Maailman vahvin kissa

Jännitysnäytelmä eteissä.

Ei siinä vielä mitään, että Toto änkeytyy Cisun alati mukanaan raahaamaan kissanmajaan.

Eikä siinä, että pojat taistelevat majasta.


Mutta tämä: Cisu raahaa majaa ja Totoa!
Kyllä kävi selväksi, kenen maja se on ja kuka on meidän talon pomo ja voimamies ja gladiaattori. Toto-majaa kuljeteltiin eileen useaan otteeseeseen. Cisu makasi ja kiemurteli majan vieressä ja ähisi ja puhisi, mutta sai kun saikin saaliinsa liikkumaan.

Voi pojat!

Reppulit

Etsi kuvasta kissantassu!

Havahduin jokin aika sitten, että laukkuvarastoissani on jotain varmasti poitsuja kiinnostavaa. Ja kyllä: hieman neliskanttinen, tukevaa materiaalia oleva reppu pääsi heti aktiivikäyttöön. Jos näkee repun jossain, ei koskaan pidä heittää sitä huolettomasti eikä ainakaan astua pääälle. Mitä todennäköisimmin laukusta löytyy reppumies Cisu.

Ja mitä todennnäköisimmin hänet yrittää kaivaa esille velipoika Toto.



Päiväunilta heräävä pörrikkä kurkkaa lempipaikastaan tukka takussa.

Muutos käsikirjoitukseen

Viikonloppuna kuvasimme materiaalia, jonka tarkoituksena oli osoittaa, kuinka vaikea yhden ihmisen on ulkoiluttaa kahta kissaa, joista yksi kököttää ja toinen riehuu. Kuvasarjan nimeksi piti tulla ruusupallo, mutta yllättäen käsikirjoitukseen tuli muutos.


Toto on ulkona itse tyyneys. Hän etsii mukavan paikan ja istahtaa siihen.Välillä saattaa pää hieman kääntyä.



Cisulla menee hermot tuollaisessa kökkimisessä. Yksin ulkoilessaan hän ei todellakaan istuskele, vaan saattaa käydä yllättävän pitkilläkin kävelyillä pitkin pellon piennarta tai metsässä. Yleensä kuitenkin Toto on mukana ja pysytellään kotipihalla. Cisua ei paljon lohduta, vaikka Totokin ulkoiluttaisi häntä eli kulkisi mukana ihmisen sylissä istuen, jotta päästäisiin edes hieman Cisun haluamaan vauhtiin.

Niinpä Cisulle on pitänyt keksiä aktiviteetteja, joissa ei haittaa, ettei ulkoiluttaja juuri liiku. Luonnonhärppääminen eli ihmisen heiluttaman heinän tavoittelu on tosi kivaa, mutta ihan ylivetolaji on ruusupallo eli ruusunmarjan perässä ryntäily autotallipihalla. Nämä videot eivät näytä edes Cisun vauhdikkaimpia säntäyksiä, mutta idea tullee selville. Ja idea on siis singahtaa ruusunmarjan perään ja jäädä odottamaan, että se heitetään uudelleen: ruusunmarjan täppäily ei ole kovinkaan kiinnostavaa.







Ja sitten se käsikirjoitusmuutos: Toto ei olekaan kiltti kököttäjä vaan todellinen susi lampaiden vaatteissa. Viikonloppuna hän pääsi yllättämään ja nappasi kesken kökötyksen ihan oikean päästäisen ja yritti vielä tappamisen jälkeen raadella eläinparkaa! Meidän pikku piipittäjä. Sellaista Cisukaan ei ole tehnyt. Molemmat pojat olivat aivan tyrmistyneitä ja tuijottivat minuuttitolkulla paikkaa, jossa suuri verityö oli tapahtunut. Kotonakin he olivat aivan hiljaa ja vain tuijottivat pohtivana toisiaan. Molemmat taisivat miettiä, miten juuri Toto sai ihan oikean saaliin. Ruusunmarja ei oo mitään päästäiseen verrattuna.

Eikä tässä vielä kaikki. Viikonlopun aikana pihaltamme löytyi vielä kaksi kuollutta päästäistä lisää. Niiden menehtymisillä ei kyllä ollut mitään tekemistä Toton kanssa, ellei hänellä ole myös henkistä valtaa päästäisiin.

P.S. Olemme kyllä sanoneet kissoille, että päästäisten saalistaminen on ehdottoman kiellettyä, mutta Toto pääsi yllättämään. Jos kissa istuu asfaltilla ja näyttää olevan aivan omissa maailmoissaan, kuka uskoisi, että sillä onkin yhtäkkiä saalis suussaan?

Paluu perusasioiden äärelle

Vaikka autoilu olikin kivaa vaihtelua, parasta auton vierailussa oli se, että auton mukana meille tuli taas uusi upea pahvilaatikko. Cisun laatikkokoulutus on tuottanut tulosta, sillä yllättäen Toto halusi omia laatikon itselleen. Ikävä kyllä hän unohti häntänsä laatikon ulkopuolelle, joten Cisu äkkäsi nopeasti, missä mennään ja yritti änkeä mukaan majaan.

Cisu: Mäkin haluan sinne!

Toto: Mä vaikka puren sua, mutta MUN laatikkoon et tule!

Pikkuveli joutui kuitenkin - tietenkin - myöntymään. Seuraavaksi hän yritti puolustaa laatikkoa innokkaalta valokuvaajalta eli minulta. Tungin kameran ovelasti laatikon kannen alta, mutta se aiheuttikin kynsihyökkäyksen.

Onneksi laatikon sivussa oli pieni reikä. Pojat eivät huomanneet, kun kamera työntyi reiästä ja kuvasi salaperäisiä luolakissakuvia. 

Missä Cisu on?

Ihmiset olivat niin viisaita, että ostivat tulevan ulkomaanmatkan kunniaksi hyvät kävelykeng... kenkälaatikot. Kokeneena laatikkoharrastajana Cisu oli heti tilanteen tasalla.

Cisu: Kukaan, siis kukaan, ei voi löytää minua täältä.

Cisu: Höh, miksei kukaan yritä löytää mua? Tulkaa etsimään!

Toto: Haa, sä oot siellä! Saanko mäkin tulla?

Cisu: Tervetuloa! Turha pörhistellä, laatikot on i-h-a-n-i-a.

Cisu: Ehkä sun kannattaisi, Toto, kuitenkin mennä ihan omaan laatikkoon.

Cisu: Vaikka oikeasti molemmat laatikot on kyllä MUN! Yrittäkääpäs viedä ne multa!

Lama-ajan lapsi

Mökkeily on vaihtunut ankeaan arkeen. Ei enää ihailijajoukkoja, ei enää meren aavaa. Leikkinäkin on vain tyhjän kalkkitablettipurkin uittaminen vadissa. Voi Totoa, köyhää lamalapsukaista.

Janoa ei sentään tarvitse kärsiä.

Yhteinen arvomaailma

Meidän kodissa vallitsee harmonia: kissat pitävät kirjoista ja sisustamisesta siinä missä ihmisetkin.

Karvaveljekset arvostavat erityisesti ulkomaista kaunokirjallisuutta, jopa niin, että järjestelevät em. genren kirjoja mielellään uuteen järjestykseen. (Samasta hyllystä löytyisi myös lasten ja nuorten kirjoja, mutta niitä niitä herrat eivät tietenkään lue, pah miten lapsellinen ajatuskin.)

Jos on kissan kokoinen, voi toteuttaa monen ihmislukutoukan haaveen: muuttaa majansa kirjahyllyyn. Kuvassa on kaksi kissaa, mutta majankiskomisvuorossa olevaa Cisua ei näy, hän on kirjojen takana raatamassa.

P.S. Kuvia koneelle purkaessani huomasin, että Toton pentupörröys ja -pulleus alkaa olla mennyttä. Pörhelöstä on sukeutumassa pitkäraajainen lihaskimppu.

Kaksi eläinpatsasta.

Cisu sisustaa, osa 2

Cisun sisustusprojektit jatkuvat. Äsken kotiin palatessamme meitä odotti hävityksen kauhistus. Keittiön matto oli rullalla ja joka puolella lojui kierrätyspahviroskia. Cisu - olettavasti Cisu, seuraava huonolaatuinen mutta havainnollinen kuvasarja todistaa sen - oli päättänyt tyhjentää pahvijätettä sisältäneen lehtikorin, siirtää sen keskelle lattiaa ja pyhittää omiin tarkoituksiinsa.Lehtikorin läpi voi kävellä.

Korissa voi istua.

Siellä voi myös makailla. Makailu on erityisen hauskaa, jos joku heiluttaa koria: kissakeinu on hauska keksintö. Lisäksi kori tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kissa-agilityyn: sen läpi voi hypätä. Valitettavasti keinumisesta ja loikkimisesta ei ole kuvia, koska Cisu ei suostunut em. temppuihin kameran läsnä ollessa.

Lupasimme Cisulle, että lehtikori pidetään vastedes tyhjänä, niin hänen ei tarvitse nähdä niin paljon vaivaa sisustamisen ja harrastamisen eteen.

Koritemput pysyvät Cisun omana harrastuksena. Toto ei vielä osaa. Rohkea pikkuveli kyllä yritti astua isovelimäisen kevyesti koriin, mutta huonosti kävi.

Anna kun MÄ näytän!

Mitä Iso edellä, sitä ei Pieni perässä. Limahöyhenkoulutus jatkuu.

Thinking outside and inside the box

...eli sata tapaa käyttää kenkälaatikkoa luovasti.

Seisomisen ja istumisen lisäksi laatikko soveltuu myös täppäilemiseen ja kynsien teroittamiseen. Rapirapi.

Myös hampaat saadaan kuntoon laatikon avulla. Jyrsjyrs.

Laatikon suojasta on kätevä tehdä täppäyshyökkäyksiä ihmisen jalan alle. Hah, se ei huomaa mitään, kun olen naamioitunut laatikoksi!

Kissakin sen tietää: usein parhaat innovaatiot kypsyvät kuitenkin levon aikana.

Sirkuskissa

Tästä aiheesta piti kirjoittaa jo loppuviikosta, mutta en ehtinyt, kun oli niin paljon vieraita ja ohjelmaa, meillä ramppasi väkeä monena päivänä. 

Vieraat ja ohjelma ovat ehkä parasta mitä C tietää! Hän on usein ennenkin osoittanut olevansa kovin rohkea ja peloton vieraiden ihmisten kanssa, mutta nyt ollaan päästy silti ihan uudelle tasolle: C haluaa olla kaiken keskipiste.

Sirkuskissamme siis nauttii vieraista eli ihailijoista kovasti. Hän kiipeää heti vieraiden syliin ja esittää kaikki temppunsa, kuten pikajuoksupyrähdykset ja kuperkeikat. Lelutkin tuodaan näytille. Kun ihmiset istuvat syömään, kissakin ottaa oman paikkansa joko tuolilla tai jonkun vieraan sylissä. Jos ihmiset juttelevat liikaa keskenään, kissa asettuu heidän keskelleen ylvääseen asentoon ja katsoo itsetietoisesti: huomatkaa nyt,  olen todella jalo ja kaunis!

Jos ihmiset eivät ymmärrä leikkiä, leikki kehitetään vaikka mistä. Tässä salaperäinen hirmu vaanii pöydälle unohtuneen lasinaluspinon takaa. Hui, kauhea peto pöydällä, reagoikaa!

Erään visiitin aikana sirkuskissapeto asteli tässä kuvassa näkyvällä porraskaiteella. En tiennytkään, että C osaa tulla yläkerrasta alakertaan kaidetta pitkin. Pitää vissiin kutsua vielä useammin vieraita, niin saa tietää kissansa kaikki taidot ja ominaisuudet. Viime päivinä on nimittäin vaikuttanut siltä, että erikoisimmat temput säästetään vieraille. C pitää vissiin kotiväkeä niin pöljänä, että haluaa esiintyä vain laatuyleisölle... Onneksi sellaista on, ja meille on jo ehdotettu varauskirjan hankkimista, että C:n ihailijatapaamiset on helpompi aikatauluttaa.

Kesäinen kiipeilyseinä

Kauhea rankkasade on mennyt ja tänään on taas voitu ulkoilla paljon, niin paljon, että tällä hetkellä karvainen ulkoilija lojuu aivan reporankana tuossa koneen vieressä.

C:lla on kotona oma kiipeilyseinä. Tänään hän äkkäsi yhtäkkiä, että ulkoakin löytyy hyvä kiipeilypaikka. Kesken nurmikkovaljastamisen kissa singahti yhtäkkiä roikkumaan lauta-alustan päälle. (Kuten monilla muillakin omakotitaloasukkailla, meillä on talon takana hieman epämääräinen tavarakokoelma. Nämä lauta-alustat ja vanerilevyt tulivat aikoinaan sukulaiselle kodinkonerahdin myötä. Meille ne ovat jääneet, koska niiden päällä ja on kesällä kätevä maalata ja nikkaroida. Sivuhuomautus ja puolustuspuhe.)
Ensin vaikutti, että C tyytyisi kiipeämään vain ensimmäisen poikkipuun päälle ja nuuhkimaan sieltä mielenkiintoisia puulevyjä.

Mutta ei, pitäisi tietää, ett C jos kuka on hyvin utelias.

Seurasi hetki, jolloin ei tiennyt, pitäisikö pelastaa vain etutassuillaan levyssä kiinni roikkuva ja kovasti sätkivä kissa ennen kuin levypino kaatuu, vai ottaa valokuva. Otin valokuvan.

C laskeutui alaspäin lautaseinällään. Hän teeskenteli, että olikin aikeissa vain loikoilla kapealla poikkipuulaudalla.

Kyllä se sisäkiipeilyseinä on monipuolisempi!