Kirjamessujen satoa

Kävin eilen kirjamessuilla ja olipas siellä mukavaa. Vaeltelin ympäriinsä, hypistelin kirjoja, kuuntelin muun muassa Hotakaista ja Liehua, kuvasin Tikkumäen tallin sukkaheppoja, bongasin kauniin neulehameen ja kuuntelin Maria Kalaniemeä. Tulipa myös lallateltua Marian mukana ja sitten huomasin, että Vexi Salmi istuu vastapäätä. (Sori Vexi, en osannut sanoja!)

Teoksen osastolta kassiin hyppäsi uunituore Lapaskirja. Se on kaunis, se on rouhea, se on hienolla tavalla suomalainen! Suosikkejani taitavat olla Friika, Reha, Vammus ja Tomppo, ja niistä viimeisen aion kutoa erään pikkupojan joulupakettiin. Mutta voih, yksi asia kirjassa harmittaa. Lienen nipo, punakynän kanssa huseeraava kukkahattutäti, pahimman luokan tarkkanen ja tuhma ihminen muutenkin, mutta hiukan ottaa pattiin, että neuleohjeiden väliin ripoteltu jutusteleva teksti on toimitettu hienoon kokonaisuuten nähden harmillisen leväperäisesti. Mitä tämä tarkoittaa: "Olemme pyrkineet kirjoittamaan tämän kirjan ohjeet siten, ettei tekijä ole täysin riippuvainen puikkomääristä tai tekniikoista." Siis mitä, mistä puikkomääristä?

Nyt niuhotus sikseen. Painun miettimään, tekisinkö lahja-Tompon tästä ja tuosta neuleesta yli jääneestä langasta, jota on jäljellä vyyhtikaupalla.

Mör

Mörköisää Halloweenia!

(Tein Mochimochin Gobbledyghostin tyttären toivomuksesta.) Ravelryssä.

Beyond Puerperium

Ensimmäinen ylhäältä alas neulomani villatakki on valmis. Lauantaina viimeistelin takin ja ompelin napit ja illalla tulikin viesti, että poikavauva on syntynyt. Tervetuloa poika K!


Malli: Beyond Puerperium by Kelly Brooker
Lanka: Cascade Heritage Silk (85% Merino Superwash Wool, 15% Mulberry Silk; 100g/400m) vajaa 100g, väri 5637
Puikot: 3 mm 80 cm pyöröt
Tiheys: 25s/10 cm
Muuta: Puunapit
Raverlyssä (ohhoh, jaksoinpa vääntää sinnekin jotain merkintää!)

Malli on alunperin suunniteltu ihan vastasyntyneelle ja se ohje löytyy ilmaisohjeena Raverlystä (Puerperium Cardigan). Myöhemmin Kelly Brooker on julkaissut tämän myytävän ohjeen kolmelle eri lankavahvuudelle ja kokoja on vastasyntyneestä 2-vuotiaaseen. Ohjeissa ei ole eroa muuten, mutta alkuperäisessä ohjeessa on vain yksi koko ja se on paksummalle langalle kuin valitsemani Heritage Silk.

Ohje on helppo ja selkeä. Kylläpä villatakki olikin kiva tehdä yhtenä kappaleena! Mutta silti maltoin tuskin tehdä tämän valmiiksi, jotta pääsen taas oman Slow lineni kimppuun.

Heritage Silk taas on lanka, jossa haluaisin kylpeä aamuisin. Se on pehmeää kuin vauvan peppu, konepestävää (ainakin vyötteen mukaan) ja miellyttävää kutoa. Pientä värin irtoamista neuloessa oli havaittavissa. Toivottavasti vauvasta ei tule sininen.

Lankaa jäi hiukan, joten kaivoin Novitan sivuilta perineisen vauvan myssyn ohjeen ja huitaisin menemään samoilla kolmosen puikoilla. En malttanut olla tuomatta eloa hattuun Dropsin Fabelilla, väri 677. Se sopii herkullisesti takin väriin.



Edit: Sain juuri mieheltäni viestin, jossa luki: "Teitkin auton turvaistuinlämmittimen :-)". Hatusta tosiaan saattoi tulla hieman iso, mutta vetoan geeneihin ;-).

Syksyn väreissä

Ai että oli tänään pohjoistuulen puhaltaessa mukavaa, kun oli päällä öljykangastakki ja sen alla uusi merinovillainen tunika. Luksusta, sanon minä.

Tämä on jo kuudes kutomani Veeran neule - ne vaan ovat minusta niin hienoja! Mallit ja tekotapa ovat periaatteessa yksinkertaisia, mutta aina mukana on joku jippo, joka pitää mielenkiinnon yllä. Pidän myös siitä, että monet on suunniteltu sen verran ohuille langoille, että neuleita on miellyttävä pitää sisätiloissakin.

Lanka on Madelinetoshin merinosukkalankaa. Se on pehmeää, juuri sopivan joustavaa neuloa ja värit ovat kauniita, mutta värit saattavat olla myös vaikeita. Yksi vyyhdeistä osoittautui aika erilaiseksi kuin muut ja sen takia tuhraantui aikaa. Kun olin neulonut vyötäröön saakka, huomasin, että vaihtumiskohta näkyy tosi rumasti. Niinpä purin helmaresoriin asti ja aloitin uudelleen vuorotellen kahdelta kerältä. Tällä kertaa sujui hyvin vyötäröön asti, mutta sitten alkoi syntyä tylsiä vinoraitoja. Siinä vaiheessa ei kuitenkaan enää riittänyt sisua purkaa - ei olisi edes olisi ollut takeita, että joku toinen vyyhtiyhdistelmä olisi tuottanut yhtään parempaa jälkeä. Lopetin sitten kerien vuorottelun siihen ja myös hihat on kudotttu yhdeltä kerältä.

Mitähän muuta reposteltavaa olisi? No ainakin se, että en osannut poimia hihapyörön ja kaula-aukon silmukoita kauniisti. Mutta päällimmäinen tunne on kyllä positiivinen. Neule tuntuu tosi mukavalta päällä, ja tykkään vekistä ja kaula-aukon lörpsöreunasta.

Malli: Veera Välimäen Shade of Winter
Lanka: Madelinetosh Tosh Sock, väri Olivia
Puikot: Addin alumiinipyöröt 3 ja 2,5 mm
Ravelryssä

Vanha rakkaus

Peter Gabrielin musiikki oli minulta unohduksissa lähes 25 vuotta. Onneksi löysin sen uudelleen, se lämmittää syyssielua.

Nostalgiaa

Tällaisia viehättäviä 30-50-luvun neule- ja virkkauslehtiä löysin eilen antikvariaatista. Neoviuksen Virkkaus- ja neuletyöt, jonka kannessa on soma vauva, on vuodelta 1939. Muut kaksi ovat vuosilta 1951 ja -53. Alimpana on sveitsiläinen Masche-käsityölehti vuodelta 1949. Sen välissä on ehjä ja käyttämätön silitysarkki kirjontakuvioita varten.

"Hänellä on yllään somat urheilutamineet" vuodelta -51.

Tytön takin tyylitelty poro-kuusi -kuvio valkoisella pohjalla on todella kaunis (Masche-lehdestä). Pojan housujen raitakuvion rikkoo mielestäni aika modernisti kaksi kalaa. Muotokielestä tulee mieleen videopelit.

Tämä ujo neitokainen vuodelta 1939 esittelee neulottua alusasua, joka on koristeltu pienin kukkasin pääntien kohdalta.

Kerroin eilen myös, että puikoilla on kaksi neuletakkia. Kolme, jos ollaan tarkkoja, mutta siitä yhdestä ei kannata puhua. Se on ollut puikoilla jo vuosia. Tästä kanervan värisestä tulee Veera Välimäen Slow line. Olin pitkään sitä mieltä, että en pidä Veeran neuleista, koska niin moni niistä on jotenkin ei symmetrinen, mutta kesällä yhtäkkiä kolahti. Varmaan se johtuu siitä, että Tuija on niitä tikuttanut roppakaupalla. Tämä on ensimmäinen veerani ja so far ei valittamista. Mutta työ lepää nyt hetken, sillä puikoilla on kiireisempi projekti.

Ystäville syntyy vauva aivan näinä päivinä ja tajusin, että nyt jos koskaan on mahdollisuus kutoa jotain pientä ja sievää. Puikoilla on Kelly Brookerin Beyond Puerperium (Raverly-linkki).

Motto

Ostin tänään ihastuttavia vanhoja käsityölehtiä. Vanhimmasta niistä, Virkkaus- ja neuletyöt -lehden syysnumerosta vuodelta 1939, löytyi motto.

Puikoilla on pari neuletakkia, mutta elämän yksitoikkoisuus ei meinaa arkena katketa lainkaan, jotta pystyisin sitä maustamaan kutomisella. Jatkan yrittämistä.