Glada Vappen, bara skumppa, hela natten!

Heh, vähän tuli hännän alla kirjoitan tätä postausta, mutta halusin silti tulla toivottelemaan teille kaikille hauskaa Vappua! =) Instagramissa tulee olemaan itse Vappupäivänä ja viikonloppuna vähän erilaista meininkiä, kun meikätyttö kaappaa Blogiringin Instagram-tilin eli kannattaa ihmeessä käydä tykkäämässä heistä jo nyt, niin näette huomisesta alkaen allekirjoittaneen matkaa Turun Vappua eläen.

Ps. Tänään on muutenkin aihetta juhlaan, sillä viime yönä tälle maapallolle syntyi jälleen yksi uusi prinsessa lisää ja minä onnekas olenkin tämän pienen, vaaleanpunaisen nyytin iloinen ja onnellinen täti! <3 Pelkkää hymyä. :-)

Body Confidence

Fit shaming, fat shaming, body confidence... Siinä muutamia englanninkielisiä termejä, joita pyöritellen olen lähtenyt tekemään tätä postausta. Vieläkään en tiedä, mitä tulen tähän auki kirjoittamaan, mutta yksi linjaus on silti kirkkaana mielessä; body confidence, itsevarmuus omasta kehosta – itsevarmuus omassa kehossa.

Sain taannoin instagramin kautta kommentin, joka meni kutakuinkin muodossa "damn that girl thick, who wouldn't want to treat her like queen". THICK? Paksu? Kiitti hei, juuri sitä mitä naiset haluavat kuulla. :D Kunnes se selitettiin auki, että tämä todella on kohteliaisuus. Jatkoakin kuului: "You're thick. Like you have body. You're not some toothpick skinny white girl. You have curves like a Puerto Rican girl." Lisää termistä voi googletella itse kukin lisää halutessaan, itse ainakin kulutin siihen kiitettävästi aikaa ja paitsi valistuin, niin myös valaistuin.

Miksi meillä naisilla on vain yksi kauneusihanne? Enkä tarkoita nyt sitä, että haluaisimme kaikki mahtua täsmälleen yhteen ja samaan muottiin, mutta jos erilaiset kroppatyypit laitettaisiin aikajanalle hoikasta pyöreämpään, olisi suurimmalle osalle meistä tavoitteena varmasti enemmän tai vähemmän vähärasvainen ja kiinteä kroppa, mieluiten hieman lihaksia, muttei liikaa ja extraa korkeintaan peppuun ja rintamukseen.

Viesti on selkeä ja sen me kaikki tiedämme – hoikka = terve, ylipainoinen = sairas. Mutta entä välimaasto? Onko oikein rakastaa kroppaansa myös silloin, kun se ei ole ihanteiden mukainen vai saako siitä parjausta joko selän takana tai suoraan päin kasvoja? Ja mitä tapahtuu, jos puolestapuhuja sattuu vielä ilmaisemaan mielipiteensä julkisesti kuten itse nyt aion tehdä? No, kohtahan se nähdään.

Ei, minulla ei ole sitä tämän hetken fitness-ihanteiden mukaista täydellistä kroppaa. On reisiä, on masua, peppukin voisi olla kiinteämpi ja käsivarsissa ei juuri lihaserottelua näy. Rasvaprosentti liian suuri, lihasprosentti liian pieni ja hei joo, välillä leuankin voisi rinnastaa pelikaanin vastaavaan. Mutta mitäs siitä sitten? =)

Pitäisikö hävetä ja jos, niin miksi? Pitäisikö olla pettynyt ja jos, niin miksi? Pitäisikö piiskata itseään ja jos, niin miksi? Vai voisinko vain rakastaa jokaista kurviani tällä hetkellä ja silti jatkaa matkaani eteenpäin onnellisena, mutta edelleen tavoitteellisena? Saako tässä maailmassa ihminen haluta muutosta ilman, että vihaa nykyhetkeä? Koska minä en vihaa enkä jaksa olla siitä enää pahoillani.

Saanko olla ylpeä itsestäni, vaikken olekaan yhteiskunnan (tämän hetken) määrittelemissä mallin mitoissa – ja kuka nämä määritelmät oikein päättää sekä ennen kaikkea millä perustein? Mitä tapahtuu nykyisille ajatuksille, kun jonain kauniina päivänä toisenlainen vartaloihanne korvaa nykyisen fitnessboomin?

Muotikin muuttuu koko ajan ja muistan ikuisesti teiniajoilta, kuinka bootcut-lahkeisten farkkujen vaihtaminen pillifarkkuihin oli aivan käsittämättömän villi ajatus, mutta kuinkas kävikään. Mitäs siis, jos timmiyden sijaan pyöreys jonain kauniina kevätpäivänä tuleekin kulman takaa muotiin, alammeko sitten tietoisesti lihottaa itseämme mahtuaksemme tähän uuteen ihanteeseen? Emmeköhän.

If it jiggles, it's fat. No siinähän on, so? :D Loppupeleissä se tyytyväisyys itseensä lähtee tasan tarkkaan korvien välistä eikä peilistä, vaa'asta, mittanauhasta tai muiden kehuista, joten nyt kun oikein tarkkaan mietin, niin... Taidankin olla juuri niissä täydellisissä ihannemitoissa – henkisesti.

Minä rakastan nykyistä vartaloani ja vaikka se olisi erilainen, opettelisin rakastamaan myös sitä. Toivottavasti en ole asenteeni kanssa yksin – itseään saa ja pitääkin rakastaa, sen verran saa olla itsekäskin. Elämä on paljon mukavampaa, kun pitää itseään eräänlaisena oman elämänsä supertähtenä eikä ota turhia pinnallisia paineita ulkopuolelta, kokeilkaapa! Halipusu. <3

Elämäni hauskin jooga! (video & ilmaiskoodi)

Voi hyvää päivää, minkälainen kokemus eilisillan elämäni ensimmäinen kotijooga-sessio oli. Kuvittelin tekeväni tästä teille todella ammattimaisen ja zenmäisen tyynen tarinan siitä, kuinka jooga uppoaa suoraan sisimpään ja rauhoittaa vilkkaimmankin sielun, suorastaan pysäyttää hetken ja tuo eräänlaisen maailmastairtaantumiskokemuksen. Jooga, tuo pikatie henkiseen tasapainoon ja sisäiseen rauhaan. Näin sen piti mennä.

Todellisuus oli kuitenkin jotain aivan muuta; se, mitä käteen jäi, oli roimasti nauruterapiaa! Nauroin pitkästä aikaa niin paljon, että valehtelematta itkin – ja se jos jokin oli erittäin tervetullut kokemus! Ja mille nauroin? Itselleni, heh. Sillä sitä pärjää muutenkin elämässä erittäin pitkälle, kun ei ota kaikkea niin vakavasti ja ennen kaikkea osaa nauraa itselleen. Hyvää mieltä ja uusia aluevaltauksia, niistä oli siis minun sunnuntai-iltani tehty. =)

Huhheijaa. :D Jooga on itselleni edelleen kovin vieras käsite, joten nappasin itselleni kokeiltavaksi ihan perinteisen 60 minuutin joogatunnin. Kuten yllä olevasta videosta saattaa havainnoida, lähdin hommaan mukaan uteliaalla, avoimella ja rennolla asenteella – ja lopputulos oli juuri sitä mitä oli, heh. Olo oli kuin kankikaikkosella, olenhan sentään notkea kuin näkkileipä, mutta yrittänyttä ei laiteta ja juuri siitä syystä heräsi nälkä lähteä treenaamaan myös tätä osiota kehonhuollossa lisää.

Parasta koko hommassa oli ehdottomasti se, ettei tarvinnut pelätä mokaavansa tai muiden katsovan vierestä pahasti, vaan oman kodin suojissa pääsi ottamaan kokemuksen vastaan juuri sillä tavalla kuin itse halusi. Täysin vapautuneesti, täysin omana itsenään ja mikä parasta; kun en tälle kokeilukerralle saanut ketään kaveria seurakseni, niin seuranani olitte te lukijat videokuvan välityksellä – ja mikäs nyt sen parempaa tai hauskempaa seuraa. :)

Kyseessä on siis Vuoden liikuntatuote 2014 - yleisöäänestyksen voittaja, Yoogaia. Yoogaia on Suomessa kehitetty nettipalvelu, jonka valikoimassa on erilaisia kehonhuoltotunteja kuten joogaa, pilatesta, kehonhuoltoa, meditaatiota, kahvakuulaakin jopa ja paljon paljon muuta. Kaikki tapahtuu näppärästi netin välityksellä joko livetunteihin osallistuen (omalla webkameralla tai ilman) tai jälkikäteen tallennuksia omaan tahtiin katsellen. Enää ei asioita voisi tehdä tätä helpommaksi, kynnys kokeilla joogaa on nyt niin alhaalla kuin se vain suinkin voi olla. :)

2 viikon ilmainen kokeilujakso!

Vähän nannaa teillekin. <3 Jos Yoogaia ei vielä tähän päivään mennessä ole tuttu juttu, niin nyt pääset kokeilemaan palvelusta ilmaisjaksoa kahden viikon ajan klikkaamalla tästä, rekisteröitymällä ja syöttämällä sen jälkeen omien tietojen kampanjakoodi-kohtaan GOEVEGO2015 (koodeja rajoitettu määrä). Ilmaisjakso on hyödynnettävissä uusille käyttäjille toukokuun loppuun asti eikä se sido mihinkään jatkotoimenpiteisiin eli täysin rauhassa ja riskittä pääsee kurkkimaan, minkälaisesta palvelusta onkaan kyse, nappaa siis ihmeessä talteen ja kokeile. =) Videon alussa näkyy myös ohjeet siihen, miten alkurekisteröinti ja kampanjakoodin syöttäminen onnistuu mahdollisimman näppärästi.

Siitä sitten vain tytöt ja pojat kaikki rohkeasti testailemaan omaa notkeuttaan sekä kykyä nauraa itselleen – ole ennakkoluuloton, tee jotain uutta ja repäise! Tätä olisi kyllä ehdottomasti päästävä testaamaan myös kaverin kanssa yhdessä naureskellen eli omalle isosiskolle siitä syystä tiedoksi, että mehän muuten sitten joogaillaan seuraavan kerran kun nähdään, varaudu jo valmiiksi naurunkyyneliin. :D Ja kunhan tässä hieman kehitytään sisäisen joogini kanssa, niin eiköhän se tasapainokin ala pikkuhiljaa löytyä – niin fyysisessä kuin henkisessäkin muodossa. :)

Yhteistyössä Yoogaia

Lisäravinteet atm (video)

Ennen treeniä:

~ Preworkout täällä 

~ Piristäjät täällä  (saa myös energiajuomana täällä)

Treenin aikana:

~ Octane täällä 

~ Creatine täällä 

Treenin jälkeen:

~ Whey täällä 

~ Gainer Pro täällä 

~ Glutamine täällä

Päivän aikana:

~ Carnitine täällä

~ ZMA täällä

Postauksen linkit toteutettu affiliate-linkkeinä TradeDoublerin kautta.

Viikon viimeiseen treeniin

Tällä viikolla olen ollut todella kiltti – olen noudattanut treenirytmiä ja ruokavaliota lähes pilkulleen ja koska huomiselle on merkitty lepo, tulee tämän päivän treeni päättämään ensimmäisen viikon uusilla ohjelmilla.

Tämä viikko on siis mennyt kahden kierroksen tahdilla, uusia liikkeitä ja laitteita tutkaillen ja ylipäätään touchia hakiessa, mutta ensi viikolla mennään kolmella ja sitä seuraavalla neljällä kierroksella painoja nostellen. Salitreenejä mahtuu viikkoon neljä, joiden kaverina yksi palauttava 40min kevyt aerobinen sekä yksi HIIT haluamallani tyylillä. Ei tunnu kyllä yhtään liian paljolta, vaan päinvastoin olisin tässä elämäntilanteessani valmis menemään salille vaikka kaksi kertaa joka ikinen päivä. Ai mikä rauhaton sielu? =)

Viikon ainoat poikkeukset:
~ pt-treeni korvasi tiistain yläkroppa-treenin ohjelmien läpikäymisellä
~ perjantain HIIT siirtyy tämän päivän rasvanpoltto-treenin päätteeksi ripsihuollon vuoksi
~ perjantain syömiset menivät täysin sekaisin; päivästä tuli lähinnä osa-aikapaaston mukainen, kun kello 19 tajusin olleeni käytännössä syömättä koko päivän muutamaa haukkua ja aamupalaa lukuunottamatta. Äärimmäinen poikkeuspäivä, ei tapahdu toiste.

Kun ei tee yhtään mieli syödä ja syöt silti #fitnessproblems

Vaikka postailenkin paljon ruokakuvia, niin vähän väliä tulee pyyntöjä avata ruokavaliotani hieman tarkemmin ja mikäpä parempi hetki kuin nyt, kun kaikki menee taas automaattivaihteella eteenpäin. Siispä:

~ syön 5-6 ateriaa päivässä riippuen treenistä
~ kokonaiskalorimäärä 1800 per päivä
~ vettä vähintään 3 litraa päivässä (helppo!)
~ aamupala ja ennen treeniä -ateria ovat aina proteiini-rasva, hiilihydraatit vasta treenin jälkeen ja illalla
~ en juo kahvia, vaan vihreää teetä (oma valinta, vireystaso pysyy paremmin tasaisesti yllä)
~ pääosaksi vain puhtaita lähteitä, hyviä rasvoja ja kuitupitoisia tuotteita
~ ... joiden kaverina erilaisia lisäravinteita, tarkempi update-postaus tuleepi huomenna
~ noudatan makrosuunnitelmaa, en ruoka-ainesuunnitelmaa; saan siis itse päättää, mistä lähteestä otan proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit
~ tällä hetkellä 150g proteiinia per päivä

Toivottavasti avasi vähän ja jos on vielä lisää kysyttävää, niin tiedätte mitä tehdä! :) Tällä hetkellä istun edelleen tässä sohvan nurkassa ja juon kookosrasvalla terästettyä vihreää teetä – kuulostaa ällöltä, tiedän! Se on kuitenkin ainoa, mihin keksin tunkea rasvan lähteeni tällä hetkellä, kun jääkaappi huutaa tyhjyyttään ja aamupalaksi upposi proteiinisheikki.

Kunhan energiat tästä saadaan uppoamaan alas ja hieman tasoittumaan, suuntaan kiltisti salille ja teen sen, mitä tehdä täytyy, lääh. Siitä taas sheikkiä naamaan, suihkuun, kauppaan, kotiin, syömään ja takaisin sohvalle, kunnes täytyy syödä taas. Mieluiten viettäisin kaiken aikani tällä hetkellä Elixialla, joten huomista lepopäivää surkeudella odottaen, sniif. No ei, keksin sinne kyllä jotain puuhaa vaikkapa joogailun merkeissä, josta lisää teillekin ensi viikolla. :)

Aurinkoinen elämänasenne

Perjantain syvällisiä ja rönsyileviä ajatuksia, mutta hyvällä fiiliksellä varustettuna olkaapa hyvät.

Pettymyksiä tulee vastaan väistämättä kaikilla elämän osa-alueilla. Surua, katkeruutta, vihaa, loukkaantumista, petetyksi tulemista, katumusta ja kaikkea muuta negatiivista, joita on toki tärkeää kokea, jotta elämässä voisi kasvaa ja kehittyä eteenpäin, mutta joihin ei tarvitse jäädä vellomaan tai takertua kaksin käsin vain näyttääkseen maailmankaikkeudelle pitävänsä tilannetta epäreiluna.

Ei. Niistä kannattaa päästää irti. Katkeruus ja viha paitsi vievät tilaa ajatuksilta ja kuluttavat tätä kallisarvoista elämäämme, niin syövät myös sitä kaikkein sisinpää – sielua. Ne muuttavat kahlitsijansa hiljalleen kohti ihmistä, jota hän ei pian tunnista tai edes halua tunnistaa itsekseen. On turha vaivata päätään murheilla tai toivoa kenellekään mitään pahaa, kun vaihtoehtojakin löytyy.

Kiitä kokemuksesta, toivota hyviä jatkoja tulevaan ja mene itse eteenpäin kohti omaa, hyvää tulevaisuuttasi. Ainoa, mihin voit aidosti vaikuttaa, on oma elämäsi ja oma mielesi – on aina parempi keskittyä oman sisäisen aurinkonsa metsästykseen antamalla sen loistaa ympärilleen osuen aivan jokaiseen asiaan, esineeseen ja ihmiseen, joka lähelle osuu kuin ruokkia sadepilviä.

Pienen hetken olen tehnyt tässä itseni kanssa jonkinlaista terapiointia saadakseni vanhat tunnepuolen arvet uudelleen piiloon, kunnes koin tämän heureka-elämyksen. Ei arpia tarvitse hävetä tai piilotella, niihin ei vain tarvitse kiinnittää huomiota. Antaa hieman auringonvalon paistaa niihin ja vaalentaa niin, että ovat lähes näkymättömissä – ja silloinkin enää vain muistuttamassa siitä, mitä kaikkia kokemuksia tähän elämään on mahtunut.

En kiellä, etteikö kiukkuun tarrautuminen olisi käynyt hetken omassakin mielessä, kunnes tajusin, etten se ole minä enkä halua elää minkäänlaisen vihan, katkeruuden tai katumuksen kera yhtään kauempaa kuin olisi tarvetta. Yli ja ympäri, over and out, kiitos elämänkokemuksesta ja mukavaa loppuelämää. Toisen epäonni tai mielipaha ei tee omaa elämääni paremmaksi eikä toisen onni tai onnellisuus ole itseltäni pois. Siispä peace and love vain kaikille aidon tasapuolisesti. :)

Toivon, että kirjoittamalla ajatukseni auki olisi tästä postauksesta edes jonain päivänä hyötyä jollekin toiselle, joka ei ole vielä aivan varma, mihin suuntaan niitä ajatuksiaan ja asenteitaan kääntäisi.

Aurinkoa jokaiseen päivään!

Proteiini-burgerit

Tekisikö mieli oikein mehevää hampurilaista, mutta hiilariähky, rasvapommi ja gluteiiniturvotus pelottavat? Ota siinä tapauksessa tästä testiin vähän terveellisempi versio hampurilaisesta, josta voit nauttia paremmalla omallatunnolla ja jonka jälkeen myös kroppa kiittää. Näitä voi myös ylpeänä tarjoilla vaikka illanistujaisissakin, sillä sen verran herkkuja ovat, etten ainakaan itse enää harkitse tavalliseen vehnäpullaan siirtymistä.

Jauhelihapihvit (6-8 kpl)

~ 400g naudan (paisti)jauhelihaa, rasvaa n. 10%

~ 1 kananmuna
~ 1/4 tl suolaa
~ 1/2 tl jauhelihamaustetta
(~ 1 rkl kookosjauhoja)

Sekoita ainekset keskenään (mieluiten ihan ronskisti vain käsin) ja muotoile taikinasta 6-8 ohutta, mutta niin isoa pihviä kuin pystyt tai haluat. Pihvien koko kutistuu hieman uunissa, mikä kannattaa ottaa muotoilussa huomioon. Uuniin 200 asteeseen max. 10 minuutiksi tai kunnes näyttävät kauttaaltaan kypsiltä eli pinnalla ei näy enää punaista. Todennäköisesti tarvitset tähän vaiheeseen joko kaksi peltiä tai kaksi paistoerää.

Energiaa: 760kcal
Proteiinia: 85g
Hiilihydraatteja: 0g
Rasvaa: 48g

~> yhdessä pihvissä (jos 6 kpl) 120kcal, 14g proteiinia, 0g hiilihydraatteja ja 8g rasvaa

Hampurilaissämpylä (5 kpl)

~ 2 kananmunaa

~ 3 rkl rasvatonta maitorahkaa
~ 1 dl Biomed ActiWhey (tai muu neutraali proteiinijauhe)
~ 1 dl Pizzataikina-mixiä (tai gluteenittomia jauhoja, kaurajauhoja, kookosjauhoja...)
~ 1 tl psylliumia
~ 1 tl leivinjauhetta tai ruokasoodaa
(~ 1/3 tl suolaa)
(~ seesaminsiemeniä koristeeksi)

Sekoita ainekset kulhossa kosteaksi taikinamössöksi ja asettele pellille leivinpaperin päälle lusikkaa tai kauhaa apuna käyttäen viisi tasaista kekoa. Levitä keot pyöreiksi niin, että ne näyttävät suurin piirtein samanmuotoisilta kuin kypsätkin sämpylät ja paista 175 asteessa noin 10-15 minuuttia (oman uunin tehoa tarkkaillen). Testaa kypsyys tarvittaessa puisella hammastikulla tai terävällä veitsellä – jos tikkuun/veitseen ei parin sekunnin testauksen myötä jää mitään kiinni, on sämpylä kauttaaltaa kypsä.

Molemmat näistä kavereista ovat huhtikuun ajan Hyvinvoinnin tavaratalolla kanta-asiakasalessa

Jauhoista sen verran, että olen tehnyt näistä nyt useampaa versiota (yksi erä meni esimerkiksi suoraan roskikseen) ja ehdottomasti paras makuelämys syntyi tällä kyseisellä ActiWheyn ja Pizzataikina-mixin kombolla eli sen puolesta voin siis vannoa reseptin onnistumiseen täydellisesti. En lisännyt tähän enää lisää suolaa, mutta mikäli käyttää pizzataikina-mixin sijaan joitain muita jauhoja, voi lisäsuolalle olla tilausta. Itselleni uudessa tuttavuudessa, ActiWheyssa, on mukavan mieto ja neutraali maku, mutta silti hituisen makeutta, koska sitä nauttii mielellään myös juoman muodossa eli mikäli lähdet tätä tuotetta korvaamaan, ei ehkä kannata valita sitä kaikkein mauttominta proteiinijauhetta.

Missään nimessä en muutenkaan sulje pois soveltamista – ihan ensimmäisellä kokeilukerralla laitoin itse paremman puutteessa 1/2 dl mansikkaheraa ja 1/2 dl minttusuklaaheraa ja silti tuli aika herkullisia sämpylöitä, uskomatonta mutta totta. Keittiössä siis saa ja pitääkin välillä vähän kokeilla! Ja jos haluat entisestään vähentää hiilareita, niin kokeile korvata jauhot kookosjauhoilla, jotka ovat karppaajaystävällisempiä kuin muut jauhot. Voit myös kokeilla korvata kaikki jauhot proteiinijauholla, mutta maku saattaa tällöin olla liian vahva ja rakenne kovemmanpuoleinen tai kananmunamainen, ye be warned.

Energiaa: 610 kcal
Proteiinia: 52g
Hiilihydraatteja: 64g
Rasvaa: 14g

~> yhdessä sämpylässä 122kcal, 10g proteiinia, 13g hiilihydraatteja ja 3g rasvaa

Hampurilaisen väliin sitten esimerkiksi yksi cheddar-juustoviipale (54kcal, 3g proteiinia, 4g rasvaa, 0g hiilareita), vähän sokeritonta ketsuppia ja sinappia, suolakurkkuja, salaattia, sipulia ja tomaattia ja voilà – herkkuburgerisi on valmis suuntaamaan kohti masua. :)

~> yhdessä hampurilaisessa juustoineen päivineen 300kcal, 27g proteiinia, 13g hiilihydraatteja ja 15g rasvaa

Toteutettu yhteistyössä Hyvinvoinnin ja TradeTrackerin kanssa, linkit affiliate-linkkejä. 

Facebook-arvonta

Heippulis muruliinit!

Kiitoksena kaikesta tähänastisesta laitoin teille nyt pienen yllärin vaihteeksi blogin Facebookin puolelle. Helatorstain (14.5) jälkeen yhdelle onnekkaalle lähtee suloinen pinkki Ompu TriggerRoller, jolla voit hoivata kipeitä lihaksia, jumiutuvaa selkää tai tehdä vaikka lämmittelyjä. Hän on myös aika söötti tapaus vaikka vain sisustuselementiksi, eikös vain?

Arvonta on tällä kertaa siis käytävissä täysin Facebookin puolella eli jos et tähän mennessä ole tykännyt Go Eve Go:n Facebook-sivusta, niin nyt se kannattaa viimeistäänkin tehdä! :) Sitten vain itse arvontakuvaan tykkäys ja olet mukana, helppoa kuin heinänteko.

Long Time No Leg Day

Viisi liikettä, pari sarjaa. Kuulostaa helpolta aloitukselta ensimmäiseen jalkatreeniin sitten puolen vuoden takaa ja kyllähän se sinänsä ihan kivasti upposi, mutta koitapa sen jälkeen ottaa edes yhtä onnistunutta juoksuaskelta matolla aikeinasi vetää edes pari palauttavaa spurttia. Ei onnistunut, ei sitten yhtään edes kaiteisiin nojaillen ja lopulta oli pakko heittää naureskeluksi, kun tajusi miten tyhmältä sitä näyttää. :D Voihan spaghettijalka.

Tämä neiti opettelee nyt siis pitkästä aikaa uudenlaista rytmiä, jossa hiilareita saakin yhtäkkiä taas mussuttaa antaumuksella, salitreenien jako menee toivotun mukaisesti pääosin lihasryhmä kerrallaan ja kaikki tuntuu varovaisesti tunnustellen tosi tosi hyvältä, uudelta ja jännältä. Ohjelmatkin ovat tällä kertaa eri ihmisen käsialaa ja yhteistreenitkin palaavat taas kuvioihin uuden ihmisen kera eli aika lailla uusiksi ovat menneet kuviot, vaikka tuttuja elementtejäkin löytyy. Iiks ja jee ovat kai ne kaksi sanaa, jotka kuvastavat tunnetilaa tällä hetkellä. Hyvällä tavalla ja hyvällä fiiliksellä. =)

Painonseuranta lähtee käyntiin huomisesta (koska tänään unohdin, heh) ja sitä olisi tarkoitus tsekkailla parin viikon välein. Toiveissa olisi, että alas tultaisiin 0,5-1 kilon viikkovauhdilla eli katsellaan miten käy. Saan myös ilon ja kunnian raportoida joka viikon päätteeksi, miten hyvin olen pysynyt ruokavaliossa ja treenirytmissä eli peiliin joutuu väkisinkin katsomaan joka sunnuntai ja myöntämään voitot tai tappiot. Just the way I like it, kivasti ryhtiä ja rotia tähän touhuun.

Ja jos jotain todella tärkeää, niin tänään tuntui salilla kaikin puolin niin turvalliselta kuin vain voi tuntua. Minun pikku-Elixia, minun oma, minun ja vain minun (ja ehkä muutaman muunkin, mutta sitä eivät nämä silmät havainnoi). Sali voi tuntua kivalta paikalta, sali voi tuntua voimaannuttavalta paikalta, mutta ennen kaikkea sen pitäisi tuntua turvalliselta paikalta – silloin sinne menee lohduttautumaan myös huonoina päivinä, jolloin se todellinen motivaatio ja sitoutuminen oikeasti mitataan. Sellainen olo mulla nyt on – salille maailmaa turvaan, siellä on ihmisen hyvä olla. ♡

Pari sanasta vielä teille lukijoille... Olette kyllä niiiiiin maailman parhaimmat! Kiitosta ei voi saada koskaan liikaa, joten siksi muistuttelen teillekin säännöllisin väliajoin, miten tärkeitä te olette. Saan kommenteista, tuesta, tykkäyksistä niin facebookissa kuin instassa ja ylipäänsä kaikesta olemassaolostanne ihan hirmuisesti voimaa ja iloa jokaiseen päivään ja pelkään, etten osaa välittää sitä riittävän hyvin teille. Te teette tästä kaiken arvoista.

Ja ihan tosissaan, jos ikinä bongaatte mua mistään, niin olkaa ihania ja tulkaa sanomaan moi – olisin todella otettu, kiitollinen ja onnellinen. :) Juuri tulikin kommentti kysyen, olisinko halukas joskus tapaamaan lukijoitani ja siltä varalta, ettette ole huomanneet vastaustani, niin tässä vielä kertausta;

No kuule, tosi tosi mielelläni näkisin lukijoita jos ikinä kukaan tulisi nykäisemään hihasta tai moikkaamaan tai ehdottaisi näkemistä! :) Enemmän tuntuu siltä, että joko a) kukaan ei koskaan missään tunnista tai b) vaikka tunnistaisi, niin ei joko halua tai uskalla sanoa mitään ja se tuntuu vähän jopa kurjalta. Musta olisi kivaa tavata lukijoita ja tutustua ja ystävystyäkin jos se vain olisi mahdollista, mutta lukijoitani en valitettavasti pysty kaduilta tunnistamaan tai voi yhtäkkiä lähestyä yksittäisiä että hei, mitäs, tuutkos mun kanssa vaikka kahville tai lenksulle :D 

Bloggaaminen on aika yksinäistä elämää loppujen lopuksi ja lukijat – etenkin te, jotka vaivaudutte jättämään kommenttia ja tukemaan ja esim tykkäämään facessa tai instassa, mitä tahansa mistä jäätte mieleen – ovat mulle oikeasti todella tärkeitä voimavaroja. :)

Puspus, kiitos kaikesta tähänastisesta!

Viikonloppu kuvina

Vaikka viikonloppua on vielä sunnuntain verran jäljellä, on siihen mahtunut jo tähän mennessä mm. Puren salaattilounasta, ystäviä, Dome the dog, itsetehtyä raakasuklaata ja salsaa nachoilla, mansikoita ja punaviiniä. Tänään siihen lisätään vielä äänestys ja lisää laatuaikaa hyvässä seurassa.

Olen myös tykittänyt näitä biisejä nyt niin antaumuksella, että ne ansaitsevat myös noston blogissakin, heh. Musiikki, parasta terapiaa elämän pyörteissä ja Haloo Helsinki siinä yksi parhaimmistoa. <3 Onko muita, jotka ovat kanssani samaa mieltä? :-)

Tajunnan virtaa

Eikö olekin ihanaa, miten me muutumme ihmisinä niin pitkän kuin lyhyenkin ajan kuluessa? Välillä pienin askelin, välillä suurin harppauksin, toisinaan huomaamatta ja toisinaan ihan tarkoituksella. Ja vaikka blogini onkin keskittynyt ulkoisiin muutoksiin, puhun tällä kertaa ihan henkisestä puolesta.

Minä en ole sama ihminen, joka olin viisi vuotta sitten. En ole myöskään sama ihminen, joka olin eilen. Tänään olen yhtä mieltä, huomenna saatan olla taas toista – elämä opettaa, valinnat vievät eri suuntiin ja välillä tullaan lähtöruudun kautta taas uudelle polulle. Se lohduttaa, ainakin itseäni. Muuttuminen on ihana asia, kuka nyt haluaisi olla ikuisesti sama ihminen?

Aloin miettiä koko ihmismielen muutosprosessia tajutessani, että siinä missä yhtenä päivänä olen maailman itsenäisin ihminen, joka viihtyy yksin eikä halua ketään kaksilahkeista rinnalle sotkemaan, vannon taas seuraavana päivänä ihmissuhteiden tärkeyteen elämässä. Tällä hetkellä mennään ensiksi mainitulla, mutta kuka tietää, koska tämä tuuliviiri kääntää taas suuntaansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki, lisää löytyisi vaikka millä mitalla. Se on kiva juttu se, kun ei lähde sitomaan itseään tiettyihin päätöksiin ja ajatuksiin, vaan antaa itselleen vapauden muuttaa mieltään juuri niin usein, kun mieli tekee.

Tärkeintä on kai tehdä sitä, mistä tulee itselle hyvä mieli. Elää elämä juuri sillä tavalla kuin haluaa. Olla perustelematta valintojaan muille ja sulkea korvansa ulkopuolisilta. Poiketa normeista jos siltä tuntuu, olla oma itsensä, uskaltaa tehdä virheitä ja osata myös arvostaa niitä pelkän oppimisen sijaan. Antaa elämälle sisältöä niin hyvässä kuin pahassa, tuntea täysin rinnoin niin ylämäet kuin alamäetkin.

Ennen kaikkea tärkeintä on elää – ei vain kuluttaa aikaa.

Haloo Helsinki – Vihaan kyllästynyt

#gymhumour part 2