Aiemmin vilauttamani Finlaysonin coronna-kangas päätyi suunnitellusti työtuolin verhoilukankaaksi.
Työtuoli on ollut meidän vääntöpiste miehen kanssa jo vuosia. Työtuolit ovat aina vaan tosi rumia tai vähintäänkin liian isoja. Joku kiva, kaunis, pieni, siro designtuoli olisi työpöydän ääressä niin ihana. Mutta ei kai selkävaivaista voi pakottaa sellaisella kököttämään jos kotoa valmiiksi löytyy todella hyvä työtuoli, josta saa säädettyä ja kallistettua kaikkea mahdollista mitä vaan kuvitella osaa...
Tämä kyseinen sähkönsininen yksilö kotiutui meille joskus vuosia sitten miehen työpaikan uudistaessa kalusteitaan.
Viimeiset 4-5 vuotta tuoli on ollut harmaanruskea, kun siihen ihan kokeilumielessä kerran niitattiin tuollainen tekonahka päälle ja hyvin se on palvellut. Nyt muistui lopulta mieleen, että tuolihan tosiaan on jo kerran verhoiltu itse, miksipä sitä ei voisi toistaa jollain tällä hetkellä enemmän miellyttävällä kankaalla. Ja tässä lopputulos.
Tykätään tosi paljon! Taas sai tuoli uuden elämän. Isohan se on edelleen ja kolho, mutta on siinä nyt sentään jotain näköä ;)
Vähänkö olin iloinen kun vähän niin ja noin vedetyt viivat selkähuppua varten tuottivat juuri oikean kokoisen kappaleen. Ja sain sen jopa hyvin ommeltua rypytyksineen kaikkineen (minä ja ompelukone emme todellakaan ole yleensä ystäviä...)
Istuinosan kangas oli helppo vain niittailla kiinni.
Saa nähdä miten kangas kestää kulutusta. Ostin sitä "paksumpaa puuvillakangasta", mutta aika ohuelta sekin tuntuu. Mutta nythän on kaavat valmiina, joten aina voi verhoilla uudestaan :)