sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Koratian kunkkujen marrasmatka

 
 
Tässä on Koratian kuningas Cisu lauantaiaamuna. Hän on juuri herännyt siirtomaansa päämajasta eli mökiltä, tarkemmin mökkiparvelta siskonpedistä Koratian ihmisten kanssa. Siellä hän on nukkunut, paininut peiton alla sekä pelannut koratpalloa koko yön. Kunkku tuntee olevansa hyväntuulinen ja täysissä voimissaan.
 
 
"Mitä tekisin?" hän pohtii. Hänen veljellään, varakunkku Totolla on vankka kanta, mitä mökillä kannattaa tehdä: katsella valppaana ulos ikkunasta.
 

 
 

Melkein aina ikkunasta katsoessaan näkee nimittän monta tällaista,


 
 
ja jos hyvä tuuri käy, myös tällaisen. 
 
 
 
Kurre on näky, joka pistää raavaan koratmiehenkin levittämään hartiansa ja pullistelemaan kaikin tavoin. Tuolle kun pääsisi näyttämään...
 

 
 
 
Oravalle ja tinteille jäi näyttämättä, mutta päästäispolo joutui surman eli Cisun suuhun heti ensimmäisellä mökkiulkoilukeikalla. Kissojen ja miehen välillä oli tullut hieman eripuraa, kun mies ei ollut samaa mieltä, että olisi ollut oivallista, että Toto kuljettaa Cisun saaliin sisälle mökkiin.
 
 
Niinpä mökissä keskityttiin tavanomaisiin sisäpuuhiin. Molemmat kissapojat auttoivat auliisti mummia neulomisessa,
 

 
 
 
leikkivät kaislanpätkillä
 
 
 
ja vauhkoilivat koratpallon kanssa. Pallo sai lempinimen "Miniveli", koska se oli harmaaveljeksille niin tärkeä. Pallo otettiin yöksi sängyn viereen yläkertaan, ja heti aamulla se tuotiin alakertaan. Koratpallo oli siis koko ajan siellä missä kissatkin.
 

 
 
 
Kaikki tämä oli hyvin antoisaa, ihanaa ja myös kovin uuvuttavaa. Cisu sammui jo varhain lauantai-iltana takan ääreen. Hän oli niin kuuma, että pelkäsimme hänen saavan palohaavoja, mutta ilmeisesti Cisusta oli vain sen mukavampaa, mitä hohkaavakylkisemmäksi hän tuli. Ihana takka!
 

 
 
 
Totoa ei näy unikuvissa, koska hän halusi olla vanhempieni makuuhuoneessa kaapin päällä yhdessä ja tietyssä pärekorissa. Siellä hän viihtyi kesälläkin, joten sinne piti päästä nytkin koko ajan. Ongelmaksi tosin muodostui, että kesällä tuonne suosikkipaikkaan pääsi avonaisen ikkunan karmille loikkaamalla, mutta nyt kukaan ei avannut ikkunaa... Toto kokeili viikonlopun mittaan monia keinoja kaapin päälle pääsemiseksi. Perinteisiä olivat kaapin edessä hyppiminen ja iniseminen. Epäperinteisemmistä tavoista mainittakoon mummin niskaan loikkaaminen. Toto oli juuri aikeissa kokeilla, voisiko mummin päästä vauhtia ponnistamalla hypätä korkeuksiin, kun ehdin napata hänet ja nostaa kaapille.
 
 
Lopuksi vielä Cisun filosofinen kirjahetki.
 

 
 
 
Kotiin palatessa olikin sitten vähemmän filosofisen karjumishetken vuoro. Tällä hetkellä Koratiassa on hipihiljaista. Hallitsijat ovat vetäytyneet sohvannurkkaan toipumaan reissun rasituksista ja pohtimaan, miten voisivat muuttaa kokonaan siirtomaakuntaansa. 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Yökyöpeli(t)



Minua ärsyttää tapani pitää puhelinta yöpöydällä, mutta siinä se on joka yö, ajan näyttäjänä ja herättäjänä. Sain vasta viime jouluna herätyskellon, mutta se hajosi heti. Eivät ole kellotkaan yhtä kestäviä kuin ennen...

Vaan on puhelimesta hyötyäkin, koska siinä on kamera. Jos sattuu itse heräämään yöllä, sytyttämään valon ja siinä samalla herättämään jaloissaan nukkuvat kissatkin, voi myös ottaa tällaisen kuvan. Huojuvat pojathan ne siinä. Ihmiset eivät arvosta, jos kissat herättävät heidät öisin, vaan eivätpä näytä kissatkaan moisesta ilahtuvan. 

Toivotamme kaikille rentouttavaa ja hyväunista viikonloppua!

tiistai 19. marraskuuta 2013

KAA, sanoi kunkku

Viestittelin äsken ystävän kanssa kissojen kuulumisista. Kerroin, että Cisulle kuuluu nyt tällaista:  


"Cisulla on nyt kuningasjuttuja. Joka ilta pitää päästä pimeyteen ja märkyyteen omille tiluksille tekemään tarkastusta. Sieltä ei voi tulla kotiin irvistämättä, sylkemättä ja huutamatta KAA! Totolle. Onhan Toto voinut vallata talon ulkoilun aikana. Kun Toto on pörröinen ja tärisevä, KAA-kuningas voi tulla sisälle."


Pitäisiköhän tämä nyt tägittää "hassuihin tapoihin" vai "valtataisteluihin"? Annan avainsanaksi vain Cisun. Se selittää kaiken, eikä mitään. Omalaatuinen kuningas Cisu. :) KAAn sanottuaan hän on aivan lempeä, eikä Totokaan ole ryhtynyt toimiin kaakottajaa vastaan.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Hienostunut viikonloppu

 

Koratian harmaaherrat ovat tänä viikonloppuna pistäneet aivan parastaan, mitä hienostuneisuuteen tulee.

Eilen Toto otti aurinkokylpyjä ikkunan ääressä nojatuolin selkänojalla. Häntäkin tuulettui siinä samalla mukavasti.


 
 
 
Välillä Totander tarkasti, olisiko lampaantaljan takana vielä parempi läikkä. Vaikka läikkä näytti menevän taljan taaksa ja vaikka Toto piti siellä päätään pitkiä aikoja, ei selvinnyt, miten tuon läikän saisi haltuun.
 

 
 
 
Cisu oli sitä mieltä, ettei pelkkä sohvannoja riitä hänen arvolleen. Kun sohvan päällä on tyyny, kelpaa hienonkin kissaherran tarkkailla tiluksiensa tapahtumia ja ottaa välillä nokoset.
 

 
 

Kaikkein tyylikkäintä oli poikien saunakäytös. Kyllä minun kelpasi, kun yksi huriseva saunottaja pesi kielellään vasemman kämmeneni ja toinen oikean. Tunsin olevani superhyvässä hoidossa. Hoitajista nuorempi oli muuten taas kuullut, että ihmiset puhuvat saunasta. Kun menimme saunaan, huomasimme, että Toto-tonttu onkin siellä jo lämmöstä nauttimassa. Näin on käynyt ennenkin. Pitää ilmeisesti alkaa välttää "saunaa" kuin ulos-sanaa konsanaan, jos emme ole oikeasti lämmittämässä saunaa. Toto taitaa kuunnella koko ajan ihmisten juttuja.





sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Kesäiset isänpäiväterveiset

 

Cisu ja Toto ovat ilahduttanet tänään isänpäivän kunniaksi ihmisiskäänsä mm. vaatimalla yhteistä ulkoilulaatuaikaa ja ottamalla torkkuja ihmisiskän sylissä. Ihmisvaaria he eivät muka voineet onnitella kuin tekstiviestillä, koska vaari on mökillä. Sitten Cisu ja Toto muistivat, että vaari lukee heidän blogiaan mökilläkin, totta kai - ja mikä olisikaan hauskempi tapa viettää sunnuntai-iltapäivää kuin muistella vaaria, mökkiä ja kesää, eli monia suosikkijuttuja.

Tässä siis sinne mökkiläisille ja muillekin nähtäväksi pari heinäkuista ja blogissa ennen julkaisematonta  mökkeilykuvaa. Siinä, että Cisu hengailee rannalla ja laiturilla, ei ole mitään ihmeellistä...



 
 

...mutta kamera oli paikalla myös sinä historiallisena hetkenä, kun Toto päätti ensimmäistä kertaa elämässään mennä oma-aloitteisesti laiturille. Kas näin, kovat kundit ja raavat merimiehet lomafiiliksissä.



 

Minäkin loikkasin ihan kesäfiiliksiin, kun etsin näitä kesäkuvia!


 

Löysin koneelta myös niin ikään aiemmin julkaisemattoman kuvasarjan, joka sekin sopii isänpäivään. Tässä nähdään, mitä tapahtuu, kun ihmisiskä saapuu pellolle yllättäen, kesken minun ja moukuloiden U-hetken. Tulee taas kerran Sinäkö se oot -hetki, ja on parempi mennä ihan littanaksi, kun ei voi olla ihan varma, onko tuo tulija tuttu. Huomaa etenkin kuvan takaosassa näkyvä minilittana. Se on Cisu, Koratian (muka) rohkea kunkku.


 

Ensimmäinen kissa saavutettu.

 

Ja toinen. Koratian kunkun ilme on melko mairea, kun tunnistaa muukalaisen omaksi palvelijakseen.


 


Maireushetken jälkeen kunkku kerää itsensä. Ihan varmasti tiesin koko ajan, kuka sieltä on tulossa, mutta halusin vain mennä mahdollisimman kauas ja olla ihan pieni ja litteä. HALUSIN, kunkku miettii.

Jos Koratian kuninkaalla tai edes kruununprinssillä olisi lapsia, he olisivat varmasti hyvin hassuja ja litistymiskykyisiä.

Näissä iloisissa kesätunnelmissa toivotamme kaikille mukavaa isänpäivän jatkoa!

maanantai 4. marraskuuta 2013

Ympärivuorokautista söpöilyä

 
 
Vaikka itse sanonkin - ja sen teenkin, kymmeniä kertoja päivässä - Cisu ja Toto ovat olleet viime aikoina hyvin söpöjä ja söpösti.
 
On vaikea uskoa, että muutama viikko sitten he olivat suuressa riidassa päivätolkulla, kun nyt kaikki päivät nukutaan yhdessä pienen pienessä kissanpesässä. Pesä on mitoitettu yhdelle koratialaiselle, joten pojat pursuilevat petinsä laitojen yli. Mutta pääasia, että saadaan olla yhdessä, he tuntuvat tuumaavan. Toto oli viisas, kun etsi kauan käyttämättä olleen pesän jokin aika sitten ja siirsi sen olkkarin nurkasta eteiseen, jossa se on nyt päässyt oikein superkäyttöön.
 

 
 
 
Ja Cisu, hän sitten osasikin olla sekä viisas että söpö eilen illalla!
 

Jos minusta olisi ollut kiinni, tämä bloggaus olisi syntynyt jo eilen. Mutta juuri ennen koneen ääreen hakeutumista päätin oikaista itseni sängylle hetkeksi... ja Cisu kipitti kiireen vilkkaa makuuhuoneeseen, hyppäsi kainalooni ja käpertyi kirjanlukuasentoon, siinä, jossa hän haluaa olla joka ilta. Kun yritin nousta, Cisu painoi minut tassullaan takaisin makuulle ja katsoi kirjaa. Siinä sitten luimme, kunnes nukahdimme. Jossain vaiheessa havahduin, että kello on jo niin paljon, etten todellakaan jaksa enää nousta. Nukuimme Cisun kanssa aamun asti kainalokkain. Aamulla Cisu puski päätään käteeni, hurisi kovaäänisesti ja
 

 
 
 
 
...kipitti keittiöön syömään aamupalaksi rucolaa!
 
 
Rucolan rouskutus ei ole kuitenkaan Cisun viime aikojen hassuin temppu. Hassuinta - ja söpöä sekin - on, että eilen Cisu osallistui kansainväliseen videoneuvotteluun! Mieheni oli yhteydessä ulkomaisiin koodareihin kotoa käsin, eikä edes kuulemma tiennyt, että neuvottelutyökalun näköyhteys oli päällä. Se kävi kuitenkin selväksi kertaheitolla, kun Cisu päätti loikata miehen syliin kesken palaveriin ja alkaa selostaa asioita. Cisu oli aiheuttanut huudahtelua aina Puolassa asti ja saanut terveisiä. Kyllä meidän Cisu tietää, miten töitä tehdään. :)
 

 
 
 
 
Lopuksi vielä söpöyspala Totoltakin. Tämänkin kuvan nappasin puhelimella viikonlopun mittaan - olen tullut siihen tulokseen, että joskus on parempi ottaa ja julkaista huonokin kuva kuin ei kuvaa ollenkaan; aito kissanelämä ei aina odota kameran hakemista. Toto tuli syliini ja luulin, että hän oli menossa päiväunille. Ei, Toto tuli vain köllimään ja kurkkasi minua välillä ystävällisesti. Voihan Toto! Eipä siinäkään sitten bloggailtu tai tehty mitään muutakaan, joka olisi voinut häiritä hänen suloisuuttaan.
 
 

 
 
 
Jottei menisi aivan lässytykseksi, niin kerrottakoon lopuksi, että tätä kirjoittaessani kaikki perheen miehet tulivat ulkoa ja olivat kiihtyneitä. He olivat kuulemma melkein pyydystäneet jäniksen U:ssa. Cisu oli toennut jänikseen (lähes oikeasti) törmäämisestä ensimmäisenä ja singahtanut vemmelsäären perään. Kyllä meidän Cisu tietää.