Supersynttärit ja superhiihtoloma

Maaliskuu on ollut yhtä juhlaa! Synttäreitäni (jes - pyöreitä sellaisia) juhlittiin pitkän kaavan mukaan, ja oli aivan fantastisen hyvät bileet! Olin kutsunut sekalaisen seurakunnan kanssani syömään ja keikalle. Sain ihania lahjojakin, joista olen iloinen. Ylivoimaisesti onnellisin olen kaikista ihanista onnen toivotuksista: siitä että mahtavat tyypit olivat hengessä mukana, juhlissa nostamassa maljan lapsen eroahdistuksesta huolimatta ja kanssani bailaamassa pikkutunneille.

Ikäkauteen liittyen on tullut kriiseiltyä oppikirjan mukaisesti. Ennen omaa syntymäpäivää chättäilin työasioiden ohessa intialaisen kollegan kanssa syntymäpäivien juhlistamisesta. Kollega kertoi, että hänen syntymäpäivänsä alkoi rukoushetkellä temppelissä. Itseltäni hindu- tai ev.lut.-jumalien ylistäminen ei sellaisenaan oikein lähde, sen sijaan mietin omana synttäripäivänäni paljon kiitollisuutta. Kiitollisuutta terveydestä, perheestä, elämäni ihanista ihmisistä ja siitä, että kaikki on oikeastaan älyttömän hyvin. Maailmassa on menossa niin paljon vaikeita, pelottavia ja masentavia asioita. Tuntui hyvältä hengailla muutama päivä omassa pienessä synttärikuplassa ja keskittyä hyvään.

Kuva täältä

Synttärikupla vaihtui sujuvasti muutaman päivän hiihtolomakuplaan. Ei käyty risteilyllä, ei Kanarialla eikä suunnitellussa laskettelukoulussa. En konmarittanut omaisuuttamme tai sulattanut pakastinta.

Oltiin vaan. Opeteltiin pelaamaan shakkia esikoisen kanssa. Käytiin uimahallissa. Käytiin ravintolassa syömässä. Katsottiin aamulla hävyttömän pitkään telkkaria. Tehtiin niitä asioita, mihin arjessa sanon liian usein "En jaksa. En ehdi. Ei nyt. Kiire." Olin laiskasti somessa. Luin pari kirjaa. Nukuin päikkärit. Aivan loistava loma.

Kuplat on poksahtaneet ja arki alkanut, hyvät fiilikset on päällimmäisenä mielessä.

Hyvää kevättä - se on alkanut!