keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Vailla punaista lankaa

Jonotin tänään tunnin Robinin nimmaria paikallisessa ostarissa. Vieläpä omasta vapaasta halustani; tahdon opettaa fanittamaan, huomaan. Esikoinen oli kovasti jännissään ja pikkusiskokin jonotti urheasti tärkeän asian vuoksi. Nimmarin jälkeen kysyi "Mennäänkö me nyt katsomaan sitä Robinia?" 


Vauvalle syötin tänään Aurajuusto-tiramisua. Voin kertoa, että ihmisvauvan ilme oli muikea, ja päärynäsoseet tippuivat suoraan ruokalapulle tämän lusikallisen jälkeen. Eihän siinä korkattukaan kuin maito, sokeri, suola, kaakao, kahvi ja karies yhdellä kertaa. Silti, parempi näin, jos miettii että vaihtoehtoisesti olisin laittanut omaan suuhuni siitä toisesta lusikasta Hippin nuudelia ja kinkkua. Huh.

Välittömästi tämän jälkeen lapsi, oletettavasti kakun buustaamana siis, sai niin sanotusti jalat alleen, eli yhdisti tähän asti puujalkana raahaamansa oikean jalan menomeininkeihin ja alkoi kontata. Kirjaan tänne, etten vauvakirjaa suotta töhri.

10 kommenttia:

  1. Oi luojan kiitos muistin tän homman vasta tänään töissä klo 18.00. Olisin muuten ollut samassa jonossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todella, muutama muu oli homman muistanut. Eli ehkäpä et olisi ollut töissä klo 18.00 jos olisit jonoon lähtenyt... ;)

      Poista
  2. Ai hitto, mun 1 v 3 kk ei edelleenkään kävele - pitäisköhän sille syöttää samaa sapuskaa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, epäilen vahvasti että tässä on kaipaamasi eliksiiri!

      Poista
  3. Sä oot kyllä niin ihana <3. Täti-ihminen harmaan arkipäivän pelastaa :).

    Mutta asiasta fanittamiseen: meillä tykätään koko perhe Elonkerjuusta, kuka enemmän (minä ja poika), kuka vähemmän (mies). Viime kesänä olin pojan kanssa Tammerfestissa keikalla, ja pääsimme keikan jälkeen jututtamaan solisti Juha Lagströmiä. Tai minä se vain hänen kanssaan juttelin, poika tuijotti koko ajan pois päin ja sanoi odottavansa Cheekin keikkaa. No, ehkä sitäkin, mutta oikeasti kyse oli ujouskohtauksesta, sillä todellisuudessa poitsu oli odottanut Juhan tapaamista piiiitkään ja hartaasti :D <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3

      Tuo on kyllä mukavaa, että voi koko perheen voimin fiilistellä samaa asiaa. Mä niin näen, että lasten musiikkimaku esiteininä ei tule vastaamaan omaani, vaan joudun esiliinaksi just jonnekin Cheek-tyyppisille keikoille. Onneksi tykkään menemisestä kaikenkaikkiaan :D

      Vielä tätä ongelmaa ei ole. Oltaisiin saatu liput nenäpäiväkonserttiin huomiselle ja siellä on esimerkiksi yksikin Robin. Lapsi ei halunnut mennä. Edes kohtalaisen suostuttelun jälkeen. Oli muuten vähän sulattelemista minulla...

      Eli näemmä tosiaan yritän fanikouluttaa. Aiemmin pidin sitä vitsinä :D

      Poista
  4. Elämä on niiiiin paljon kivempaa, kun saa sokeria, suolaa ja kahvia.

    VastaaPoista
  5. Mä löysin sun punaisen langanpään täältä! Tänään lähetimme Robinille fanipostia, luovasti saksitun, maalarinteipillä ja kimalleliimalla koristellun joulutervehdyksen. Tuli samalla selvitettyä nelivuotiaalle, miten posti kulkee. Kirje onneksi riitti, kun Robinille ei kai voi vain soittaa ja kutsua kylään laulaan boomkahii ja leikkiin poneil. Kirjaan tänne, kun vauvakirja on jossain hukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika ihkuu. Musta on jotenkin hämmentävää, että nämä 4-5-vuotiaat tosiaan fanittaa tyyppejä kuten Robin ja Tuuli ja mitä näitä on (Las Ketchup ja Lady Gaga). Jotenkin kuvittelen, etten minä tiennyt tonttuorkesterista kuumempia tuon ikäisenä. Eipä ollut juutuuppiakaan. Vauvakirja oli. Siellä ei puhuta aiheesta.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...