Kirppisonnea

 Minusta tuntuu kovin usein, että en todellakaan törmää älyttömän hyviin emalilöydöksiin, mutta viime sunnuntaina kävi tuuri! Törmäsin Heikki Orvolan Wärtsilän Finelille suunnittelemaan emalipannuun 9 eurolla Kirppiskeskus Hassisella. Tämä valkoinen teekannu on minulle tuolla hinnalla oikea löytö!

Selailin nettiä kannun innoittamana ja huomasin, että vastaava on joskus tullut vastaan kierrätyskeskuksessa parilla eurolla tai vitosella. Toki, aika paljon korkeampiakin hintoja bongasin.

Olen luopunut monesta emalipannusta, mutta tämä on sellainen yksilö, joka istuu mielestäni todella hyvin Kilta-hyllyyn parin muun emaliastian joukkoon. Pannu on ulkopinnaltaan tosi hyvässä kuosissa, mutta sisällä on hieman emalirikkoa. Myönnän, että hankin tämän enemmänkin koristeeksi, mutta kauniisti se tuohon hyllylle istuu ilman selvää käyttötarkoitustakin.

Heikki Orvola tunnetaan varmaankin parhaiten Kivi-tuikusta, mutta Orvola on suunnitellut muitakin tuttuja astiasarjoja (mm. Miranda, 24h). Lisää tietoa Orvolasta voi lukea vaikka täältä.

Kannu oli tosi likaisessa kunnossa ja puinen kahva oli ihan tumma ja tahmea. Kunnon puunaus ja puuosien öljyäminen tekivät ihmeitä.

Oikein mukavaa ja rentoa viikonloppua ja vappua!

Peltipurkkini mun

Inspiroiduin Hattaralandia-blogin Jaanan postauksesta niin, että päätin itsekin kuvata yhtä keräilykohdettani eli peltipurkkeja. Jaanan kuvat ovat aivan syötävän ihania, itse hieman petyin näiden kuvien kanssa, mutta olkaapa hyvä, peltipurkkeja.

Täytyy kuitenkin sanoa, että kuviin eivät lopulta päätyneet kaikki käytössä tai omistuksessani olevat purnukat. Helsingissä on ainakin seitsemän purkkia ja sitten onnistuin unohtamaan kylpyhuoneen purkit ja useampi yksilö lymyilee edelleen kaapissa. Päätin myös karsia purkit vain vanhoihin purnukoihin ja kirppislöytöihin, esimerkiksi Muumipurkit ja Harrodsin teepurkit jäivät lopulta kuvaamatta. Epämääräisesti laskien minulla on tällä hetkellä 40 kirppikseltä löytynyttä purkkia. Katsotaan, jospa joskus saan kaikki purnukat kuvattua. Ja luulenpa, että lisääkin purkkeja vielä eksyy kotiini/koteihini.

Jaottelin karkeasti purkit kolmeen osastoon: entiset kahvi- tai kaakaopurkit, värikkäät tai geometrisesti koristellut purnukat ja kolmantena on niin sanotusti romanttinen ja hempeä osasto.

Purkkeja on tullut keräiltyä jo jonkin aikaa. Oikeastaan en osaa edes sanoa, koska ekan kirppispurkin olen mahtanut ostaa ja mikä se näistä olisi. Nykyään yritän hieman rajoittaa purkkien haalimista, vaikka melkein kaikille purkeille olen keksinyt käyttötarkoituksen. Monessa on sisällä teetä (olen teen suurkuluttaja!), kuiva-aineita tai sitten koruja tai muuta pikkusälää. Turussa peltipurkkeja löytyy kaikista muista huoneista paitsi eteisestä. Voisin hyvin eteiseenkin purkin sijoittaa, jos oikeanlainen tulisi vastaan.

Hauska yksityiskohta purkkikatsauksessa on talonmallinen yksilö, minkä kyljessä on kissa. Tuon purkin olen saanut joskus 90-luvulla. Nykyään purnukassa on rooibos-teetä. Toinen eläinkuvallinen purkki löytyi puolestaan kolme vuotta sitten Berliinistä. Purkki on yksi kestosuosikeistani!

Välillä vastaan tulee edelleenkin kirppiksillä ihania purkkeja, joiden kohdalla koen suurta purkkihimoa. Tänä vuonna olen haksahtanut muun muassa Lady coffee -purkkiin. Mielelläni haalisin vielä Aarikan purnukoita lisää, mutta tuntuu siltä, että Aarikoiden hinnat tunnetaan vähän liiankin hyvin ja halpoja yksilöitä harvemmin löytyy. Omat Aarikkani olen löytänyt ainakin omasta mielestäni kohtuulliseen hintaan.

Huomasin myös, että blogihistoriani aikana olen ehtinyt myös myydä eteenpäin suht monta purkkia. Näitä yksilöitä pääsee kurkistelemaan ainakin tästä, täältä ja tästä.

Löytyykö lukijoista peltipurkkien keräilijöitä?

Pääsiäislauantain kirppissatoa

Pääsiäinen – ihana (tekosyy) hankkia tulppaaneita ja tehdä pieniä pääsiäisasetelmia pitkin ja poikin kotia. Olin jo hieman kärsimätön, kun pääsin pääsiäispuuhiin vasta eilen illalla, mutta tänään olen nauttinut vain kotona oleilusta ja asetelmien tuijottelusta + brunssista.

Pääsiäisen alku sujui Porissa ja pääsin käväisemään myös parilla kirpparilla! Minulle aivan uusi kohde oli Retrolinna. Hauska tuttavuus, ei valittamista. Paikassa oli mukavasti vanhempia astioita ja lasitavaraa, mutta myös vaatteita ja kodin käyttötavaraa. Toinen kohde piti olla Hyllymeri, mutta paikka ei ollut ilmoittanut verkko- tai Facebook-sivuillaan pääsiäisen aukioloaikoja, eli ajoimme turhaan Hyllymerelle todetaksemme, että ovelta löytyi kiinni pääsiäisenä -lappu.

Suuntasimme siis ex tempore Patakirppikselle, mikä oli kasvattanut hyllypaikkojaan sitten viime näkemän. Patakirppiksellä oli ennen kaikkea valtavasti vaatteita, mutta myös paljon muuta tavaraa. Lopulta löysin aika montakin juttua kotiinviemiseksi.

Kallein yksittäinen ostos oli tällä kertaa 9 euron Muumitalo-muki Patakirppikseltä. Tämä muki herättää minussa ristiriitaisia tunteita: mukin idea on mielestäni tosi hauska, mutta toteutus ei niinkään. Miksi mukin piirtojälki on niin raskas? Miksi Muumihahmot ovat kuin huonosti piirrettyjä? Uutena en ole tätä havitellut laisinkaan ja jos hintalapussa olisi ollut paljon isompi hinta, olisi muki jäänyt edelleen hyllyyn. Tämä yksilö on edelleen tuotannossa, ehkä siksikin hinta oli näin alhainen. Muki on tullut kaksi vuotta sitten kauppoihin ja kyseessä on Muumien 70-vuotisjuhlamuki.

Patakirppiksellä törmäsin myös neljän euron valkoiseen Kilta-kulhoon. Minulla on näitä muutamia (en muuten muistanut ostohetkellä, että minulla on jo näitä valkoisia kulhoja jo...alkaakohan kokoelma olla jo liian suuri...?) ja valkoista Kiltaa tuntuu tulevan melko harvoin vastaan, eli melkein aina liikenevät yksilöt tarttuvat matkaani.

Keltainen muovinen kuivausastia on kovin nostalginen: tällainen on lapsuudenkodissani ja kovin monessa muussakin suomalaisessa keittiössä käsittääkseni. Vastaava yksilö löytyy myös mökiltä. Helsingin yksiössä ovat ruokailuvälineet kuivuneet vähän siellä sun täällä, eli nyt saan aterimet mukavasti kuivumaan. Mielestäni astia ei ollut hinnalla pilattu, 0,50 euroa. Astian pohjassa on merkintä LM Pori. Näitä samanmallisia telineitä taidetaan valmistaa edelleen, mutta tämä tuntuu olevan vanhempaa tuotantoa.

Sininen Kilta-kulho löytyi puolestaan Retrolinnasta vitosella. Tämän astian kohdalla sentään muistin, että kotoa löytyy jo musta ja ruskea. Tätä kulhoa/kulppia on tehty kolmea kokoa ja tämä on näistä pienin. Samaisesta paikasta ostin myös eurolla mustan trikoopaidan. Toinen vaatelöytö tai pikemminkin asuste, turbaani, osui käteeni Patakirppiksellä, 0,50 eurolla.

Mukavaa kiireetöntä sunnuntaita. Ihanaa, että huomenna on vielä vapaapäivä. Rentoa pääsiäisen jatkoa kaikille!

Se on mäyrä!

Minulla on tapana inhimillistää eläimiä. Olen hehkuttanut korppien hienoudesta ja kissoistakin olen tainnut puhua. Makuni on hyvin laaja ja yksi veijari, joka nostattaa suupieleni ylöspäin, on mäyrä. Tässä kohtaa äitini huokaa aina syvään. "Mäyrähän on kamala tuholainen ja ei-toivottu asukas pihapiirissä, tonkiva tyyppi", mutta come on, mäyrä näyttää ihanalta!

Voitte siis kuvitella virnistykseni, kun Earth Hour -kirppiksen viimeisellä tunnilla menin itse kiertelemään myyntipöytiä ja vastaani osui pöydällinen Lomonosovin eläinfiguureja. Olin nähnyt verkkokirppiksellä joskus Lomonosovin mäyrän, mutta en ikinä livenä. Kerran huusin FB-kirppiksellä mäyrää, mutta en kyennyt kovin korkeisiin panoksiin. Olin positiivisesti yllättynyt, kun esineen hinnaksi kerrottiin kymppi. En ryhtynyt edes tinkaamaan, vaan kannoin mäyrän hellävaroen kotiini.

Jos aivan tarkkoja ollaan, on mäyrä posliinifiguuri. Posliinifiguuri! Minun ei pitäisi ostaa mitään figuureita, alkaakohan tästä alamäki posliinieläinten kanssa?

Mäyrä elelee tällä hetkellä kanssani Helsingissä. Mitään funktiotahan posliinieläimellä ei ole, mutta olen valtavan onnellinen, kun katselen yöpöydällä elelevää mäyrääni.

Aurinkoista viikkoa ja pääsiäisen odottelua!