Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. marraskuuta 2013

Kotirauhasta, pysäköinnistä ja kodista

Minun piti tänään rupatella pitkät pätkät villasta ja niin ihanasta huovutuksesta mutta päätin puhua eräästä meille todella tärkeästä aiheesta. Nimittäin kotirauhasta.

Viimeisen päälle viiden vuoden ajan kun olemme asemaa asuttaneet ja sen omistaneet, on meidän piha ollut jatkuva murheen aihe. Teimme kauppojen teon yhteydessä sopimuksen Liikenneviraston kanssa että junalle saattoliikennepysäköinti pysyisi yhä pienellä alueella meidän pihaa, siitä tehtiin niin kutsuttu rasitesopimus, ja junaan saisi yhä kulkea pihan poikki ramppia pitkin, siitä hyvästä he aurasivat pihaa pitkän talven ajan. Me siis omistamme koko pihan ja liikennemerkkien tehtävä oli opastaa ihmisiä, että hei, tämä nyt on yksityispiha mutta justiinsa tuossa saatte autonne pysäköidä kun junalle menette tai jotakuta sinne kyyditsette.

Alkuun me toiveikkaina uskottiin aivan täysillä siihen että kyllä ihmiset oppivat kunnioittamaan sitä että piha nyt on yksityisomistuksessa myös ja opitaan hyvät yhteissysteemit. Ensimmäisinä vuosina me ei saatu edes hepuleita jos jotkut parkkeerasivat keskelle nurmikkoa tai toilailivat pitkin puutarhaa. Kyllä se tästä vielä. 

Kolmannen vuoden kohdalla ymmärsimme että sitä ei tule koskaan tapahtumaan.


Nyt, kahden vuoden keskustelun jälkeen Liikenneviraston kanssa, Liikennevirasto rakennutti aivan upean, ainakin 20 autopaikan parkkipaikan 100 metrin päähän meidän pihasta, toisen vielä kätevämmän laiturirampin kylkeen, samaan kohtaan josta kuljetaan jättimäisiä rappusia pitkin kolmannelle laiturille. Ja se on vielä lähempänä keskustaa ja sitä suuntaa mistä kaikki asemaa kohti karauttavat. Eli kaikki toiminnot yhdessä koossa, ja tilaa löytyy saattaa junaan yhtä aikaa vaikka kokonainen ala-asteen luokka luokkaretkelle. 

Se on upea, katsokaa vaikka:


Ensimmäistä kertaa siis, yli viiteen vuoteen meidän piha on vain meidän. 

Joka ikinen päivä näiden vuosien ajan, siis vähintään sen 365 kertaa vuodessa on pihassa ollut häiriökäyttäytymistä. Eli siis mitä? No, siis kuvitelkaa:

Pihassa on harjoiteltu käkkärikäännöksiä ja kaasuttelua, ihanaa kun sora ropisee pitkin pihaa ja välillä jopa meidän oman auton kylkeen. Kellonajasta riippumatta. Kiusantekoa on ollut niin lukuista eri lajia. Ihmiset ovat käyneet tekemässä tarpeitaan, kyllä luit oikein, meidän ulko-ovien viereen ja rakennusten kivijalkaa vasten useita, useita kertoja, jopa aivan keskelle nurmikkoa. Sitten kun autossa on ollut roskaa jota ei jaksa viedä kotiin tai 5 metrin päässä olevaan roskikseen, kuten vaikka tuhkakuppi tulee täyteen, on se tyhjennetty keskelle pihaa. Meidän päälle on yritetty ajaa, on uhkailtu, solvattu niin monia kertoja että emme pysy laskuissa enää mukana ja rikosilmoituksia on jouduttu tekemään niin vandalisoinnin kuin muun typeryyden takia lukuisia kertoja. 

Erityisesti kesällä on aina ollut hyvin levotonta. Silloin kun pitäisi päästä lomalle ja olla rennosti, on se ollut mahdotonta. Pihan vuoksi on monet yöunet jääneet väliin kun olo ei ole turvallinen, vaikka tukena onkin vartiointi- ja hälytysjärjestelmä. Onhan kotirauha meille kaikille tärkeä asia, että kotona olisi turvallinen olo, pihassa uskaltaa olla lapsetkin vaikka leikkimässä ja yöllä voi rauhassa nukkua eikä tarvitse jokaiseen rapsaukseen herätä. 


Nyt, sen pitäisi olla meillekin perusoikeus. Kiitos Liikennevirasto, upeasta parkkipaikasta ja liikennemerkeistä, toivotaan kaikille kotirauhaa. Vielä opastekyltit eivät ole tehneet tehtäväänsä ja lisäämme niitä kaikkien avuksi. Autot ja ihmiset päräyttävät pihaan silti, olemme rakentamassa portteja heti kun remontilta ehdimme, jotta piha selkeytyisi. Nyt yritämme neljän liikennemerkin avulla, tai taitaa niitä olla useampiakin, ohjata uudelle parkkipaikalle ja sen rampille. 


Ja nyt ensimmäistä kertaa voidaan suunnitella jotain aivan muuta tähän pihan kohtaan, vau, siis ihan mitä vain. Pitäisikö istuttaa jotakin aitiopaikalle? Tehdä vaikka giga-shakkilauta tai jotain muuta villiä? Täytyykin kuvata maaläntti teille niin ideoidaan vaikka porukalla. 

Tämä asia on painanut mieltä niin paljon vuosien ajan että olen huomannut sen vieneen valtavasti voimavaroja ja lisänneen kyynisyyttä ja stressitaso on pysynyt kesto-korkealla ainakin itsellä. Lomamatkoille ei ole aina uskaltanut lähteä, talovahti nyt vähintään pitänyt hankkia ynnä muuta. 

Nyt on aika todella iloita, tämä on kertakaikkisen upeaa, oma koti ja nyt myös oma rauha. Mitenkä muuten teidän kotirauha?

Sorry, only finnish this time, have a lovely weekend!

maanantai 7. toukokuuta 2012

Kaikkea mahdollista

Kiitos kevät kun tulit, kyllä sinua on odoteltukin. Piha kukkii joka puolella, tämä on parasta aikaa.

En ole hukkunut, mutta kiirettä pitää, kunhan kesä oikeasti koittaa niin palkitsen itseni olemalla tekemättä hetken mitään. 
Tähän väliin nyt sitten kunnon sillisalaatti kaikenlaista
ensiksi neuvot miten tehdä koiralle lelu:

Pallonaru, ei kun siis narupallo
Tennispallo, sellainen kunnollinen laadukas (tämän pallon lahjoitti veli)
Puukko
Köyttä
Sukkapuikko jonka vääntyminen mutkalle ei itketä 
Ja virkkuukoukku jolle kävi kyllä ihan samalla tavalla kuten kuvasta näkyy


1. Tee puukolla ristikkäin reiät pallon molemmin puolin
2. Pujota nyöri vaikeasti sisään 
3. Ongi se ulos toiselta puolelta pienten ärripurrien kanssa (tässä vääntyivät puikot) 
4. Ja sitten solmi köysi parit kerrat solmulle
5. Koiran naama on paras palkinto

Penni tykkää ja kovasti tykkääkin, mentiin pihalle testaamaan ja on hyvä heiteltävä.

Ja vielä lisää kaikkea mahdollista, nimittäin kesän Ihana-lehti numerossa on nyt monen muun askartelun lisäksi ohjeet ja neuvot kotitekoisten emalikylttien tekoon, vaikka mökille saunakylteiksi ja pyyhemerkeiksi.
Nyt jälleen remontin pariin, 
rentoa maanantai-iltaa!

Everything possible and a little bit more this time, happy about the spring, made a toy for the dog which was easy and the result very much liked, and to let you all know that in the latest number if Ihanaa-magazine there are among very many crafty ideas, the instructions on how to make your home-made-enamel signs with just a regular stove. There, quite a mishmash, but aren't mondays always like that? 
Take care!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Vandaaleja

 
Jonkun mielestä siinä on jotain järkeä, että murtautuu toisen kotiin klo 14.20 maanantai-päivänä.

Tämä koura on miehekkeen mutta kuvaa hyvin miltä tämä idiotismi tuntuu.

Meillä on onneksi turvaa ja hyvin kova-ääniset hälyttimet, se ei vain pelastanut niitä pysäköityneitä junamatkustajia meidän pihassa, joiden auton takaikkunat oli lyöty sisään. Puhdasta ilkivaltaa siis, halua tuhota ja hajottaa. Sitä olisivat varmasti tehneet asemalla enemmänkin jos ei hälytyksiä olisi ollut.


Onneksi, me saamme piakkoin turvakamerat lisäämään valvontaa laiturien valvontakameroiden lisäksi.
Onneksi, mieheke on oikea sankari kriisin keskellä ja jälleen kaikkia oli autettu ja hommat hoidossa ennen kuin tämä nainen edes pääsee kotiin töistä.
Onneksi, vartijat olivat kärppänä paikalla ja myös poliisit.

Ei uskoisi että asumme kylässä, maaseutumaisessa rauhassa.

Tiedätkö sinä missä sinun nuoresi oli tähän kellonaikaan ja mitä tekemässä? Olemme nähneet jo lukuisia varkausyrityksiä lähiyritysten pihassa, on vandaaleja laitureilla, toiset hyppii raiteilla kun se on niin jännää ja toiset etsii hajotettavaa. Onko nuorilla oikeasti näin vähän tekemistä elämässään?

Me olemme tarkkana jatkossakin, on monta varasta jäänyt kiinnikin näin. 


We had vandals yesterday, somebody thought that it would be a great idea to bust in our doors window in the middle of the day. Thank goodness for our security service and loud alarms but that unfortunately didn't help at all the people who's cars were parked on our yard and had had their windows smashed in. And thank goodness for the hero-hubby who took care of everything even before I got home from work.
Just can't understand how little the youth of today has sensible stuff to do with their time. These days, it appears that even we have tons, they have nothing.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Lehdessä, sängyssä ja Habitaressa

 Tämän päivän jutut kyllä poukkoilevat kuin aropupu mutta perjantain kunniaksi antaa mennä vaan. 

Mahtavaa kun piditte lintuseinästä! Se on kyllä nyt oma lemppari, ensi viikolla luvassa lisää tekemistä ja taatusti arvonta, niin huikeita lukuja mennyt rikki kävijälaskurissa että pyörryttää.

Halusin näyttää vain meidän Pennin, nyt 6 kk ja rapiat ja aikamoinen honkkeli siitä on kasvanut, turkkikin venyy vielä pituutta eli vieläkin on yllätys minkänäköinen tästä tuleekaan sitten isona.

Viikonloppuna parasta, saa nukkua myöhään. 
Tämä on koirasta ihan luksusta, ötäkkähän ei pääse meillä sänkyyn eikä sohvaan ja jos se nostetaan sinne, katsoo se kulmien alta koko ajan että milloinkohan tämä luksus loppuu ja vetää peittoa päälleen. Mä oon ihan kiltisti, anna mun jäädä tänne, jooko?

Perjantain kunniaksi kolahti postilaatikkoon 101-ideaa lehti jossa löytyy meidän koko kolmen poppookin ja häsäävä Pennikin, kiitos vielä Anne ja Kaisu kyläilystä!

 Lauantaina minäkin nappaan laukkuni, ja mahdollisesti tämän kirpputorilta löytyneen vanhan vanhan kukkaronkin ja suuntaan Habitareen. Minutkin löytää sieltä jos olette seikkailemassa samoissa halleissa nimittäin olen Koti ja Keittiö-lehden osastolla haastateltavana siinä klo 12 aikaan, toivottavasti nähdään siellä.

Nyt rentoa perjantaita ja viikonloppua kaikille!

Our dog Penni is now 6 months and it has been growing all summer with megalomaniac speed. It's still a surprise what this guy is gonna look like, fur is growing in lenght and we'll see how this mixed breed will look like all big and grown up.
Interior design fair is this weekend at Helsinki, called Habitare, and I'm heading there tomorrow. 
Have a great weekend and do remember to relax too!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Kesäkuu





Nyt on selvitty lomalle, on selvitty kunnon flunssasta ja selvitty flunssa-helle-yhdistelmästä. Ollaan vähitellen selviämässä työuupumuksesta jonka tunnistin itsestäni kiireisinä työpäivinä ennen lomaa. Täällä on siis keskitytty vain olemaan ja ihmettelemään ja keräämään voimia. Ja sitten tottakai Penniin, joka kasvaa niin että ei voisi uskoa, naapurikin näki unta että siitä oli tullut bernhardilaisen kokoinen, siihen sanoinkin vain että toivottavasti ei! 

Ihana, taitava siskontyttö tuli myös ilahduttamaan kyläilyllä, helteisessä säässä olikin sitten krokettia ja kärrynpyöriä, nyt on jo sää eri mutta parempaan suuntaan myös oma jaksaminen.

Palaan aivan pian, ehkä jo huomenna, 
Siispä mukavaa sunnuntaita ja ihana kun maltoitte odottaa!

Been super busy and tired lately, so I've been focusing on myself and just the basics, doggy, getting my strenght back and my niece who was visiting. Just croquet and cartwheels and nice weather. I'll be back soon!

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Pionit ja Penni


Mikään ei ole maailmassa pahasti sillä hetkellä kun hakee kukkakaupasta kimpun pioneja, näihin yhdistyy lapsuudesta niin paljon hyviä muistoja ja tuoksu-muistoja että oksat pois. 


Olo on silloin tällainen, superiloinen ja kaikki varpaat sojossa niin kuin yksi yövieraista, 5 vuotias upeasti piirsi viime viikonloppuna. Huomatkaa makea raitapaita.


Ja kun ilahduttaa vielä tällainen nassukka, kaikella tarmollaan ja innollaan meitä nyt tästä päivästä eteenpäin niin on onni vielä suurempi.


Meidän Penni.


Leikkiminen on tosi työlästä puuhaa..

P.s Nyt Parolan asema löytyy myös facebookista, linkki sinne löytyy tuosta sivupalkista. Naamakirjan puolella on luvassa ainakin esimakua tulevista projekteista etukäteen, siispä tervetuloa!

Nothing is wrong with the world for a while with a huge bundle of pionies. One feels happy like that boy in the drawing. Another thing to be happy about is our new family member, Penni. Playing is tiresome work...

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Keväthommia



Marianpäivän kevään ennustus piti sitten aivan täysin paikkansa! Lehdet tulivat juuri niin kuin oksat silloin lupasivat, vau, tämän testin toistan taatusti ensi vuonna.

Upea viikonloppu piti minut pihalla kaikki päivät haravoimassa tuntikausia, vieläkin puuhaa piisaa ja lehtikompostorit ovat jo täynnä. Mieheke silppuroi lehdet sellaisella villillä imurin kaltaisella, menevät todella pieneen tilaan, oikeasti iso apu. 
Rusketustakin sain jo, enkä onnistunut onneksi käräyttämään itseäni, jopas. 

Kaikki vuokot kukkivat jo, tuntuu että sinivuokot jo lopettelevat...

Aivan kohta koko piha täyttyy kukkivista keltavuokoista, ovat levinneet aika mahtavasti kolmessa vuodessa kun siementen kypsyttyä vasta päästämme ruohonleikkurin irti. Tässä asemapuistossa eivät nämä kukat ole harvinaisuuksia, onneksi.
Tuntuu että herään taas eloon samaa tahtia kuin piha ympärillä, kesää ihanempaa aikaa ei vanhassa talossa voi olla, onneksi talvi on jo ohi. Ovet ovat auki portaikkoihin ja maalämmön voisi jo laittaa pois päältä. 
Tumma mansardikatto on paras lämmönvaraaja ikinä.

Ei malta odottaa että on pian taas enemmän tämmöistä...

Huomenna jotakin aivan muuta luvassa, nyt täytyy mennä järjestelemään sekaisia huoneita ja sitten nukkumaan, heissansei!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Viikko yhdessä hetkessä

Viikko hurahti nopeasti ihan huomaamatta melkein, joten ajattelin kuitenkin vielä jaata ne parhaimmat hetket!

Ruoho jonka istutin kasvaa aivan kohisten, monta milliä päivässä


Super-öky-herkku Panettone perjantain karkkipäivän sallituksi makeaksi oli kauan kaivattu, Aku Ankan sanoin, tavaratalo Tukkimiehestä Huhhuh-päiviltä kotiin haettu (keksittekö jo mitkä päivät?)


Samoilta huhhuh-päiviltä nappasin mukaan upeat, siis ihan pysäyttävän upeat liljat halvalla, oli täysi yllätys kuinka kauniit kukat sieltä nupuista alkoikaan kuoriutumaan. Näissä on, näin kauniisti sanottuna, aivan uskomattoman voimakas tuoksu, voisi sanoa että pökerryttävän tainnuttava. Mutta ei se mitään kun ovat niin tavattoman kauniita! 


Oi, oi, melkein viikko jo ostosta ja näyttävät aina vain paremmilta...


Ja vielä viikonloppuna oli paljon ystäviä vieraina, ja sitten muuten pelattiin, nimittäin lautapelejä oikein urakalla. Mehän vähän ikäänkuin keräämme näitä, mielenkiintoiset kaupoista ja harvinaiset edullisesti kirpputoreilta. Oli muuten loistavaa, pitkästä aikaa! Vinkkinä hyvistä lautapeli-apajista voin antaa Hämeenlinnasta löytyvän Lelushopin, on mistä valita ja erikoisuuksiakin löytyy. 

Huomenna se lupaamani inspiraatio, nyt nyt varmasti!

Ja on tällä viikolla luvassa muutakin....

The week flew by, but here are the best highlights: the barley I sew is groing like crazy, the panettone we bought was the super-delicacy of the week and the fabulous lilys I found really cheap surprised me totally when the buds opened. Oh how unbelievably beautiful and also what a strong scent! Weekend was reserved for friends and board games, lots and lots of board games, it was tremendously fun, recommend it to everyone!

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kevään ennustuksia

Kiirus-työviikon vuoksi pääsin nyt vasta raportoimaan ehdottoman tarkkoja tieteellisiä tuloksia,
joten pitemmittä puheitta,
koivunoksat ennustivat
todella tarkan mittausprosessin päätteeksi,
että tämän kokoiset lehdet pitäisi olla koivuissa ulkonakin, palttiarallaa 27. päivä huhtikuuta,
ainakin täällä Parolan korkeuksilla.
Sillä vain 4 päivää meni lehtien putkahtamiseen!

En olisi tosiaan uskonut...

Kun seuraavana aamuna ulkona odotti jälleen lisää lunta ja asema puisto näytti tältä. Nyt 4 päivän vesisateiden jälkeen, aivan jo joltakin muulta, jihuu.

Tällä viikolla luvassa ainakin jotakin pehmeää inspiraatiota, mukavia lumensulatuspäiviä!

The week has started out lovely, muddy, but at least the snow is melting and fast because of the rain so that makes the mud lovely. 
It took 4 days for the leaves to appear on the birch branches so, that should mean, based on this highly scientific method that on the 27. of April equal size leaves will be on the treebranches outside. Really hope so...

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Vanhan kansan viisauksia

Nyt on laitettu monta asiaa testaukseen, esimerkiksi kun mieheke teki tänään ruisleipää ensimmäistä kertaa, juurikaskuidulla ja runsaskuituisena, maistuu mahtavalta. En olekaan leipää syönyt nyt melkein kahteen kuukauteen niin tämä oli hyvä makunautinto, leipää karkkipäivänä.

Laitoin ohraa emaliastiaan, tällaisen pohjastaan jonkinlaisen ruoanlaitto-tapaturman kokeneen vuoan siihen pystyi helposti uhraamaan, maksoi 0,50 e kirpputorilla. Nyt sitten katsotaan kuinka nopeasti se ruoho kasvaakaan!

Ja vielä yksi testaus,
Isä opetti juuri yhden vanhan kansan viisauden:
Kun Marianpäivänä (joka normaalisti on 25.3.) tuo sisälle koivunoksia veteen voi ennustaa niiden avulla kevättä.
 Niin monta päivää kuin menee että hiirenkorvat oksiin ilmestyy,
yhtä monta viikkoa menee kevään alkuun.

Eilen hain ne sisälle, ja nyt katsotaan miten käy.
Jos laitan ne patterin päälle, aurinkoon sekä annan paljon vettä, tuleeko kevät nopeammin?

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!


Been testing a lot of things lately, hubby made delicious super-high-fiber ryebread today, with sugar-beet-flakes, yum! I planted some barley in a slightly damaged enamel dish that I bought from the fleamarket for 50 cents, now we'll truly see how fast the grass grows. And also tested an old saying that my dad just taught me: When you bring inside some birch-branches on 25.3. (Maria's day) you can predict the Spring. As many days as it takes for the leaves to appear, equally many weeks are there in store before the Spring will arrive. Here goes, testing testing!

maanantai 24. tammikuuta 2011

Arjen luksusta

Vihdoin, nimittäin ehtii pysähtymään. Viikonloppuna nautittiin arjen luksusjuttuja, jotain niin yksinkertaista kuin leipominen. Kun ei ole hötky kiire minnekään, minä tein tiramisua aivan ensimmäistä kertaa. Kun näin jo pitkän aikaa sitten Tanjan ihanassa blogissaan tekemää super-herkun-näköistä tiramisua, teki mieli kokeilla. Eihän tämä ollutkaan edes vaikeaa, hyvä ja helppo ohje löytyi Valion ohjeista.

Sitä ei kauan riittänyt, kylmän maidon kanssa parasta. slurps.

Ja mieheke leipoi! Siis ihka oikeasti leipoi, melkein joka päivä viikonloppuna, ciabattaa ja laskiaispullia.
Leivät pysyvät tuoreina tässä vanhassa leipälaatikossa ilman muovipussia vain liinaan käärittynä. Vanha toimii taas paremmin kuin uusi.

Ja pikku juttu vielä lopuksi, mutta tärkeä, nimittäin yövalo. Vanha Valinten tatti-klipsi-valaisin pääsi sängynpäätyyn yövaloksi johtojen uusimisten jälkeen. Pikkuinen mutta tehokas. Näyttää aivan pieneltä tatilta näin. Hyvä 1 euron ostos.

Vielä ehtii osallistumaan arvontaan, päivän verran aikaa! Muutakin kivaa tulossa tällä viikolla, nyt ehtii pysähtymään myös tietokoneen ääreen.

maanantai 16. elokuuta 2010

Kesää

Kesällä ehdin ainakin maata kangaskatoksen alla..

Ihailla neitoperhosmerta pihan laidalla ohdakkeissa (oli niitä ainakin 40 yhtenä päivänä)..

Kuvata matkaillessa kaikenlaisia kauniita neitokaisia..
.. ja kävimme ystävän kanssa vielä porukalla Ruotsinkin puolella, automatkalla ja tottakai minun tavoite oli käydä ainakin muutamalla kirpputorilla.

Mukavia pieniä löytöjä osui kohdalle, esimerkiksi tämä käyttämätön Kokkumsin kerrosastia, nyt on täydennetty piknik-setti toimivaksi.

Nämä kaupan hintojen merkkauskuutiot löytyivät noin suloisesta puurasiasta joten se oli pakko tuoda mukana..

sekä nämä alumiinipelti-tehdasvalaisimet löytyivät samalta reissulta, 5 euroa kappale, miten voisi vastustaa! Hintataso oli muutenkin niin virkistävän edullinen Suomeen verrattuna että oli mahtavaa vaihtelua.

Olen pysytellyt poissa tietokoneelta, puuhannut valtavasti kaikkea ja nauttinut kesästä, toivottavasti en näyttänyt aivan pudonneen maailman kartalta, sillä nyt ollaan taas palattu vähän arkirutiineihinkin. Kesä ja helle vei täysin mennessään, kiitos kun maltoitte odottaa.