Hyrrr! Kyllä on kylmä. Minä en meinaa tarjeta ollenkaan, vaikka pakkanen on vasta -10 asteen tienoilla. Kylmä pohjoistuuli saa sen tuntumaan ihan hyytävältä. Reippaasti ollaan kuitenkin ratsasteltu ja ulkohommia tehty. Tätä pimeää, kylmää ja synkkää vuodenaikaa en todellakaan rakasta. Ja kohtalotovereitakin on, sen tiedän. Minä en edes yritä esittää pirteää, vaan ryven tuskissani oikein mielellään. Koska tiedän, että tämä tunne kestää vain sen aikaa enää, kun saan hukuttautua joulun laittoon. Siihen loppuu kurjuus! Mutta jotain on kuitenkin pitänyt tehdä jo nyt. Rakas ystäväni oli menneenä viikonloppuna kylässä ja meillä oli niin mukavaa taas. Juteltiin, juotiin teetä ja syötiin liikaa pikkuleipiä. Innostuin siinä hetkessä unohtamaan kaamosmasennukseni ja huomaamatta innovatiivisuuteni nosti rajusti päätään. Muistin, että olin jättänyt yhden projektin kesken syksyllä ja päätin tarttua siihen heti, koska lamppu syttyi ja sain hyvän idiksen. Ostin syksyllä eräältä pihakirppikseltä van...