Ranskassa kesälomat ovat nyt virallisesti ohi. Joka päivä radiossa ja televisiossa tiukat tädit ja sedät selittävät, millä todennäköisyydellä minäkin päivänä jää kiinni pohjoiseen suuntautuviin ruuhkajonoihin. Ja muistuttaa, kuinka usein on pysähdyttävä lepäämään kotiinpaluureitillä.Kesäloman viettäjät kuuluvat täällä virallisesti kahteen kastiin, les juilletistes eli ne, jotka ottavat lomansa jo heinäkuussa ja les aoutiens, jotka lomailevat elokuussa. Elokuu on Välimeren alueen suosituin lomakuukausi, mutta jo ihan käytännön syistä on osan väestöä vietettävä lomansa aiemmin. Siten turisteja riittää toukokuusta syyskuulle ihan tarpeeksi.
Silti elokuu on etelän rannoilla se täysin kuukausi. Jo syyskuun alussa alkaa väenpaljous huomattavasti vähentyä. Vain ihmiset, joilla ei ole kouluikäisiä lapsia, saattavat lykätä lomaansa syyskuun alkuun, jolloin ihmispaljous joka paikassa helpottaa ja hinnat laskevat taas normaaleihin lukemiin. Joten lapsiperheiden jälkeen alkaa rannikolla vanhemman väen parveilu.
Itselläni ei tänä kesänä ole ollut muuta lomaa kuin sairaslomaa. Tietysti se pakotti minut lepäämään, mutta silti olisin voinut olla ilman tuota pakkolomaa. Kuumuuden, kipujen ja työn takia olen nukkunut tosi huonosti koko kesän ja tuntenut olevani jatkuvasti väsynyt. Minkä vuoksi en ole ollut erityisen tuottelias blogikirjailija.
Ilmat ovat hieman viilentyneet kovan tuulen takia, mutta se ei vielä tarkoita, että kesä olisi meillä etelän asujilla ohi. Syyskuu saattaa olla täällä lämpimämpi kuin Suomen kesä konsaan. Nukkuminen on kuitenkin jo helpompaa ja työajatkin muuttuvat, joten voin nukkua kuuteen asti, ei enää tarvitse nousta viideltä ylös!
