Ulko-ovia

Meinasi aivan unohtua näyttää meidän vartiotuvan ovi-vaihdoksia nimittäin nämä kuvat ovat jo hetkisen odottaneet vuoroaan mutta ei se mitään, nyt on ovia ainakin testattu jo hetkisen ja yhä voi hymyissä suin kehua.

Tässä näkeekin vanhat ovet, eli vartiotuvan ovet oli vaihdettu joskus 60-luvulla falskaaviin, erityisen rumiin paneelioviin, jotka eivät ihastuttaneet silmää taikka asujia, kylmää kyytiä sai näissä eteisissä.

Onneksi Museovirasto on tehnyt ihania julkaisuja ja korjauskortistoja ja ihan omat kortit rautatierakennuksista (linkkejä joka kohdassa), mm. kaksoisvahtitupien yksityiskohdista ja muista detaljeista. Sieltä löysimme tasan tämän kaksoisvahtituvan ovien mallin ja sellaisethan tähän piti saada, tottakai!

Vain täyspuinen ovi tuli kyseeseen, meillä ei edes harkita perusrautakauppojen muovikalvo-päällysteisiä huttu-ovia koska en halua laittaa rahojani sellaiseen. Domus Classican ulko-ovet ovat tulleet tutuksi jo töiden kautta joten sellaiset myös tilattiin. Tämä ei ole siis yhteistyöpostaus vaan hyvät ovet haluttiin niin sellaiset myös tilattiin.

Emme tienneet odottaako kynnysten alla mahdollisesti lahoja hirsiä tai kaikkea muuta superkivaa niin palkkasimme ammattilaisen vaihtamaan ovet. Hirsiberian Ville hoiti homman nopsasti ja tutun taitavasti. Pientä paikkapalaahan totta tosiaan tarvittiin kynnysten alle mutta ei onneksi mitään suurta kuitenkaan.

Tässä vielä pikaräpsy kun ovet olivat hetken rinnakkain, aika hurja ero eikö!

Oviin valitsin värin samoista korjauskortistoista, ihanat vihkoset! Tämän olin tilannut paperisena vielä kun niitä sai, jotta näin värityskarttojen värit oikein. Värityskortissa olevaa, aikakauden ihanaa umbranharmaan koodia en löytänyt enää mistään mutta mielestäni Ottossonin umbranharmaa pellavaöljymaali oli tasan sama sävy, joten sillä mentiin.

Ovet teetettiin karmeineen ja nelipeilisinä peiliovina mutta niin että peilit paneloitiin sen sijaan että niissä olisi perinteinen ovipeili. Tämä malli oli siis tasan vanhan ovimallin mukaan. Ulko-ovi on rakenteeltaan oikeasti kaksi puuovea yhdessä, erittäin jykevä siis ja paksuus ainakin 8 cm, ja välissä on uretaani-eriste. Uretaania en fanita ja sitä ei meillä tule yhtään mihinkään muualle mutta tässä on niin pienestä eristetilasta kyse että se on hyvä valinta, tämän kerran.

Oven sisäpuolella taas on perinteiset puupeilit joiden jako otettiin sisällä olevien väliovien mukaan. 

Painikkeena on Ellen-messinkipainike ja ainoa messinkinen lukkopesä jonka löysimme joka edes jotenkin muistutti lakkaamatonta painiketta, oli harjattu messinkinen lukkopesä, joten sillä mentiin. Ovenpainikkeet patinoituvat siis kauniista ajan kanssa mutta lukkopesät eivät harmi pintakäsittelyn takia muutu miksikään. 

Mutta tämä ei haittaa menoa! Ovet näyttävät kertakaikkiaan upeilta. Eristävät lämpöä ja ääntä ihan eri tavalla kuin hattarat 60-luvun ovet, tuntuma on jykevä ja turvallinen. Nämä sivellinmaalattiin valmiiksi pellavaöljymaalilla joten ei tarvittu kuin asentaa ovet paikalleen. Nämä painaa niin tavattoman paljon että en olisi kyllä halunnut niitä itse maalata. Nimittäin 3 maalikerrosta, kuivumiset ja kaikki kääntelyt, kyllä on paras antaa ammattilaisten hoitaa. 

Ovet ovat nyt olleet käytössä jo yli vuoden ja ei voi kuin hehkuttaa, vuokralaiset ovat tyytyväisiä ja niin mekin. Karmin väliraot tilkittiin tiukkaan sisäpuolelta pellavariveellä, tottakai milläs muullakaan ja vielä olisi työ kesken, hups. Nimittäin sisäpuolella olevat listat jouduttiin poistamaan uusien karmien tieltä mutta kyllä valmista tulee vielä!

Me teetimme ovet talvella kun ei ollut ruuhkaa ja asennus pistettiin kehiin huhtikuussa kun tuntui että kestää olla ovet sepposellaan muutamat tunnit. Eteisessä on siis vielä väliovet mutta ei ihan tosipakkasilla halunnut taloa kylmettää.

Yksi ovi asemallakin on 60-luvun ovi joka tekisi mieli sitten seuraavaksi vaihtaa mutta siihen sitten tovin päästä, ihanaa keskiviikkoa!

We ordered custom made full wooden doors to our guard house from Domus Classica and they are looking so good and working so well that it is a pleasure to even look at them! Linseed oil paint and the model is exactly according to old drawings of this railroad house, nothing like the before-picture of the doors from the 60s. The color is umbra grey from Ottosson färgmakeri.

Vyyhdinpuu-valaisimia

Ei ole vielä yhtään liian kylmä pitää vaikka pienet syksykekkerit, eiks jeh? Vähän juotavaa, syötävää, terassilämmitintä ja vilttiä kainaloon. Voi vaikka ladossa, aitassa tai tähän tyyliin makasiinissa nauttia hämystä sekä seurasta. 

Näiden valaisimien taka-ajatuksena olikin juuri syksykekkerit. Pitkään olen miettinyt mitä vanhoista vyyhdinpuista voisi tehdä ja millä tapaa kun olin sellaisia pelastanut nurkkiini ajatuksella että näissä on sitä jotakin. Vanhaa patinoitunutta puuta, suomalaista käsityötä, rustiikkisia ja ilo silmälle mutta aniharvoin niitä kukaan halusi alkuperäiseen tarpeeseen. Lukuisat väkkyrät ovat joutuneet varmasti polttopuiksi aittojen nurkista. 

Vyyhdinpuu valaisimet ovat näyttävät mutta niin simppelit ettei uskoisikaan. Ja monta valaisinta yhdessä on aina minun mielestä parempi idea kuin yksi! Olohuoneessa sohvapöydän päällä tällainen olisi myös ihan showstopper, oujeah.

Köysiripustuksilla näistä sai vielä komeammat, vaikka ne eivät paljoa paina. 

Jättiputkipöytä, rottinkituoleja (nämä Ikeasta haalittuja) ja vähän kynttilöitä uunivuoassa. Nuo ihanat vihreät oksat ovat muuten heisiangervoa, yllättävän ihana pensas ja on upea maljakossa. Vieläkin voi vähän löytää vihreää ulkoa mutta jos ei vihreää niin sitten värikästä oksaa!

Tarkemmat ohjeet valaisimiin löytyy Unelmien Talo & Koti-lehdestä nyt lokakuun numerosta parhaillaan, joten katso sieltä vinkit rakenteluun ja tarpeisiin, sillä ei siellä ladossa halua liikaa johtoja ripustella, vinkvink.

Myrskyisän tunnelmallista iltaa kaikille, näihin tunnelmiin!

I built these showstopper, larger than life lights by recycling old rustic peasant yarn wrap reels. I had some wrap reels waiting for reuse because I think such forgotten items are usually the best for recycling into something fantastic, especially when nobody seems to need them anymore. 

The lamps are just the right style for an autumn dinner in a barn or someplace dark and cozy.  This space is the station house's old warehouse where everything was stored that got transported by train. 

Some good food and drink, a couple of small heaters, candles and a few rattan chairs, no one will even notice as the cold tries to creep in. Sounds like a winner evening with friends.

The instructions for the DIY yarn wrap reel lamps can be found in Unelmien Talo & Koti-magazine right now in October, so get the instructions there! And this light would be a kickass lamp on top of table in a living room, most definitely.

Have a great evening everybody!

Vitriini-laatikosto / lokerikko osa 2

Vitriinilaatikosto alkoi näyttämään jo joltakin kun pääsi laittamaan putsauksen jälkeen laatikon kerrallaan omalle paikalleen, aivan paras tunne. Tässä vaiheessa puuhailin yötä myöten kun tuntui että on jo niin lähellä maaliviivaa ettei malta lopettaa.  

Laatikoiden vetimet oli messingöityjä mutta lakattuja ja koitin saada lakan pois jotta messinkipinta pääsisi patinoitumaan kauniisti. Eko-taktiikalla halusin mennä, joten laitoin helat likoamaan pellavaöljysuopaan. Suovalla voi siis poistaa maalit heloista, laittaa vain likoamaan ja odottaa, vähäsen vettä ja paljon suopaa. Eka satsi likosi pari viikkoa ja suurin osa lakasta lähti pois ihan kynnellä rapsimalla. Osasta vetimistä ei silti lähtenyt lakka oikein mihinkään, mutta annoin olla, ei ole niin vakavaa. Seuraava erä heloja likosi vain muutaman päivän ja sitten testasin uutta taktiikkaa. Dippasin vetimet kiehuvaan veteen ja kohta takaisin suopaan ja uudelleen eestaas kolme kertaa. Tämä tuntui nopeuttavan lakan lähtöä niin että ei tarvinnut odottaa viikkoja.

Siinä lokerikko nyt on! Jotain ihan muuta kuin ennen, tämä on nyt Laatikosto isolla alkukirjaimella. Alle laitoin pyörät hyvän ystävän vinkistä ja sitä tämä lokerikko todella tarvitsi. Kun laatikot ovat paikallaan, painaa se kuin vietävä joten 6 rengasta tarvittiin. 

Nyt tämä saa tovin seilata aseman aulassa ja pian se täyttyy Parolan aseman Joulumarkkinoilla kaikesta ihanasta myytävästä, aaah, siitä tulee niin mahtavaa! 

The haberdashery cabinet is finally complete! 63  drawers later, lot of delicate painting and removing the handles, putting them back after removing the lacquered finish and putting it back together again. Love it!!!

Vitriini-laatikosto / lokerikko osa 1

Pitkin kesää ja syksyä olen tuunannut yhtä työläintä huonekalua, joka on asemalle löytynyt mutta oi niin ihanaa mööbeliä että. Syy miksi tähän hommaan on tuppautunut menemään niin kauan aikaa on kamala väritys (punainen kuultosävy) mikä laatikoissa ja rungon reunoissa oli ja se oli pakko saada muutettua paremmaksi.

Kyseessä on vitriini-laatikosto / lokerikko vanhasta nauha- ja nappikaupasta joka löytyi netistä edullisesti mutta vaati vähän pohdintaa sen paranteluun. Kun tutkimme laatikostoa, huomasimme että laatikoiden edustat oli itseasiassa vaihdettu (?!?) joskus ehkä 80- ja 90-lukujen vaihteessa uusiksi ja tämä on varmasti maksanut maltaita. Vanhat lasit on uusiokäytetty, laatikoiden kaikki muut osat on vanhat, myös suuri runko (joka on kuvassa kyljellään, painoi kuin mikäkin), mutta lasit on istutettu uusiin kehyksiin ja vetimet on vaihdettu rumiin versioihin, todella hassu modaus.

Ei tämä niin haitannut, maalataan sitten ja hyvä tulee varmasti. Näin heti että tämänkin mööbelin kohtalo on olla musta.

Ottossonin pellavaöljymaalia, väri musta (bensvart) ja 63 laatikkoa maalaukseen. Määrä vähän hirvitti ja piti olla luova minne laatikoita ripottelin kuivumaan ja kuivumisen jälkeenkin. Ensin vetimet irti ja niiden kohtaloa piti miettiä erikseen.

Jokaikisessä laatikon edustassa oli niin monta suuntaa maalattavana että puoli tuntia per laatikon maalaus oli minimi mihin pystyin, joten laatikoiden maalaukseen uhrautui kokonainen työviikko, yli 40 tuntia. Olin sitkeänä sissinä päättänyt että luovuteta ei ja kun lokerikko oli levällään aseman aulassa kaiken tiellä, oli se selvää että tämä piti saada valmiiksi mahdollisimman pian.

Maalia kului yhteensä vain noin 2 dl, niin riittoisaa maali on. Mikään muu pensseli ei olisi toiminut tähän tarkkaan maalaukseen ja hyvään peittävyyteen kuin taitelija-pensseli. Sellainen pehmeä, keinokuituinen, valkoiset harjakset, ei missään nimessä kallis mutta laadukas, jotka hankin Hämeenlinnasta askartelukaupasta nimeltään Askartelukauppa, Tempera pro sarjaa taisivat olla. Suosittelen enemmän kuin lämpimästi. Pensseli ei pyyhi maalia pois maalatessa ja ensimmäinen kerros on suoraan peittävä ja lopputulos niin sileä ja upea.

Käytin kahta kokoa, pieni näyttää jo aika virttyneeltä mutta on yhä mahtava ja suurempaa käytin rungon maalaukseen. Saa näitä paljon suurempanakin ja ilman näitä pensseleitä en enää huonekaluja maalaa öljymaalilla, kannattaa kokeilla. Pienellä pensselillä muuten maalasin jo olohuoneen jättivitriininkin, heheh.

Aivan tuota pikaa näytän mitä tästä tuli, koska lokerikko / vitriini-laatikosto on viimein valmis, jipii!

This huge haberdashery cabinet we found online this summer and it's been an ongoing project for months now. It has been in a ribbon and button store back in the days, it was spending its retirement days in one garage when we bought it. The fronts of the cabinet had been switched (?!) somewhere in the 90s as well as the pulls and the color of the wood was a horrible red. The change-work must have cost a fortune! I saw right away that it should be a deep black.

I painted the cabinet in all natural Ottosson linseed oil paint, color black, more precisely bone black. It took only about 2 deciliters of paint, I love this paint! And you must use an artificial bristle artist brush, without one the painting work would have been awful. Now I got a full coverage with a single thin layer of paint and it was precise work and a smooth finish.

It took over 40 hours to paint all the 63 drawer fronts but it was so worth it, and soon I'll show the results because it is finally finished! 

Syyskukat ja Joulumarkkinat

Syyskukat on parhaat kun ne ovat helpot ja runsaat. Nappasin paikalliselta puutarhamyymälältä mukaan kanervia ja hopealankaa, mahtavat puulaatikot löytyivät Suomen Kasarmin Aarteista ja pari soikkoa varastosta ja badabim badabum! Ei tarvinnut edes istuttaa, kamalan kätevää.

Marmoripöytä löytyi tori.fistä ja saa nyt nököttää pihalla kun on kaunis ja samalla muuten vietävän painava. 

Selvästi on tällä puulaatikolla kuljeteltu junassa tavaraa, nämä paperilaput kyljessä on samoja mitä asemalta on löytynyt, Nummelaan on tämä puulaatikko matkannut.

Rautapöytä ja tuoli löytyivät ystävän myytävistä aarteista Old's Coolilta, täältä.

Nyt alkaa Parolan aseman Joulumarkkinoiden järjestäminen jälleen! Aivan mieletöntä että nyt jo viidettä kertaa 23.11. lauantaina klo 11-16 on taas talvi-inspiraatiota, herkkuja, löytöjä, aarteita, vintagea sekä uutta ihanaa luvassa meillä asemalla, makasiinissa sekä pihalla, jonne laajennamme tänä vuonna tapahtumaa.  Tapahtumasivulta, klik, löydät paljon lisää pian.

Inspiroivaa viikonloppua!

It's soon again time for Parolan aseman Joulumarkkinat, that is Parola station's Christmas Market, and it is going to be the fifth time to start the Christmas mood here at our station, wau! On the 23rd of November, from 11 AM to 4 PM, delicacies, beautiful treasures, finds, flowers and so much more is in store, this is the place to get to the winter vibe.

The yard also needed some autumn spirit and I'm all into flower arrangements when they are effortless and this was. Just heathers and this silver thread plant, place them in crates and voila! Marble table was a nice find from tori.fi and the old crates are from my favorite fleamarket, Suomen Kasarmin Aarteet. It doesn't get any easier than this. Have an inspiring weekend!