9. luukku: Ristipisto-joulukoristeet

Klassikot uusiksi -teema jatkuu! Nyt vuorossa: ristipistot! Voi kyllä: luit oikein. Ne ihan perinteisen r i s t i p i s t o t. Mutta. Näissä on yksi jippo. Vaikka tekniikka on vanha ja tuttu, perinteisistä perinteisin, niin nyt lähtee vähän uutta näkökulmaa jouluun!

Ks. tästä blogijoulukalenteri 2021: 1. Enkelikellon muodonmuutos / 2. Vessapaperihylsyistä kuusi + muita vinkkejä / 3. Askartele joulukortit kierrättäen 10 vinkkiä / 4. Pakkauspaperista jättipaperitähdet / 5. Jämälangoista makrameekuusia / 6. Paperista himmeli / 7. Pilleistä olkipukki / 8. Kranssi kahdella tapaa: Perinteinen vai moderni diy-eukalyptuskranssi?

Joulu ei ole kaikille autuutta ja iloa. Kaikki ei nauti joulusta. Itselläkin on vähän vihan ja rakkauden häilyvä suhde jouluun. Toisaalta joulutan kuin sekopäinen joulutonttu, mutta toisaalta voisin aivan hyvin skipata ainakin joka toisen joulun kokonaan ja huutaa heipat tälle kapitalismin juhlalle. 

Joten niistä aatoksista syntyivät nämä ristipistot. 

Jokainen varmaan tunnistaa mistä elokuvasta yllä oleva teksti on? Aikansa klassikko.

"Jingle bells, jingle bells..

Oh go to hell"

Vähän inhorealismia, vähän sarkasmia, vähän kyynisyyttä, vähän sitä sun tätä. Joskus on joulu myös sitä. Kaikkien ei tarvitse olla kulkusten ilosanomaa. Joskus se voi olla myös brutaalia rehellisyyttä huumorilla.

(Ja suoranaista vainoharhaista pelkoa, että sitä pistelee pahan työhön jonkin kirjoitusvirheen, jonka huomaa vasta jälkikäteen, kun on saanut koko jutun valmiiksi.)

Tein vastaavia ristipistojuttuja joulun henkeen myös toissa vuoden joulukalenterissa. Sieltä löytyy myös teksti Fuck you joulustressi, joka on tälläkin hetkellä kuusessa ihan paraatipaikalla muistuttamassa, että otahan kuule rennosti. Usein (vai aina?) joulustressi on ihan itse luotua ja turhaa reaktiota turhiin asioihin.

Ks. vuoden 2019 jouluristipistot (+kaaviot)

Festive as fuck - Saako joulua ja rumaa sanaa yhdistää? Kyllä saa, mutta silti vähän piti häivyttää loppuosaa. Ei ollut rohkeutta huutaa sitä ihan capslockit päällä.

Tähän myös otin vähän kirjailua. Aida-kankaalle oli vaikea kirjoa mitään kaarevasti!

Ja sitten muutama sananen itse ristipistoilusta.

Kierrätyshenkeen nolla budjetilla nämäkin kuten kaikki muukin tässä joulukalenterissa. Pieniä jämäpohjakangaspaloja eli aida-paloja ja niitä ärsyttävän lyhyitä kirjailulankajämiä, joita jostain syystä on pitänyt säilöä talteen. Niistä se ajatuskin oikeastaan näihin lähti, kun halusin kuluttaa näitä jämiä vähemmäksi. 

Ja koska käytin ihan pätkiä lankoja, tein aina kirjaimia siihen asti, kun väriä riitti. Sini-vihreään tuli aika kiva liukuvärimäinen sävytys! Punaiseen taas oli vaaleanpunaista monessa osassa, mutta sävyt sulautuvat aika hyvin toisiinsa.

Alkujaan piti näihin lisätä helposti vain puiset kehykset. Mutta leikkasinkin ympäryksen vähän turhan ahkerasti ilman mittaamista kehykseen, joten niistähän tuli ihan liian pienet kehyksiin nähden. Ratkaisin asian liimaamalla työt ensin askarteluliimalla nahkapohjalle ja ompelemalla sitten ympärille jämälangalla kehykset.

Kierrätysprosenttia nostaa se, että myös ripustuslenkit ovat 5. luukun makrameekuusi-kaulakorun leikkuujämistä. 

Nämä eivät ole kaikille. 

Ei kaikkien makuun, mutta monen on. Tiedän, että teitä muitakin on siellä.

We Can Do it -moderni ristipistotyö.

We Can Do It!

Olen nyt vähän kuin Mestaritekijä-kisassa juontaja Antti Holma: "Se on kangaslätkä, suunnittelin sen itse!" No koska se on tuollainen ristipistomerkki ja suunnittelin sen itse (alla ristipistokaavio).

Pyörittelin tätä miniristopistotyötä jonkin aikaa ja en löytänyt sille järkevää ja kivaa paikkaa. Liimasin kevyesti sille korkkikankaasta "kehykset" ja jätän merkin sijoituskohteen harkintaan. Ehkä laitan sen kalenteriin? Seinälle kässäkollaasin kenties? Tai ompelisinko johonkin pussukan tai laukun kulmaan koristeeksi?

Inspiraatio tähän toisen maailmansodan aikaisen propagandajulisteen ja nykyään lähinnä feministisen kuvan toisentoon miniristopistotyönä lähti mistäpä muustakaan kuin naistenpäivästä. Päivä, joka niin sapettaa ja tekisi mieli huutaa muutama ahdistunut kirosana.

Hampaita kiristää joka kerta, kun näen tai kuulen jonkun sanovan: Ihanaa naistenpäivää!

Mikä siinä on ihanaa? Tämä päivä ei ole ihana. Naistenpäivä ei ole ystävänpäivä tai äitienpäivä, se on Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä.

Jos naiset olisivat niin ihania, kuin länsimaissa toivotetaan niin miksi naisten ja miehen tulotasot heittävät? Miksi johtoasemissa naiset ovat edelleen vähemmistössä? Miksi naisilla ei ole samat mahdollisuudet menestyä tietyillä aloilla kuin miehillä? Miksi naiset joutuvat kärsimään ja sietämään seksuaalista ahdistelua? Miksi köyhissä maissa siepataan tyttöjä ja naisia ja myydään rikkaille vaimoiksi ja seksiorjiksi? Miksi tyttöjä edelleen abortoidaan, koska suositaan vain poikalapsia? On onni ollut syntyä maahan, jossa myös tytöt ovat haluttuja ja jossa ei tarvitse pelätä kaapatuksi tulemista.

Että tämä päivä ei ole ihana. Jos jotain haluaa naistenpäivänä toivottaa niin toivottaa tsemppiä kanssasisarille. Toivottaa sitä oikeaa sanomaa. Toivoo, että vielä koittaa päivä, kun naisia ei sorreta missään maassa. Juhlii niitä saavutuksia, jotka naiset ovat jo saavuttaneet. Tiesitkö muuten, että moni arjen päivänselvä asia kuin vaikkapa tiskikone ja astiankuivauskaappi ovat naisten keksimiä? Juhlitaan niitä, hienoja saavutuksia ja keksintöjä! Paljon on saatu aikaa, mutta harmillisesti poliittisesti ja kansainvälisesti on niin paljon vielä saavuttamatta.

Ugh, olen puhunut, paasaus sikseen.

Tässä vielä ristipistokaavio - kun sen kerran itselleni näpytin niin tässä kässäsiskoille jakoon. Kuvasta puuttuu päälle tehtävät mustat pistot ja tietenkin kasvot.

Ks. myös viime vuonna tekemäni naistenpäivän innoittama "kirjailtu" tpaita. GRL PWR -on edelleen käytössä!

8. luukku: Jouluristipistoja.

Oho, jo toinen adventtisunnuntai! Kylläpä on viikko mennyt hujahtaen.

Joulukalenterin kahdeksannesta luukusta löytyy jotain minulle vähän epätavallisempaa käsityötä.

// Näet kaikki julkaistut joulukalenteriluukut tästä.

Ristipistoja!

Viime vuonna tein poropinssin Kauneimmat Käsityöt -lehteen pikkuideaksi. Siitä asti mieleen jäi kytemään mustavalkoiset jouluristipistotyöt modernilla otteella. Koska ihan se klassisin ristipistotyyli on omin silmin ainakin katsottuna hiukan tunkkainen ja liian perinteinen. Kun kirjailuunkin sopii yhdistää modernia otetta ja inhorealistista tyyliä niin mikseipä myös jouluisiin ristipistoihinkin?

Tipe tipe tip tap, se on se leikikkäämpi versio, toinen on sitten se vähemmän perheystävällinen sanoma. Kirosana ja joulu - saako niitä sanoa edes samassa yhteydessä? Kyllä saa! Koska onhan se nyt aina välillä yksi stressi. Ainakin ajan kanssa. Kun töitä pitäisi tehdä, kotihommat hoitaa ja siihen välissä tahtoisi askarrella ja leipoa kaikki maailman jouluideat niin kyllähän siinä aika loppuu. Ja tahtoi tai ei, joulu se tulee usein silti tulee aina hups, yllättäen.

Tänä vuonna olen päättänyt, että en stressaa turhista. Ihan sama, joulu tulee silti ehti sitä kaikkea haluamaansa tai ei. Mennään fiiliksellä. Se mitä jää tekemättä, voi tehdä ensi vuonna. Siitä se oikea joulufiilis tulee, kun antaa hommien mennä omalla painollaan. Tekee vain sen minkä ehtii ja tahtoo tehdä ilman, että otsaa kiristää, että jotain nyt olisi "pakko" tehdä vain koska on joulu. Ei ole.

Jäi muuten tuo toinen ilosta hyppivä petteripunakuono-pistely kesken, kun tajusin et tulleepahan hyvin syönyt, plösö poro. Meni vähän laskut ruuduissa sekaisin. Ei olisi tullut mieleinen, joten pitänee purkaa se.

Ja jos sinäkin innostuit näistä jouluteksteistä niin tässäpä alla sulle niihin kaaviot, ole hyvä! Ihan sun omaan käyttöön, ei kaupallisiin tarkoituksiin kiitos.

Virkattu joulukori.

Joulu lähenee! Nyt saa olla joulumieltä kerrakseen.

Tämän tonttumaisen tonttuvyökorin virkkasin aiemmin syksyllä. Se on aika hauska! Tuhdista langasta se valmistui nopeasti. Ympärille kiinnitetty tontun vyö myös jämäköittää reunaa. Yläreunaan tein myös viimeisen silauksen - rapuvirkatun reunan, sekin tuo vähän ryhtiä koria.

Osaatko sinä jo rapuvirkata?

Se on kätevä tapa huolitella työn reuna. Rapuvirkkauksessa tehdään kiinteitä silmukoita  ikään kuin peruuttean eli hauskasti vasemmalta oikealle. Ekalla kertaa voi tuntua, että aivot meinaavat kiepsahtaa ympäri, mutta parin silmukan jälkeen virkkaus sujuu yhtä hyvin taakse kuin eteenkin.

Näin sen teet:

Koukkaa lanka silmukan läpi työn etupuolelle. Hae lanka etupuolelle seuraavan silmukan läpi. Koukulla on nyt kaksi silmukkaa.

Käännä koukku vaakatasoon, ota lanka koukulle ja vedä se molempien koukulla olevien silmukoiden läpi. Jatka samalla lailla vasemmalta oikealle.

Ja lopputuloksesta eli viimeistellystä reunasta tulee siisti, ja muuten rapuvirkkaus sopii myös neuletöiden viimeistelyyn!

Rapuvirkattu tonttukori (tuossapa hassu sanapari!) on myös julkaistu töiden puolesta käsityölehdessä. Sama kori kokonaisine ohjeineen löytyy Kauneimmat Käsityöt -joulunumeron Tekniikkakoulu-palstalta (nro 7/18).

Mukana samalla palstalla on myös tekemäni mallityö tekemästäni neulekaaviosta, joka sopii myös pikselivirkkaukseen. Poro sopisi hyvin vaikkapa joulupuseroon tai sukkiin joko kirjoneulottuna tai lopuksi päälle silmukoituna. Itse käytin kaaviotani ristipistotyöhön. Petteri Punakuonosta tuli veikeä rintamerkki!

Ristipistokehys.

Aiemmin vilautin Kauneimmat Askartelut (nro 3/17) -lehdessä julkaistuja kirjailun inspiroimia korujani. Tämä ns. kestokirjailukehys on niistä yksi (ks. tästä koko postaus). Se on kyllä yksi nerokkaimmista kierrätys- ja DIY-koruista, mitä vähän aikaan olen keksinyt!

Mistä voin kovasta muovista voi sulatella neulan kanssa kirjailupohjan. Valitse vain muoto, tee reiät ja kirjaile menemään. Voi kirjailla vaikka joka päivä eri kuvion! (Ja on muuten tehokas keino päästä lankajämistä pois. Myös niistä ompelulankaluiruista. Kaksinkertaisella ompelulangallakin voi kirjoa.)

Ja koska aiemmin kysyttiin niin tässä vielä ohje omien ristipistokorujen tekemiseen:

Tee-se-itse: Ristipistoriipus

Tarvikkeet: Kovaa muovia (esimerkiksi omani ovat cd-levykotelon taustalevystä), paksu nuppi- tai hakaneula, kynttilä, kirjonta- tai ompelulankaa, kapea neula, välirengas, koruketju, viivoitin, kynä, korupihdit, sakset.

Tee näin: Leikkaa kovasta muovista esimerkiksi salmiakin muotoinen kappale. Itsellä on koko 4,5 x 6,5 cm. Pyöristä pienesti teräviä kulmia. Mittaa lyijykynällä esimerkiksi 5 mm välein merkit. Sytytä kynttilä ja kuumenna neulaa liekissä. Pistä kuumalla neulalla reiät merkittyihin kohtiin. Pidä reiät suorassa ja saman kokoisina. Varmista, että kirjonnassa käytettävä neula mahtuu jokaisen reiän läpi. Kirjo reikiin tahtomasi ristipistokuva yksinkertaisella kirjontalangalla tai kaksinkertaisella ompelulangalla. Pidä alkusolmut ja päättelyt mahdollisimman näkymättömänä nurjalla puolella. Yhdistä ylös pihdeillä välirengas ja koruketju.

Yllättävän helppoa eikö? Leikkaa, sulata reiät ja kirjo menemään - valmista!

Voit myös tehdä riipuksen sijaan vaikkapa sormuksen! Kun pidät reiät vain reunoilla, voit myös vaihtaa ompeleet, kun keskelle tuleva sormuspohja ei peitä reikiä.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 

#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

10 ideaa kirjailuun osa 2/3.

Edellisessä postauksessa (ks. tästä) vilautin uusimman Kauneimmat Askartelut -lehden kirjailukokonaisuuden ensimmäistä puoliskoa. Nyt jatko-osassa lisää kirjailua! Kokonaisuutta ideoidessa päätin, että on pakko kokeilla miten kirjailu taipuu koruiksi - onhan korut lempimuotoni aika lailla kaikessa itse tekemisessä.

Idea 1: Kirjailu ristipistoilla nappi-aihioon. Kokeilin kaulakoruksi ja sormukseksi. Aika hyvin taipui aihioon, vaikka ensin ajattelin että onkohan ristipistokangas eli ts. aida-kangas lie liian paksua. Mutta näppärästi kävi ja kirjailukin oli nopeaa. Itse päädyin mustavalkoiseen yksinkertaisuuteen, mutta muutaman centin nappikokoonkin mahtuisi tekemään vaikka mitä ristipistokuviota (itsehän en edes tehnyt ristipistoja).

On se kyllä varsinainen timanttisormus, hehee.

Idea 2: Kirjontakehyksessäkin voi tehdä korupohjia. Tässä yksi versio (ks. valmis koru alta). Pingotettuun kankaaseen voi hahmotella kuvan ja sitten vain lohkot täytetään häivepistoin. Reunoihin tein kapean "nauhan" laakapistoja ja sitten leikkelin ja ompelin kirjotun kankaan nahkapalaa vasten.

Ja lopputulos näyttää tältä! Tuli aika kiva, graafinen ja kivan epäsymmetrinen. Ja arvaatteko muuten mitä? Tämä ei ole edes kokonaan kirjontalangoista. Käytin osaan lohkoista myös moninkertaista ompelulankaa. Eroa ei näe!

Ihan hyvä vaihtoehto vaikkapa niihin hetkiin, kun haluaisi tiettyä sävyä, mutta ei halua/ehdi/tarvitse ostaa kokonaan uutta kirjontalankanippua niin sen sijaan voi käyttää myös tavallista ompelulankaa.

Idea 3: Omat kestokirjailupohjat! Tämä on ehkä yksi nerokkain idea mitä olen vähän aikaan korujen saralla keksinyt. Mistä voin kovasta muovista (tämä esimerkiksi cd-levykotelon sisämuovista) voi sulatella neulan kanssa kirjailupohjan. Valitse vain muoto, tee reiät ja kirjaile menemään. Voi kirjailla vaikka joka päivä eri kuvion!

Tein myös sormusversion sähäköillä vauhtiviivoilla. Sormuksessa on se hyvä puoli, että taustapuolen pistot jäävät piiloon. Kaulakorussa pitää vähän miettiä miltä se taustapuoli näkyy, kun auttamattahan se näkyy kaulassa liikkuessa.

Ks. korujen ohjeet Kauneimmat Askartelut -lehdestä (3/17, löytyy hyvin varusteltujen kauppojen lehtipisteistä!).

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 

#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa