BECCA FITZPATRICK: Black Ice

Harvemmin tulee luettua englanninkielistä kirjallisuutta, vaikka aina kirjaston hyllystä katson mitä sieltä löytyisi. Tällä kertaa sieltä tarttui mukaani Hush, hush - sarjallaan tutuksi tulleen Fitzpatrickin nuortenkirja Black Ice.

Britt on aina ollut mukavuudenhaluinen, mutta päättää lähteä parhaan ystävänsä Korbien kanssa vaeltamaan tehdäkseen vaikutuksen ex-poikaystäväänsä. Matkalla tytöt juuttuvat myrskyyn ja lähtevät etsimään suojaan. He löytävät mökin ja kaksi komeaa pelastajaa - tai niin he luulevat.

Britt tajuaa, että hänen ja Korbien pitää päästä äkkiä pois vuorilta ja niin alkaa vaarallinen matka läpi lumen ja jään. Mutta onko komea ja salaperäinen Mason vihollinen, vai voiko häneen luottaa?

Black Ice alkoi todella vakuuttavasti ja jännittävästi, mutta lässähti keskipaikkeille päästyä. Loppua kohti kirja parani jälleen, mutta silti siitä jäi vähän bläh-fiilis.

Kirjassa oli hyvin vahvaa dekkari-genreä, joka toikin tarinaan sen parhaan annin. Loppu olikin todella jännittävä, sillä se ei ollut yhtään ennalta-arvattava. Romantiikka oli mielestäni aika kökköä, Brittin ja Masonin hatara rakastuminen ei saanut minua vakuutettua.  Britt oli hahmona ihan ok, mutta Mason oli taas erittäin paljon Patchin kaltainen - Fitzpatrick olisi voinut luoda edes hitusen erilaisemman mieshahmon.

Ei tämä nyt mikään pettymys ollut, mutta eipä juuri sykähdyttänytkään. Toisaalta oli kiva lukea taas englanniksi ja kirjan englanti oli helppolukuista.

arvosana: 2 ½ / 5
Simon & Schuster, 2014
sivut: 392
mistä: kirjastosta

BECCA FITZPATRICK: Loppusoitto

Tämän pariin en rynnännytkään heti ilmestymisen jälkeen opiskelukiireiden vuoksi, vaan jaksoin odottaa näinkin pitkään. Toisaalta edellinen osa ei täysin vakuuttanut, joten tämän pariin ei hirveä kiire ollut.

Nora on joutunut vastoin tahtoaan nefiliarmeijan johtajaksi, ja hän ja Patch on heitetty keskelle kytevää vallankumousta. Pari haluaa kuitenkin keksiä rauhanomaisen ratkaisun, mutta Nora ei saa arvostusta johtajana nefilien silmissä.

Asiaa ei paranna suhde langenneen enkelin Patchin kanssa, joka kuuluu vihollisten leiriin, vaikka seisookin rakastamansa Noran tukena. Kohtalo ei ole heidän puolellaan ja se voi pakottaa heidät taistelemaan toisiaan vastaan.

Kirja tempaisi mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien, eikä tätä lukiessa tullut hirveästi taukoja pidettyä. Paikoitellen juoni eteni minun makuuni jopa turhankin nopeasti ja mielestäni joihinkin juttuihin olisi voinut keskittyä enemmänkin. Esimerkiksi ampumistilanne ja pakeneminen oli kuin pikkujuttu, mikä ihmetytti minua. Sellaisille asioille ei annettu tarpeeksi aikaa, vaan siirryttiin jo seuraavaan. Toisaalta eipähän tullut tylsiä kohtia, vaikka juoni olikin  muutaman kerran hieman ennalta-arvattava.

Tämähän on siis sarjan päätösosa ja mielestäni parempi kuin edellinen osa. Lopetus jätti kuitenkin turhan paljon asioita auki ja tulikin pohdittua, että mitäs esimerkiksi tälle ja tälle henkilölle kävi. Kuitenkin varsin kelpo sarja, vaikka ensimmäinen osa näistä olikin mielestäni selkeästi paras.

BECCA FITZPATRICK: Hiljaisuus

Ja Noran ja Patchin tarina jatkuu. Tämä kirjasarja kuuluu niihin harvoihin, jotka päätin ostaa omaksi. Tämäkin osa tuli haettua maanantaina kirjahyllyyni.

Nora kidnapattiin ja Patch joutui tekemään huonon sopimuksen yrittäessään auttaa häntä.

Nyt Nora on vapautettu ja hän herää sekavana yöllä Coldwaterin hautausmaalta. Hänelle käy pian ilmi, että hän on ollut kateissa yli kolme kuukautta. Hän ei kuitenkaan muista mitään kidnappauksestaan tai sitä edeltävistä kuukausista.

Nora ei vaikuttaisi muistavan edes Patchia, eivätkä muut halua korjata asiaa. Nora haluaa kuitenkin kovasti muistaa mielessään pyörivät tummat silmät.

Noran muistinmenetyksen takia vanhoja asioita kertaillaan suunnilleen kirjan puoleenväliin asti, mikä oli minun osaltani ihan hyvä, sillä en muistanut kunnolla, että mitä ihmettä edellisessä osassa oli tapahtunut. Se voi olla myös syynä siihen, miksi koin tämän kirjan olevan aika sekava.

Muutenkaan tämä kirja ei yltänyt aivan edeltäjiensä tasolle. Noraan tuli muistinmenetyksen kautta hyvää särmää ja Patchin ja Noran suhde on edelleen yhtä houkuttava, mutta tämä kirja ei tuntunut olevan yhtä hallittu kokonaisuus kuin saagan kaksi edellistä osaa. Loppu oli kuitenkin taas niin koukuttava, että kyllä se seuraavakin osa tulee kirjahyllyyni ilmestymään.