tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kotitalo.

Nyt tulee minikokoinen juttu. Lähtökohtana oli nahkapala, pikaliima, sakset ja yksinäisyydestä kärsinyt avain. Tästä voi jo arvata, että kyseessä on niinkin tylsä juttu kuin uusi avaimenperä. Se piti tehdä jo kauan sitten, mutta silti viikosta toiseen kirosin päivittäin sellaisenaan soljuavaa kotiavainta. Sinne se aina laukkuun hukkui, kiireessä kädestä putosi, kotona sekottui toiseen avaimeen, jatkuvasti hukassa.
Vaan eipä tuota avain enää ärrinmurinaa rappukäytävässä, kun siinä on avaimenperä ja vielä iso papukaijalukkokin, jolla kiinnittää avain esimerkiksi laukkuun. Klipsu toimii myös koiranhihnassa silloin, kun vaatteissa ei ole taskuja. 

Talo-läpyskän poimin ideana tästä nettikaupasta (leikkaa taitoksella ja liimaa puolikkaat vastakkain).

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Taulukello.

Seinällä komistelee uusi taulu. Se on tehty vanhan maalaukseni päälle. Se oli vihreä-punanen kammotus väriläiskä, jonka päälle pingotin niittipyssyllä lakanakangasta. Sitten vain tussilla uutta päälle!
Se mikä taulusta tekee erikoisen on se, että se ei ole vain taulu. Se on myös kello. Se on taulukello. Tein tauluun reiän ja pistin vanhan matkaherätyskellon tauluun - tämä vaihe kesti parisen viikkoa, koska onnistuin hukkamaan yhden viisareista ja ilman sitä kello ei toiminut. Onneksi kadonnut viisari löytyi!
Noto-Fusai Canvasworks
Harmi vain etten voi sanoa kellotauluni ideaa omakseni. Näin inspiraatiolähteeni kauan sitten täällä (vaatimattomaan hintaan tietenkin US$209.00, oma kierrätysversioni 0 euroa). Ennen oman version toteuttamista, mielessäni pyörittelin vaikka minkälaista kellon sisältävää näkymää vuoresta pusikkoon.
Tällainen katukuva siitä lopulta tuli, teille kera signeeraus-peitto-läntin. Ei siinä ihan perspektiivit ja viivat mene jutsilleen, mutta tarpeeksi oikein, että olen ylpeä sanoakseni, että ainut minkä luonnostelin ensin oli kellotaulun koko. Vielä, kun päättäisin mihin taulun lopullisesti kiinnitän. Kaksi hyvää sijoituspaikkaa ja pitää puntaroida kumpi olisi minikellolle parempi.

torstai 25. heinäkuuta 2013

MJ.

Ensin oli tennarit. Sitten tuli tilaus. Pulpahti inspiraatio. Käynnistyi kustomointi. Ja tässä näette tuloksen:
Pieni pilkahdus. Se on naama! Mutta kenen kasvot niissä on? Annan vinkin: kyseessä on popin kuningas.
Se on jotain räiskyvää, joten värikästä. Jotain vauhdikasta, jotain jonka tanssimuuvit tulivat legendaksi.
Kyllä, se on Michael Jackson! Tilaajan toiveena oli toisen kengänpuolikkaan kasvokuva sekä nimen näkyminen. Värit rajoitettuna keltaiseen ja punaiseen. Taustoitus ja toisen kengän kuvitus tuli minulta. Oman haasteensa tilaukseen toivat kenkien merkki-brodeeraukset (ks. ensimmäinen kuva). Onneksi sain joten kuten ne piilotettua hiuksiin ja a-kirjaimen taakse. Kasvot olivat minun mounteverestini, jouduin maalaamaan ne todella monta kertaa. Vieläkin jäi jotain pieleen, mutta oli parempi lopettaa siinä pisteessä, kun ei enää osannut tehdä jäljestä parempaa. Kyllä siitä kuulemma tunnistaa ketä kuva esittää.
Ja kovasta Michael Jackson fanista tuli erittäin tyytyväinen! Se on tärkeintä se. Kun tilaaja on tyytyväinen, on myös tekijä erittäin tyytyväinen. Onnistunut työ, kyllä näillä kengillä kelpaa moonwalkata.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Korista koriin.

Säläkoreja osa kaksi. Tällä erää muutama apuri virkaten trikookuteista. Tiedän - vähän jo tylsä juttu, mutta näitä on niin mukava telkkua katsoessa valmistaa. Ylläolevasta parivaljakosta tein nyt musta-ruskea-oranssi-raidallisen korin. Matalampi kori on vanha, se taisi olla jopa ensimmäinen virkattu korini?
Oranssia kudetta jäi vähän jäljelle, joten käytin sen hyväksi vähän isompaan raidalliseen koriin. Pinkkiä, punaista ja oranssia - kyllähän tuota katsoo mieluummin kuin naulakossa roikkuvia rumia pesupusseja.
Raitavillitys iski kunnolla ja vielä tein vihreän korin käännetyllä reunalla yöpöydälle. Tästä tuli söpö!
Eikä siinä vielä kaikki. Ensimmäistä kertaa lähdin kokeilemaan kuvioiden virkkausta koriin. Ei menny ihan oikeaoppisesti, mutta hyvä eka yritys! Sisälle laitoin muovipurkin niin pysyy hyvin kynät pystyssä.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Säläkorit.

Säilytyskoreja pienelle sälälle osa yksi. Kuka huomaa mistä yllä oleva ruutukuosillinen säilytys"kori" on tehty? Annan vinkin: se on ohutta kartonkia(?), se on tehty noin minuutissa ja tietenkin kierrättämällä.
Lahjakassista! On vähän huono tapa hamstrata pieniä (ja söpöjä) ostos- ja lahjakasseja. Nyt keksin osalle hyvän kierrätyskohteen, jossa etenkin kivan värisistä ja kuviollisista kasseista on jotain hyötyäkin.
Tämä on ihan superhelppoa: leikkaa viillot ja poista rivat (kivat ja hyvät tarpeen mukaan talteen). Leikkaa sivut auki - syvyys riippuu kuinka korkean korin tahdot tehdä. Paina kaikki laidat sisäpuolelle. Tarpeen mukaan ne voi joko liimata tai kiinnittää kaksipuolisella teipillä, mutta ilmankin menee. Korit voi lopuksi koristella, niihin voi lisätä etiketit - tai ne voi jopa kontaktoida, jolloin niistä tulee superkestäviä.
Toinen kori meni pikkumuistikirjoille. Sininen väri toimii samalla mustaa vasten kivana tehostesävynä.
Toinen kori oli tarpeen jokapäivä käytettäville piuhoille, latureille ja sen semmoisille. Nyt niillekin oma pikku paikka eivätkä loju pitkin tasoja. Työpöydällä ei voi olla muuta rumempaa kuin sikin sokin olevat piuhat!

torstai 18. heinäkuuta 2013

Leimattu.

Mulla on uusi lelu! Se on tekstileimasin! Sellaiset kolmisen sataa merkkiä aakkosista hymynaamaan ja kellotauluun. Ja kivat pinsetit, joilla taiteilla nuo hama-helmeäkin pienemmät (aaargh!) palaset kohdilleen. Arvatkaa oliko palkitsevaa pudottaa yksi merkki lähes saman väriselle hapsumatolle? Etsi siinä sitten..
Tämä ensimmäinen leima tuhertui, seuraavat postiosoiteleimani olivat jo tarkempia ilman tyhjästä tullutta alaviivaa. Tästä tulee kyllä taattu kilpailija dymolle, nyt voi tarrojen lisäksi lätkiä leimoja - myös tekstiiliin! Niin ainakin paketti väittää; paperille ja tekstiilille. Värin pitäisi kestää kuivuttuaan jopa 90 asteen pesun. Hieman olen skeptinen, mutta oispa huippua, jos sitä voisi tehdä vaatteisiin omat "merkkilaput" pesuohjeineen kaikkieen. Lemppareihin voisi iskeä tuommosen facebook-peukunkin. Nyt kaikki suihkarina lähimpään liideliin hakemaan oma leimasin (Lidl:n tekstileimasin 4,99)!

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Leopardi.

Kauheasti hommaa, mutta silti päädyin tapani mukaan tekemään jotain aivan muuta mitä piti tehdä.
Eka kuva antoi jo vähän vinkkiä. Tässä näette lähtötilanteen. Kyseessä on luolanaisen leopardimekko useamman vuoden takaa. En edes muistanut, että tuollainenkin halloween-asu on joskus tullut tehtyä, mutta muuton yhteydessä se putkahti vastaan. Kerran pidin sitä päällä, enkä toiste tule pitämään - tuskin tuo makkaraputki olisi päälle enää mahtunutkaan. Mietin pitkään mihin kammotuskankaan käytän..
..ja koirallehan se sitten päätyi. Vetskari pois, leikkaus ja vähän suoraa ommelta ja tyynyn täyttö - valmista! Entinen prinsessatyyny olikin jo möyhennetty rumaksi, joten uusi tyyny oli paikallaan.
Pitäähän se diivalle olla pehmeä peti. Ja näyttäähän tuo kuvio mustaa koiraa vasten aika hauskalta.
Leopardimekon yläosaa en malttanut heittää pois, vaan tein siitä pienen tuubin. Näin syksyä ajatellen tuo voisi tiettyyn asuun yhdistettynä olla aika kiva. No? Yes? Olihan nuita tekokarvatuubeja tässä taannoin muodissakin. Vai oliko? Saattoihan siitäkin olla jo vuosia. Meitsi tulee aina vähän myöhässä.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Välipalaa.

Tein eräänlaisia välipalapatukoiden korvikkeita. En siksi, että se olisi tullut valmiita halvemmaksi. En tiedä tuleeko edes loppupeleissä teollisia terveellisemmäksi. Mutta tein, koska voin ja koska valmistaminen oli helppoa: mittaa, sekoita, paina nappia ja jauha, levitä tasaiseksi, leikkaa ja syö. Idean niin reseptiin kuin palojen kuvaamistapaan otin täältä: theKitchn: How to make 3 ingredient energy bars.
En sanoisi noita energiapatukoiksi, mutta antaahan ne vähän buustia fiilikseen silloin kuin kiukkunälkä meinaa hyökätä päälle. Vararuokaa parempaa odotellessa. Tai kiireessä. Mieskin tykkäsi, sanoi maistuvan paljon paremmalta miltä näyttää. Ohjeen mukaan 1 osa pähkinöitä - 1 osa kivettömiä taateleita - 1 osa kuivattuja hedelmiä taipui tällaiseen kokeiluun (arviolta noin 15-20 kpl): taateleita (1,5dl), sekahedelmiä (1,5dl), maapähkinöitä (0,5dl) ja auringonkukansiemeniä (1dl), jotka eivät kovin pienentyneet. Ensi kerralla kokeilen manteleita tai pekaanipähkinää yhdistettynä sekoituspussin sijaan yhteen hedelmään. Suklaarouheiden sekä kaurahiutaleiden heittäminen sekaan kiinnostaisi myös. Tai mausteiden kokeileminen! Tässähän on loputtomasti erilaisia makuvaihtoehtoja! Eikun kokeilemaan.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Muutto edessä?

En voi sanoa olevani kokenut muuttaja, mutta useamman oman muuton tehneenä ja ystävien muuttoapuna olleena, tiedän ainakin jotain muuttamisesta. Pian syksy lähestyy ja monella on muutto ensi kerran edessä. Tässä siis vinkkejä heille ja muillekin kuinka tehdä omaisuuden siirtämisestä edes vähän helpompaa ja sujuvampaa.

Jotkut onnistuu viikonlopussa, jotkut tarvitsevat enemmän aikaa. Jos olet jälkimmäisiä, aloita valmistelut hyvissä ajoin. Hanki laatikoita, haali sanomalehtipaperia. Osta pakkausteippiä ja jätesäkkejä. Tee listaa mitä tarvitsee tehdä, jos se helpottaa. Suunnittelu on onnistuneessakin muutossa kaiken a ja o.

Suunnittele ja valmistele

Myy ja laita kierrätykseen etukäteen kaikki mitä et mukanasi tahdo viedä uuteen kotiin. Jos aikaa riittää, käy ennen pakkaamista tavarasi läpi ja lajittele ne: talteen vai pois? Muuttaessa on monesti kiire. Muuttaessa tulee usein nostalgiseksi. Ei siinä pakkaamisen yhteydessä enää mieti järkevästi mistä kannattaa luopua ja mikä on hyvä säilyttää.

Pese ja putsaa kaikki valmiiksi. Älä muuta pyykkikasoja tai tiskejä. Pese verhot ja tamppaa matot (ja rullaa sen jälkeen kantovalmiiksi). Pese ikkunat ja aloita loppusiivous tarvittaessa etukäteen (hellantausta, jääkaappi, pakastimen sulatus jne). Varustaudu puhtaalla siivousrättiarsenaalilla.

Hoida ajoissa pakolliset sähkö-, netti- ja kotivakuutussopimukset muuttoilmoitusta ja postinsiirtoa unohtamatta. Ilmoita isännöitsijälle muutosta. Tee pois- ja sisäänmuuttotarkistukset. Muista tehdä osoitemuutokset niihin paikkoihin, jotka eivät mene suoraan väestörekisterin kautta.

Jos muutat ensimmäistä kertaa, tee listaa mitä tarvitset omaan kotiin. Kokoa uudet huonekalut ja pura laatikoissa ostetut tavarat vasta perillä. Hanki ensin vain olennainen, et tarvitse kaikkea heti. Kyllä keittiötavaraa saa kasvatettua ajan kanssa, panosta mieluummin siivous- ja ruokatarvikkeisiin kuin täydellisen astiaston kokoamiseen. Voit myös jättää tietoisesti jotain pientä ja tarpeellista ostamatta ja pyytää sen tuparilahjaksi - silloin ei tule antajalla annettua mitään turhaa.
Vuokraa muuttolaatikoita (yleensä suositus 1 laatikko per muutettava neliömetri, jos kaiken siirtää muuttolaatikoissa), sillä ne vievät tyhjänä vähän tilaa ja täytenä ne voi pinota torneiksi. Ne on vakaita, kestäviä, helposti kannettavia ja niihin mahtuu paljon tavaraa. Helpottaa etenkin pientavaroiden suhteen - lataa vaikka pienempiä laatikoita puoleen väliin ja täytä loput kevyillä jutuilla kuten tekstiileillä. Jos et ota muuttolaatikoita, suosittelen keräämään erikokoisia pahvilaatikoita - kaikkea ei voi laittaa satunnaisiin nyssäköihin, joita voi olla vaikea lastata järkevästi muutto-autoon. Voit myös lainata läheisiltäsi helposti kannettavia ja paljon tavaraa syötäviä urheilukasseja ja matkalaukkuja. Joskus myös lipastoiden laatikot käyvät muuttolaatikoista. Pakkaa ja pistä pussi päälle. Hyödynnä kaikki kannettavassa koossa oleva mihin voi laittaa tavaraa sisälle: roskakorit, pyykkikorit, sisustuslaatikot jne.

Jos pääset käymään uudella asunnolla ennen muuttorumbaa, suunnittele mitä laitat mihinkin. Ota mittanauha ja kamera mukaan. Kun tiedät mitä seinää vasten mikäkin huonekalu menee, muuttaminen käy helpommin. Voit vaikka kiinnittää huonekaluihin laput niin kantajat osaavat kantaa sen edes suurin piirtein oikealle paikalle. Kun kaikki ei ole aivan sikinsokin, vältyt uuvuttavalta huonekalu-tetrikseltä.
Pakkaa ja merkkaa

Pakkaa kokonaisuuksittain. Aloita niistä mitä tarvitset harvimmin (etkä esim. muuttoa edeltävänä päivänä). Löydä itsellesi loogisin tapa. Voit pakata esim. tietyn lipaston/kaapin tavarat yhteen laatikkoon. On virhe pistää kaikki sekaisin, sillä kaikki "sitä-sun-tätä"-laatikot aiheuttaa vain lopulta kiroilua. Merkitse laatikoiden sisältö niin päälle kuin sivuillekin. Se helpottaa purkamista.

Astiat ja sisustustavarat ovat herkimpiä. Pakkaa ne huolella ja merkkaa laatikoihin, jos sisällä on jotain särkyvää. Veitset on myös hyvä pakata varoen esim. paperi/pahvikääreeseen, jos sopivaa laatikkoa ei ole. Jos käytät astioiden suojana sanomalehtipaperia, laita väliin talouspaperia, joka estää mustetahrat (ja säästä se talouspaperi purkaessa). Lautaset, pannut ja laakeat tarjoiluastiat voi pinoa päällekkäin laittamalla väliin pahvia, paksua kangasta tai vaikka pyyhkeen. Voit myös jättää sanomalehtipaperin pois kokonaan, jos pakkaat kaiken särkyvän joko kodin tekstiileihin tai vaatteisiin.

Siirrä kukat muutossa avonaisiin laatikoihin tai koreihin tuettuna. Ämpärit ja roskakoritkin ovat käteviä isoille ruukkukasville. Kesällä siirtäminen on helpompaa, pakkasella kylmältä suojaaminen on tärkeää. Pienet varret voi tukea vaikka laidasta leikatulla vessapaperihylsyllä (eli pujota hylsy varren ympärille).

Muista myös varasto. Siivoa se etukäteen läpi, siellä on kuitenkin jotain ylimääräistä painolastia. Siirrä varaston sisällys toiseen loogisessa järjestyksessä. Jos joulu on vasta mennyt, laita joulukoristeet varaston perälle ja kesävaatteet hollille. Älä siirrä varastoon niitä "sitä-sun-tätä"-laatikoita. Et kuitenkaan tule koskaan niitä käymään läpi. Pura ne heti.
Pakkaa vaatteet riippuen millaisesta vaatteesta on kyse. Kevyet neuleet voi vaikka nakata urheilukassiin tai jätesäkkiin, rypistyvät juhlamekot on hyvä siirtää pukupussissa vaikka takkien sisällä. Jos säilytät vaatteita hengareissa, sido ne toisiinsa (hengarin pään alta) ja pujota ne jätesäkkiin. Siirrä sellaisenaan rekistä rekkiin. Voit myös pistää useamman vaatteen yhdelle hengarille ja niputtaa vaatteet yhteen esim. vetoketjullisella tai edestä napitettavalla vaatteella. Pakkaa kengät laatikkoihin ja täytä kolot vaikka sukilla. Laita huivit takin hihoihin ja hanskat taskuihin. Pistä korut ja aurinkolasit kovakuorisiin juhlalaukkuihin. Kierrä kaulaketjut vaikka pahvipalan ympärille niin ne eivät mene solmuun.

Sulje ja pinoa

Varma pirkkaniksi, joka on hyödyllinen: sukkahousut. Leikkaa pois heitettävistä sukkahousuista nauhoja, joilla voit kietoa säilytyslaatikoita kiinni tai pieniä laatikoita yhteen. Eivät jätä jälkiä ja samalla tulee kierrätettyä sukkiksia. Kun solmit hyvin, niistä on helppo ottaa kiinni ja jopa kantaa.

Pinottaessa on hyvä muistaa, että ettei tule lastattua niitä huolimattomasti. Raskaat kirjalaatikot alimmaiseksi, kevyet ja särkyvät päälle. Helposti ne hyvätkin laatikot luhistuvat, jos painosuhteet menevät väärinpäin. Tarkista samalla, ettei ole tullut koottua kantamiseen liian raskaita laatikoita.

Hyödynnä myös niin vanhassa kuin uudessa asunnossa tiloja, joihin voit pinota tavarat niin etteivät ne ole huonekalujen siirtämisen tiellä. Jos aikomuksena on ensin muuttaa isot huonekalut, älä pinoa laatikoita eteiseen tai kulkureitin varrelle. Kesällä pistä kosteutta kestävät laatikot parvekkeelle tai vaikka saunaan - siellä ne eivät ainakaan muuttaessa ole kenenkään tiellä.
Kokoa "ensimmäisen yön-laatikko"

Huomioi mitä tarvitset muuttaessa, ensimmäisenä yönä ja seuraavana aamuna. Tee asiat helpoksi, ota yhteen laatikkoon yöpymistarvikkeet, hygieniatuotteet, lääkkeet ja ainakin yhdet vaihtovaatteet. Muuton jälkeen on väsynyt, tahdot varmasti käydä suihkussa ja mennä vain nukkumaan. Ota siis hollille pyyhe ja lakanat tai edes viltti ja tyyny. Huomioi muonitus. Jos ei perinteinen muuttopizza ole juttusi, tee vaikka etukäteen ruokaa jääkaappiin niin illaksi kuin myös aamuksi. Mitä tarvitset aamuisin? Älä pakkaa piiloon leivänpaahvinta, kahvinkeitintä (ja suodatinpusseja, krhm), puurokattilaa..

Ole hyvä muuttaja

Harva muuttaa yksin. Huomioi auttajat, jotka kantavat sinun tavaroitasi. Muuttajille on hyvä tarjota kantamiseen pitoa tuovia hanskoja, jos heillä ei itsellään sellaisia mukaan tulleet. Pidä ensiapulaukku lähettyvillä. Varaudu kummallakin asunnolla myös siihen, että muuttajien ulottuvilla on niin vessapaperia, laastaria, vettä, evästä.. Jos haluat tiettyjen tavaroiden siirtyvän suoraan tiettyyn huoneeseen, kerro se muuttajille. Organisoi siirtäminen, värikoodaa tai kokoa valmiiksi tietyt laatikot yhteen paikkaan - jotka myös siirtyvät tiettyyn paikkaan. Keittiöstä keittiöön, vessasta vessaan jne.

Etenkin kerrostaloissa muuttajat voivat olla yksi piikki niskassa naapureille. Muutosta lähtee aina ääntä ja elämää, mutta älä silti huutele ja juokse rapuissa. Ne kultaiset käytöstavat on hyvä muistaa kiireessäkin. Turha älämölö ei ole kiva tapa sanoa naapureille hei, meitsi muutti nyt taloon. Älä tuki kulkuväylää tai rappuja. Korkeassa talossa muutkin tarvitsevat hissiä, älä omi sitä. Juttele ja tervehdi, se on oikein. Hyvä ensivaikutelma helpottaa aina taloksi asettumista.
Kantapään kautta opittu asia: huomioi olennainen. 

Mitä tarvitset, että sisäänmuutto onnistuu? Varustaudu saksilla (jotta mm. saat laatikoita auki), roskapusseilla, jatkojohdoilla, sulakkeilla (koska sulake menee aina silloin, kuin sitä vähiten odottaa) ja siivousvälineillä räteistä puhdistusaineisiin. Pidä kaiken varalta käden ulottuvilla muuttamiseen liittyvät paperit. Älä jätä arvoesineitä, lompakkoa, kännykkää, kameraa tai muuta todella tärkeää ohikulkijoiden napattavaksi. Laita asuntojenavaimet kaulaan niin ei tarvitse kokoajan kaivaa niitä taskusta. Tsekkaa etukäteen onko asunnossa sälekaihtimia? Jos ei, ota verhot esille. Onko pimeä vuodenaika? Jos on, tarvitset heti lamppuja. Onko kylmä? Huomioi pukeutuminen muuttaessa, ei ole kiva tulla heti kipeäksi.
Pura ja siivoa

Pura ensin olennaisimmat. Kasaa ensin huonekalut, sitten vasta laatikot. Jotta lattiatilaa tulee ja arki lähtee rullaamaan, työnnä tavarat laatikoissaan vaikka heti hyllytasoille sellaisenaan. Käy läpi tavarat tärkeysjärjestyksessä. Astiat ensin? Sitten hygieniatuotteet ja vaatteet? Lopuksi sisustustavara. Älä tuskastu, kaikki löytää ajan myötä paikkansa. Kunhan saat ne vain jonnekin purettua, se on jo hyvä alku.

Jos loppusiivouksesta on annettu ohjeet, noudata niitä. Älä hutiloi tai peittele aiheutuneita asumisen jälkiä - ne kyllä huomataan. Ajattele myös tulevaa asujaa. Tuplatarkista, ettei asuntoon jää mitään sinun tavaraa. Älä myöskään vie mennessäsi mitään jo valmiiksi asunnossa ollutta. Jos katossa oli kiinteästi tarkoitettu lamppu, se ei ole sinun. Älä vohki verhonipsuja. Jääkaapin erikoislokerikot kuuluvat asuntoon. Palohälytintä ei saa viedä. Jos olet tehnyt asuntoon muutoksia, korjaa ne entiselleen. Noudata aina vuokrasopimuksessa tehtyjä ohjeita, joita olet sisäänmuuttaessasi luvannut noudattaa.

Suorita loppukuvaus - ota kuvatodisteet siltä varalta, että vuokranantaja heittäytyy vaikeaksi. Ota yleis- ja lähikuvaa kaikesta missä on tai ei ole vauriota sen jälkeen kun olet suorittanut loppusiivouksen. Voit myös kuvata uuden kodin varmuuden vuoksi. Kuvaa kaikki mahdolliset jo valmiiksi olleet jäljet.
Muista kuka muuttaa mukanasi

Muista lemmikeistä en osaa sanoa, mutta ainakin koiralle muutto voi olla iso stressi. Jotkut voivat reagoida uuteen asuntoon unohtamalla sisäsiisteyden, saamalla eroahdistusta... välttääksesi ongelmat, tee muutosta koirallesi mahdollisimman helppo. Pidä rutiineistä (ruoka- ja ulkoiluajat) kiinni. Vie koira hoitoon muuttopäivän/-päivien ajaksi. Se on helpompaa ja turvallisempaa. Kun entisestä asunnosta on siirretty uuteen, älä vie koiraa enää vanhalle asunnolle hämmentymään.

Jos tahdot uuteen kotiin uusia pelisääntöjä esim. paikan, jonne koira ei saa mennä, koulutus on hyvä aloittaa heti. Opeta myös koira jäämään yksin. Ethän kuitenkaan jätä koiraa uuteen kotiin yksin ensimmäisinä päivinä muuttolaatikoiden ja kaiunnan keskelle - vasta sitten, kun koti on koiralle turvallinen. Anna koiran tutustua uuteen kotiin, asuinympäristöön ja erilaiseen äänimaailmaan rauhassa. Tahtoessasi voit esitellä koirasi naapureille ja pyytää kertomaan, jos koira haukkuu tai ulvoo yksin ollessaan. Coran vinkki: extraherkut eivät ole ikinä pahitteeksi!
Meillä Cora suhtautui muuttoon yllättävän hyvin. Kun oma peti ja ruokakuppi löytyi, kaikki oli hyvin. Kun kaikesta sähläämisestä ei tehnyt numeroa, vaan yritti olla ihan normaalisti, koirakin oli rauhallisempi.

Muuttolaatikoita purkaessa Cora myös löysi ITSE "oman muuttolaatikonsa". Huvittava tilanne, nenä nuuskutti kuin viimistä päivää ja häntä viipotti niin, että kyllä koira omansa haistoi!
Sieltä laatikostahan herkut, lelut ja talvivaatteet löytyivät! Ei muista väliä, mutta kaikki laatikon vihaiset linnut piti heti kerätä petiin. Jes, angrybirds-pesue koossa, Cora varmaan ajatteli ja rupesi nukkumaan.

Tuleeko mieleesi lisää hyviä vinkkejä? Tai kantapään kautta opittuja asioita, jotka olisi hyvä välttää? 

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Kotihiiri.

Kesällä sairastelu ei ole yhtään kivaa. Onneksi mieltä piristää uudet villasukat. Ne ovat äidin tekemät ja ne on ihan supersöpöt. Kotihiiren sukat, ohutta villalankaa, nöpöttävät korvat ja hopeiset vinkkuraviikset! Kyllähän näitä tuijottelee kunnes sitä tervehtyy ja jaksaa olla taas kunnolla jalkeilla. 

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Katinkulta.

Heinäkuun ensimmäinen kaulakoru. Teki mieli vähän pyöritellä helmiä käsissä ja tällainen siitä sitten tuli.
Inspiraatio korumalliin tuli täältä: Sprinkles in Springs: Ice Crystal Drop Necklace. Malli on sama, mutta laitoin vain helmet korupiikkiin pujotettamisen sijaan ns. erillisinä, joten minun versioni on vähän liikkuvampi. Onneksi helmet ovat muovia eivätkä lasia niin eivät hilise ja helise koskiessaan toisiinsa.
Pistin myös erillisen ketjun, koska mielestäni jokainen kaulakoru ei tarvitse omaa kiinteää ketjua. Miksi tarvitsisi, kun voi käyttää samaa moneen yhdistettynä? Lukot päihin ja voila, vaihda ketjua lennosta. Samalla saa itse määrittää pääntien mukaan kuinka pitkän ketjun milloinkin tahtoisi koruunsa yhdistää.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Aura.

Vihdoin se on valmis! Uusi, iso matto! Kylläpä oli projekti. Ensin työ lähti vauhdilla käyntiin ja tuntui, että senhän saa samana iltana valmiiksi..mutta kyllä siinä useampi ilta meni ja taukoakin piti välillä ottaa. Useampaan otteeseen joutui keskeyttämään virkkauksen kuteen leikkamiseen. Sinne meni kaikki vanhat virttyneet ja kulahtaneet uunoturhapuro-paidat ja kalsarit. Lumpuiksikin olisi niitä voinut sanoa, hyi.
Ohje mattoon löytyy tulostettavana pdf-lärpäkkeenä täältä: Kangasaitta, Aura-matto. Jännä kuinka ohjeen yksivärinen matto näyttää moniväriseen verrattuna hyvin erilaiselta, vaikka täysin noudatin mallia. Paitsi, että jätin ohjeen kaksi viimeistä kierrosta pois, koska en tahtonut nirkko-reunaa mattooni.
Halkaisijaltaan matto on lähes 130 cm, joten se on ehdottomasti suurin matto mitä olen virkannut. Ja sen myötä tuli uusi pähkinä purtavaksi: miten pitää se puhtaana? Pienet matot on helppo ravistaa ja imuroida irtopölystä sekä hiuksista, mutta tämä alkaa olla jo niin turkasen painava, ettei sitä niin vain puistellakaan. Löytyiskö hyviä vinkkejä?