asemalta, niitä löytyi itseasiassa monta ja muutama meinataan pitää ja osa myydä. Mies kiskaisi yhdestä tuolista kesällä kokeeksi päällä olleen kamalan 70-luvun kimalle-kankaan pois ja alta paljastui tumma villakangas, joka oli hämmästykseksi jopa ehjä. Tuoli sai jäädä eteiseen ja sen omi välittömästi Pommi-kissa. Se nukkuu tuolissa jatkuvasti, siitä on varmaan hyvät näkymät joka suuntaan. Onneksi teippiharja on olemassa.

Syksyn suosikki neuletakkikin löytyi juuri ystävän kanssa reissaillessa, miinus viiskyt-aleesta niin kyllä on riittänyt hymyä kun sitä on nyt saanut jo pitää vähän päälläkin.

Eteinen on jo saanut vähäisen remonttia osakseen, tuttu tumma inhokki eli tummanruskea lattia on saanut yhden kerroksen Ottossonsin kermanvalkoista pintaansa. Nimestään huolimatta sävy on harmain valkoinen mitä merkiltä löytää eikä kellertävä kuten nimi kuulostaisi olevan. 

Mietin nyt ankarasti että laitanko seuraavat 2 kerrosta vielä valkoista vai vaihdanko helmenharmaaseen, en tiedä miksi tämä aiheuttaa niin paljon pähkäilyä. En ole oikein valkoinen lattia-tyyppiä mutta isompi eteinen on valoisimmillaan nyt. Hassusti pimeitä nurkkia omaava huone on niin raikas että en taida vaihtaa sävyä kesken kaiken.

And here it is, the rolling shelf in the hall with everything necessary and beautiful on it's shelfs. All these baskets and luggage have been in different rooms, mainly on the floor and they have been frustrating especially when I'm coming at them with the vacuum cleaner. Now they are organized, I have all sorts of stuff hidden in them, everything from scarves to beanies and even my husband's camping stuff. 

Some of them are still empty or almost empty, I'm getting rid of hats and scarves for example that I never use and organizing the hall even further. 

Our Pommi the cat loves this oak chair that we brought from our endless storage to the hall. My hubby ripped off an ugly fabric from the chair this summer and to our surprise, underneath was a nice woolen dark fabric that wasn't even broken, so the chair stayed right where it was. And then our cat decided it's the best place to sleep, oh well, thank goodness sticker rollers exist.

Rullakko, rullakkohylly, hyllyrullakko, vai miksi sitä kutsuisi

Kesä vierähti niin nopeasti lämpöä ihaillen että päätin sitten pitää taukoa ja ottaa ihan rennosti, niin blogikin hiljeni hetkeksi kun täällä pideltiin hellettä. Heti kun kelit viilentyivät alkoivat päässä hurraamaan taas idikset ja tekee mieli puuhata vähän vaikka mitä. 

Aloitin sitten tästä hyllystä, josta tuli rullakko, tai rullakkohylly tai varmaan hyllyrullakko tai miksi sen sitten nimeäisikään. Hylly löytyi asemalta ja siinä oli karmea keltainen väri joka oli lääpitty siihen vähän sieltä täältä. Hylly oli hirveän epäkätevä ja olihan se painonsa vuoksikin vaikea liikutella ja jotain piti keksiä.

Tiirinkosken tehtaalla näkemäni suuri hyllykkö, jolla oli rullat alla sai minut heti näkemään että tämä hylly vain odotti pyöriään alleen.

Kun alkoi ranteita pakottamaan ja tekeminen innostamaan, en malttanut enää pysähtyä kuvaamaan hyllyä kesken kaiken vaan annoin palaa. Yksinkertaisuudessaan hylly sai siis vielä yhden alahyllyn, jonka jyräytin kiinni järeillä, pitkillä ruuveilla. Liimapuulevyksi valitsin tarjouksessa olleen tammilevyn joka oli yhtä halpa kuin mäntyinen vastaava kun sen paksuus oli just eikä melkein sama kuin hyllyissä (tärkeää), leikkasivatkin sen samaan hintaan mittoihin.

Sitten oli vuorossa maali, jonka sävyn valitseminen oli todellista pähkäilyä mutta päädyin hastingsinharmaaseen Ottossonsin pellavaöljymaaliin kun halusin neutraalin, lämpimän ja vähän tummemman harmaan. Tuttuun tapaan hieroin sen pintaan sienellä. Hanskathan siinä tarvitsee mutta sillä saa ihanan luontevan kerroksen aikaiseksi ja se näyttää pian aivan sen näköiseltä kuin väri olisi ollut siinä aina. Maalia meni taas hämmästyttävän, ällistyttävän vähän, eli noin 2 desiä, lempparimaali aivan kaikista. 2 kerrosta, joista toinen vähän kevyemmin pintaan jotta ei keltainen kuumottaisi alta esiin.

Tässä kuva miten surkealta hylly ennen näytti mutta tiesin koko ajan että siinä on potentiaalia vaikka mihin! Jätin kaikki ennenkin maalaamattomat pinnat puulle sillä halusin että vanha puu saa näkyä.

Alle laitoin jarruttomat, edulliset kuin mitkä, kalustepyörät joissa oli kantavuutta painavalle hyllylle. Niissä oli vain rumat muoviset punaiset renkaat, jotka leikkasin mattopuukolla pois juuresta, muutaman euron renkaat näyttävät nyt mukavan neutraaleilta.

Sitten saikin täyttää hyllyn tarpeellisella, aivan ihanaa järjestämistä. Eteinen sai jotain kauan kaivattua eli hyötytilaa, huomenna lisää kuvia, ihana taas palata!

Baker's shelf,  rolling shelf, what ever one might want to call this, I made one out of an old shelf we found at the station. It was bright yellow with the color slapped on here and there and it was dysfunctional until I gave it movement with some castors. I attached the lower shelf on with some seriously sturdy screws, castors on and some good paint to finish it to perfection. I used a traditional linseed oil paint, Ottossons hastingsgray and I applied it on with a sponge. That gives it a lovely natural look and it makes the surface look like it has always been that color. 

This became really important storage to our front hall, more pictures tomorrow, lovely to be back!

Nuoriso poweria!

Meillä kävi kesäkuun puolessa välissä asemalla nuorityöryhmä pistämässä vähän vauhtia remonttiin. Tämä oli itseasiassa jo toinen kerta ja silloin instassa näytinkin upeita lopputuloksia viime kesänä kun 8 nuorta ja 2 ohjaajaa tulivat pistämään hösseliksi.

Hattulan Etsivä nuorisotyöstä pyysivät päästä meille puuhaamaan tänäkin vuonna ja kun viime vuonnakin oli niin ahkera ryhmä meillä pistämässä sorkkarautaa heilumaan niin otin äärimmäisen suurella ilolla tänäkin vuonna heidät töihin.

Nyt oli puolta pienempi ryhmä ja draivia silti hurjasti, näiden reippaiden tekijöiden ansiosta aseman ruokailuhuoneen kamala vihreä muovimatto on historiaa ja niin on eteisenkin!

Muovimatot pistivät ankarasti vastaan, erityisesti eteisen muovimatto mutta ne päihitettiin yhden päivän aikana siitä huolimatta. Itselleni oli tärkeää että kaikille riittää työvälineitä ja käsissä on kunnon hanskat, ei työnteko maistu millään jos ei ole perusjutut kunnossa.

Kolmen päivän aikana ehdittiin jo aloittaa korjaustyövaiheitakin lattialla, tasoitepahvit saatiin pois sekä naulanreikien kittauskin puoliksi valmiiksi. 

Sekä kun keli oli hyvä yhtenä päivänä, saivat piha-alueen rikkaruohot kyytiä. Nyt oli selkeän puutarhavajan työkalut paikallaan, joka hommaan ja jokaiseen käteen löytyi työkaluja. Sillä eihän kitkemisestä tule ilman oikeita työkaluja sitten niin kertakaikkiaan mitään.

 Ihana oli nähdä miten nuoret ottivat sen ylpeyden aiheeksi että tekee hommaa parhaansa mukaan ja huolella. Tehokkaat päivät tuotti paljon näkyvää tulosta ja remontti nytkähti kunnolla eteenpäin. Aivan varmasti löytyy jokin projekti taklattavaksi ensi vuonnakin, toivottavasti siispä tämä perinne jatkuu. 

We had a team of young summer workers from our county visiting our station this June and we really got things done! The renovation at the station got a kick forward as we tore away the plastic mats over our floors in the dining room and hall upstairs. 

Also the weeds in our front yard got the boot on a sunnier day as we weeded the gravel areas. Three days and grand results! This was the second time that we worked together with a group of youngsters, first time was last summer. It really is a pleasure to see how everyone took pride in their work and did their best. I'm sure there will be a suitable project for next year as well so I'm hoping this will become a good tradition.

Eteiseen

Ihana kuulla kommentteja edelliseen postaukseen, mahtavaa kun sai inspiraatio-kutinan aikaiseksi!

Eteinenkin kaipasi samalla kuin olohuonekin vähän sellaista sopivaa virkistystä. Samalla kun matkalaukut vaelsivat olohuoneeseen, mahtui pitkään tuumailtu huonekalu paikoilleen ja lensivät pääskysetkin seinälle. Pääskyset olivat ostos Armas Designista Helsingistä tuolla toukokuussa jo ja odottivat vain sopivaa paikkaa.

 Vanha sivustavedettävä sohva mahtui nyt sopivasti eteiseen, tämä on hyvin hankala huone sinänsä kun seiniä rei'ittää ei vain kaksi, vaan 5 ovea, joista kahdet ovat pariovet, joten tätä ei kovin paljon sisusteta. Mutta nyt sinnekin voi jäädä viettämään aikaa! Ja ei muuten ainuttakaan pistorasiaa, niin että jo on.

Edellinen sohvan omistaja on hionut pintaa jonkin verran mutta minusta väri on varsin hauska ihan tuollaisenaan ja täydellisen turkoosi.

Pehmusteina on vanhaa patjaraitaa, minun lempparikuosejani, osa armeijan vanhoja, osa perinteistä pohjanmaalaista talonpoikaista. Kyllä ovat osanneet tehdä trendikkäitä väriyhdistelmiä ennen, jos joku osaa sanoa mistä näin hyviä raitoja löytyy uustuotettuina ja paksuina kankaina niin vinkatkaa ihmeessä, voisin tehdä näillä vaikka jonkun huoneen seinät, haloo kaikki kangastuottajat, nyt olis vinkki!

Lyhyelle ehjälle seinälle mahtui ryhmä opetustauluja, hankittu jo viime kesänä mutta tiedättekö, meni näin kauan saada ne katseltavaksi. No, onhan sitä kiirettä pidelty...

Kirpputorilöydöistäkin oli toivetta nähdä, tässä muutama: 

Turkoosi tuoli 6 euroa - Kantolan kirpputori, Hämeenlinna

Metallinen komea kori 12 euroa - Metsänkylän navetta, Hattula

Vanhat kirjaimet ja numerot, suuri kasa pari euroa yhteensä - kesäkirpputori jossakin Koski tl:n paikkeilla

Ja on eteisessä vielä jättinaulakkokin josta löytyy aiemmin kuvia tunnisteella eteinen. Se on aina hyvin täynnä tavaraa muttei haittaa, se on yksi parhaimmista huonekaluista mitä talosta löytyy. Koukusta löytyy yksi kirpputori-löytö myös, paksua nahkaa oleva laukku 10 euroa, nyt en muista mistä kirpputorilta mutta mieheke sen nappasi minulle, tai siis minä sen taisin ihan omia, heh..

Jotakin piristystä eteinen vielä kaipasi näidenkin lisäksi ja se on jotakin Botanical-aiheista ja todella mieluista, siitä enemmän kuvia ja vaikka mistä muusta löytyy taas tämän kertaiselta Patinaa-palstalta, jonne pääsee tästä!

Ihanaa uutta viikkoa kaikille ja povataanpas nyt vielä sitä aurinkoista keliä niin yksi myöhäinen pääsisi pesemään vielä loput räsymatot ennen kuin kesä loppuu...

Our hall needed a little cheering up, at the same time when the old suitcases moved to the livingroom, we could fit this old wooden sofa in. The textiles are old mattress fabrics, some are old military, would you imagine, and some from this region called Pohjanmaa in Finland, all old and before the last war. Also we hung on the wall the old school educational boards, finally, looks better now and you can even stay there and hang now! 

Kiirettä, kevättä ja kemianlaseja

Tuntuu että hoppua riittää päivissä tällä hetkellä enemmän kuin toisille jakaa, kaipaisi jo ehtiä puuhata ja rakennella jotakin, se on niin terapeuttista. Nyt on jo aluilla niin monta uutta projektia että siinä on terapiaa kyllikseen. Vielä kun ehtisi jatkamaan alkua pidemmälle niin sitten olisi hyvä.
Ei, vaan sitten olisi loistavaa!

Eteisessä oli aika vähän järjestää turhia takkeja pois kaappiin ja tuoda vähän kevättä esiin, kun ei se tule ulkona, ei sitten millään, niin tuodaan kevään tunne sisälle.

Olen pehmona kemianlaseihin, käytöstä poistettuihin laborantin lasiesineisiin, putkiloihin ja purnukoihin. Kun miehekkeen vanhemmat lahjoittivat aivan käsittämättömän määrän niitä meille niin sydän oli pakahtua innosta! Lasit olivat saaneet roskalava-tuomion (hullua) ja pelastuivat onneksi heidän ansiosta nippa-nappa ajoissa, parasta on keksiä näille nyt aivan uutta käyttöä. Kirpputoreiltakin kemianlaseja voi löytää hurjan halvalla sieltä täältä, laatulasia ja laatutyötä.

Perunanarsissit laitoin ensimmäisenä muutamiin kemianlasipurkkeihin ja mittalaseihin, paljon kauniimmat näin kuin mullan seassa, kastelen tiheään mutta pikku-määrillä. Siis tätä nyt tarvitaan, vihreää! Ja paljon väriä, jota onkin nyt luvassa lisää...

Ja kiitos taas kaunis kommenteista kaikille, minä onneton en ehdi vastailemaankaan mutta jaksan uskoa että pian taas voi hengähtää ja pääsen vauhtiin!

Been busy, busy, busy, but also in desperate need to do some kind of home-projects 'cause they are such therapy for the stressed soul. I've certainly started new projects, now I just need some speartime to continue them, really all I ask, that would be truly great!

I'm mad about old chemistry and laboratory glasses, flasks and measurement tubes. When hubbies parents had saved from certain destruction a huge, and I mean a huge amount of such glasses and gave them all to us, my heart jumped of joy! The best part is to come up with new use to all of them, first thing I did was to plant these special daffodils in some of them, the green colour is just what I need now. Since spring is refusing to arrive yet in Finland, let's bring it indoors. More of this to come...

Valoa eteiseen

Eteisessä oli siihen tilaan aivan liian pieni valaisin joka jätti nurkat pimeiksi. Pistimme tilalle jo kauan sitten ostetun ja hyvin palvelleen kattokruunun, tuunasin valaisinta kerran Indiskan alesta ostetuilla kahdella koristeköynnöksellä ja laitoin vielä keskelle yhden puristekristallin. Tuumasin että toimii, aika hunajaisen makea lopputulos mutta ei liian.

Leimailua

Talon mukana tuli useita peltikaappeja ja kun tarvitsimme yläkerran pieneen eteiseen kengille säilytystilaa, sitä tarjoaa nyt varmaankin nuorin metallikaapeista joka mahtuu tilaan hyvin. Vanhimmat kaapit ovat kookkaita ja painavia, enkä tiedä millä lahjonnalla saisin ihmisiä auttamaan niiden kantamisessa paikasta toiseen, saattaa olla että sellaisen talkoon jälkeen ihmiset eivät uskaltaisi enää tulla uudelleen kylään. Ehkä keksin vielä ratkaisun..

Kaapin ovet tarvitsivat mielestäni myös nimilaput kun ovissa on lokosetkin moisille. Ihanat lähinaapurimme lahjoittivat meille uskomattoman setin vanhoja kukkakaupan muistoseppeleen nauhan leimasimia, sillä ehdolla että pidämme niistä hyvää huolta. Ne ovat nyt ehdottomia aarteitani, päätin hellästi pistää leimasimia testaukseen, hyvin vielä toimivat, vaikka jotkut kirjaimet ovat jo niin kuluneita että kohokirjain on melkein kadonnut käytössä. Kiitokset kuuluu ystäville, en ole koskaan aiemmin tiennyt että tällaisia naapureita voisi olla olemassa.

Aikaansaannoksia

Eteisessä on vihdoin vähän säilytystilaa, kaikki pipot, hanskat ja aikas suuri valikoima huiveja ovat päässeet vihdoin muuttopakkauksista ihan oikeasti lipastoon. Katselin huivimäärää joka on kertynyt vuosien aikana ja mietin että eikö tämä ole jo pikkaisen liikaa kun eivät meinanneet edes laatikkoon mahtua. Huomasin kuitenkin, että olen kaikkia kaulassani käyttänyt ja aika uutterastikin joten mistään ei tarvitse omatunnon tuskien vuoksi luopua, valinnanvaraa on mukava olla. Niitä voisi olla vaikka vähän enemmänkin..

Vähän sisustusta

Vähän sisustustakin täytyy harrastaa. Saimme vihdoin komean naulakon yläkerran pääeteisen seinälle ja joten löytämäni matkalaukut pääsivät paremmin esille. Ihanaa kun voi kävellä yhteen huoneeseen ja katsella jotain kaunista eikä vain keskeneräistä.