Kartano keltainen

Kerrassaan mukava viikonloppu takana. Sain siskoni tänne pitkästä aikaa. Kävimme hänen ja L:n kummitädin kanssaan lauantai-iltana Seinäjoella syömässä ravintola Juurella. Ihanaa ruokaa ja muutenkin mukava paikka. Voin suositella lämpimästi. Söimme siellä viiden ruokalajin menun ja kyllä tuli maha täyteen. Välillä on ihana käydä syömässä oikein hyvin ja ajan kanssa. Ihan luksusta tällaiselle kotiäidille. Sen jälkeen oli vielä Jenni Vartiaisen keikka Rytmikorjaamolla ja sekin aivan mahtava. Paikka oli tupaten täynnä, mikä tietenkin näin raskaana olevalle tuotti pientä stressiä, mutta onneksi väljempää tilaakin sitten löytyi vähän etäämmältä lavaa. Nyt on sisko taas hyvästelty ja lähetetty kotimatkalle. Onneksi näemme taas viimeistään jouluna seuraavan kerran. Olen tässä viikonlopun aikana ruvennut tutkimaan kaapistamme löytynyttä kansallispukua. Lainasin kirjastosta kirjan nimeltä Kansallispukuja Suomesta( Leena-Liisa Lehikoinen ja Mervi Puhakka). Kirjasta löytyy kaikki myynnissä ol...

Koska saa alkaa levittämään joulukoristeita ympäri taloa? Milloin voi ruveta kuuntelemaan joululauluja ja kaivaa tonttulakit esiin? Entä kyntteliköt ikkunoille? En millään malttaisi odottaa enää. Tuntuu, että vuosi vuodelta olen joulusta aina vain enemmän innostunut. Ja vaikka ensilumikin jo suli pois, ei se ole joulufiilistä vienyt. Olen siis päättänyt purkaa intoani askartelemalla koristeita. Tänään tein kirjakuusen ja joitakin tähtiä kirjan sivuista. Joulukalenteri taaperolle on myös valmistumassa. Kävin hankkimassa siihen pieniä muovieläimiä yllätyksiksi. Uskoisin sen olevan alle kaksi vuotiaalle sopivampi kuin esim. suklaakalenteri. Jos joka päivä syödään suklaata lähes kuukauden ajan, niin ei se kyllä kovin hyvä juttu voi olla. J:lläkin on oma legokalenterinsa odottamassa. Rautalangasta vääntelin tähden latvaan vielä ja Riihimäen lasipurkki sai ympärilleen jouluisen lahjanarun, sekä käpyjä ympärilleen. Siinä helppo ja nopea jouluinen asetelma.   Jospa innostu...

Nyt on sänky valmis. Ollut kyllä jo hetken aikaa, mutta nyt vasta kuvia sain otetuksi. Kyseinen päästävedettävä on jälleen talon vanhaa kalustoa ja viettänyt viimevuodet ullakolla vähemmän edustavassa ulkomuodossaan. Väriltään se oli sellainen sinapinkeltainen ja pinnasta noen mustuttamakin vielä. 80-luvun tulipalossa moni huonekalu sai vaurioita, vaikka useimmat onnistuttiinkin pelastamaan ripeiden palomiesten ansiosta. Sängyn  hioi ja maalasi äitini, jolla on enemmän kokemusta näistä töistä. Vanha maali poistettiin lähes kokonaan ja siinäpä hommaa piisasikin. Pohjamaaliksi laitettiin valkoinen ja pintamaalissa on hieman siniharmaaseen taittuvaa sävyä. Olen väriin hirmu tyytyväinen. Sänky tulee sitten pikku L:n käyttöön ihan piankin. Siihen asti se saa toimia vielä vieraspetinä ompeluhuoneessa. Säädettävän pituutensa ansiosta myös aikuinen pystyy siinä nukkumaan. Sängyn iästä ei ole tietoa, koska vuosilukua ei löytynyt tästäkään. Eikä sen enempää tekijästäkään ole käsitystä. ...