P.C. CAST & KRISTIN CAST: Yön talo 10 - Salattu

Tämä Yön talo-sarja on edennyt jo kymmenenteen osaansa ja pakko myöntää, että tässä vaiheessa alkaa tulla vähän Sookie Stackhouse-tyyppisiä piirteitä: Sarja junnaa paikoillaan, eikä mitään uutta ja mullistavaa enää tapahdu. Loppua odotellessa siis, mutta ei tämä kymmenes osa toisaalta mikään hirvittävä pettymyskään ollut.

 

Vihdoin Zoey on saanut haluamansa: Totuus ja Neferetin pahuus on paljastettu. Neuvostokaan ei ole enää Neferetin puolella, mutta Zoeyn tiellä on silti esteitä. Ensin talleilla sattuu tulipalo ja sitten Neferet ottaa seuraavan kohtalokkaan liikkeen.

 

Erityisesti tässä osassa tykkäsin Lenobian nousemisesta isompaan rooliin. Sitä kautta sarjaan saatiin jopa koskettaviakin piirteitä. Ehkä Lenobiaan olisi voitu keskittyä jopa vielä enemmän – minä ainakin jäin kaipaamaan vielä vähän lisää romanttisia ja vatsaa kutkuttavia yksityiskohtia.

Tämäkin oli jälleen ihan mukiinmenevä osa, mutta sarja olisi kyllä jo aikaisemmin kaivannut jotain uutta tuulta alleen, sillä nyt paikoillaan junnaaminen vain ärsyttää. Hahmoista erityisesti Zoey voisi pikkuhiljaa kasvaa, sillä ärsytys häntä kohtaan kasvaa kirja kirjalta. Toivottavasti seuraavassa osassa nähtäisiin vähän uutta puhtia, jota Yön talo todellakin kaipaisi.
 

arvosana: 2 ½ / 5
Otava 2014
sivut: 379
alkuteos: Hidden, 2012
mistä: kirjastosta

P.C. CAST & KRISTIN CAST: Yön talo 9 - Määrätty

Käydessäni kirjastossa huomasin, että olen jäänyt vähän jälkeen tämän Yön talo - sarjan kanssa ja osia oli ehtinyt ilmestyä peräti kaksi. Nappasin sitten kummatkin mukaan, vaikka sarja ei sytytäkkään enää niin paljon kuin joskus alussa.

Yön talon valtaavat uudet, uhkaavat voimat. Zoey on vihdoin kotona soturinsa Starkin kanssa, mutta hänen pitää valmistautua kohtaamaan Neferet - kunhan Neuvosto vain tunnustaisi hänen asemansa ylipapittarena.

Lisäksi Zoey aistii jotain tuttua syntisen hyvännäköisessä ja salaperäisessä Aurox pojassa, joka todellisuudessa on luotu salaiseksi aseeksi. Zoeyn ja muiden pitää saada paljastettua Neferetin todellinen luonto, ennen kuin tämä ehtii hiljentää vihollisensa.

Alkukankeuksien jälkeen kirja lähti rullaamaan yllättävän mukavasti ja Yön taloon pääsi taas hyvin mukaan. Tuntuuhan tämä sarja ylipäätään silti turhaan pitkitetyltä - olisi ollut varmasti toimivampi lyhyempänäkin sarjana.

Zoey on sarjan aikana muuttunut mielestäni todella ärsyttäväksi hahmoksi, joten lukuisat muut kertojat olivat oikein tervetulleita ja toimivat tässä osassa mainiosti. Aikamoista teinidraamailuakin tämä kirja sisälsi, mutta sitä oli kuitenkin hauska lukea.

Pakko kyllä myöntää, että nyt kun lukemisesta on about parisen viikkoa, niin muistikuvat kirjasta ovat jo vähän hatarat. Vaikka tämä oli ihan mukava ja mukaansatempaava luettava, niin ei se mikään kovin mieleenjäävä teos ollut.

arvosana: 2 ½ / 5
Otava 2014
sivut: 426
alkuteos: Destined, 2011
mistä: kirjastosta

P.C. CAST & KRISTIN CAST: Yön talo 8 - Vapautettu

Kävin kirjastossa hakemassa tenttikirjoja, mutta en voinut olla eksymättä myös romskujen (romaanien) pariin. Hyllyssä sattui olemaan tämä Yön talon uusin osa, enkä voinut olla nappaamatta sitä mukaani.

Yön talossa hallitsee Neferet, mutta Zoey nauttii Isle of Skyellä rauhasta ja soturinsa Starkin seurasta, eikä haluaisi enää palata ongelmien pariin Tulsaan.

Stevie Raen tilanne ei ole yhtä seesteinen. Hänen soturinsa Refaim on vain osittain ihminen, jonka tulee päättää pettääkö joko isänsä vai rakastettunsa.

Tämän kirjan parissa valvoinkin vähän pidemmälle yöhön. Sarja on taas muutamien huonojen osien jälkeen alkanut kiinnostaa, vaikka nyt muutaman kirjan ajan on vähän häirinnyt se, kuinka monen henkilön näkökulmasta asioita kerrotaan. Toisaalta se on myös hyvä juttu, sillä minua ei kiinnostaisi lukea koko aikaa Zoeyn näkökulmasta, joka hahmona ei jaksa enää oikein kiinnostaa.

Stevie Rae ja Refaim olivat tässäkin osassa ihana pari, joista odotan saavani lukea myös seuraavassa osassa. Muutenkin ehkä odotan nyt seuraavalta osalta enemmän, sillä tässä kirjassa tuli esiin muutamia ihan lupaavia juttuja. Muun muassa oli kiva saada tietää, ettei Heathia olla unohdettu.

arvosana: 3½ / 5
Otava 2013
sivut: 336
alkuteos: Hunted. A House of Night Novel, 2011
mistä: kirjastosta

P.C. CAST & KRISTIN CAST: Yön talo 7 - Kahlittu

Onneksi tajusin varata tämän Yön talo-sarjan uusimman osan suht. aikaisin kirjastosta ja sainkin ensimmäisten joukossa tämän lainaksi. Yhdessä vaiheessa olin sitä mieltä, että sarja lähti huonompaan suuntaan, mutta edellinen osa näytti jo selkeästi merkkejä paremmasta.

Zoey Redbird vaikuttaa kuolleelta ja hän onkin matkannut tuonpuoleiseen rakastettunsa perässä eikä saa koottua sielunsa sirpaleita. Ainoa, joka häntä voi auttaa, on hänen soturinsa Stark, mutta yritys pelastaa Zoey voi merkitä hänellekin kuolemaa.

Stevie Rae on Punaisten ylipapitar, mutta hänen sydämensä sykkii hirviölle. Yön talolla häntä odottaa Dallas, mutta silti hän valehtelee kaikille yrittäessään pitää Refaimin turvassa.

Mitä muuta tästä voi sanoa kuin että tykkäsin? Zoey oli jätetty pienempään rooliin ja ahkerammin seurattiin Stevie Raeta ja Refaimia - jee! Heidän suhteensa olikin kirjan parasta antia.

Tapahtumia käytiin läpi todella monen eri henkilön näkökulmasta, joista jotkut olivat ihan mielenkiintoisia, mutta toiset eivät niinkään. Tylsemmät kohdat silmäilin läpi ja katsoinkin etukäteen, että milloin Stevie Raen vuoro taas tulee. Silti kaikin puolin mainio Yön talo-sarjan osa.

P.C. CAST & KRISTIN CAST: Yön talo 6 - Lumottu

Olen lukenut tähän mennessä kaikki aikaisemmatkin suomeksi ilmestyneet Yön talo - kirjat, joten pakkohan tämäkin oli päästä lukemaan, vaikka sarja onkin mennyt mielestäni vähän alamäkeä.

Zoey Redbird on karkottanut Kalonan, mustasiipisen paholaisen, johon hänellä on erikoinen yhteys, sekä Neferetin, Yön talon ylipapittaren, joka kääntyi Nyksiä vastaan.

Afrodite saa kuitenkin näkyjä, jotka varoittavat uudesta vaarasta ja Kalona kutsuu Zoeyta jälleen. Vain Zoey kykenee pelastamaan läheisensä.

En odottanut tältä kirjalta paljon, mutta se todellakin yllätti minut. Nyt tarinaa kerrottiin myös muidenkin kuin vain Zoeyn näkökulmasta. Aluksi ajattelin sen olevan huono idea, mutta opin pitämään jopa Stevie Raesta, vaikka en hänestä ole aikaisemmin pitänyt yhtään. Lisäksi kirjaan tuli mukaan uusi hahmo, joka nimenomaan liittyy Stevie Raeen - heistä haluan ehdottomasti lukea lisää.

Kirjassa oli sopivasti tapahtumia, se ei alkanut pitkästyttää ja lukijan mielenkiinto pidettiin yllä loppuun asti. Vaikka en tätä osaa kovinkaan innoissani odottanut, niin nyt voin sanoa, että en malta odottaa mitä seuraavassa osassa tapahtuu.