VYYHTI

Mikä ihana sää meitä on hellinyt tänä viikonloppuna! Ollaan oltu kirjaimellisesti ihan pihalla - käsitelty terassia, viimeistelty kasvilava kasveineen kesää varten ja ihan vaan löhötty auringossa. Näistä puuhista löytyykin jo kuvia instagramin puolelta. Blogipostauksen kuvissa ei ole vielä ihan niin kesäinen tunnelma, vaan ne on otettu viikko sitten äitienpäivänä. Vähän näkyi vihreää jo silloinkin, mutta sen jälkeen luonto on kyllä suorastaan räjähtänyt kasvuun ainakin täällä etelässä. 

Jos tämä viikonloppu on ollut ihana, niin oli kyllä edellinenkin. Olin lopulta vielä kolmannenkin viikon flunssassa, mutta viikonloppuna viimein hellitti. Lauantaina ompelinkin sitten ihan vimmatusti; lapsille ja äidilleni uutta ja ihanaa (niistä kuvia toisella kertaa) ja itselleni tämän ennen pääsiäistä aloitetun mekkotunikan loppuun. Sunnuntaina vietettiinkin sitten iloista äitienpäivää, kaikki uusissa vaatteissa tai asusteissa :)

Ihastuin tähän Elisa Tuohimaan suunnittelemaan Vyyhti-kuosiin heti kun sen näin. ja niin on tehnyt moni muukin, koska ensi kertaa kun sitä yritin ostaa, kaikki mustavalkoiset oli loppu. Kun sitten bongasin tämän collegen II-laatuisena Ainolan nettikaupassa, ei kauaa tarvinnut pohtia sen klikkaamista ostoskoriin. Kylmän kevään varrella ajatus college-mekosta ei tuntunut yhtään hassulta ja onhan sieltä joskus syksy tulossa (ei oikeasti ajatella sitä nyt), jolloin sille on taas käyttöä, vaikka kesä sattuisi (toivottavasti) olemaan pitkä, kuuma ja vähäluminen.

Kaavana mulla oli tässä taas Ehta, kuten aiemmin ompelemassani joutsen-tunikassakin, mutta tällä kertaa lisäsin myös taskut. College sopi tähän yhtä hyvin kuin trikookin ja tämä malli on mulle todella mieluisa päällä. Helmaan lisäsin pienen keinonahkaisen ompelumerkin ja miten paljon voikin tuollainen pieni yksityiskohta vaikuttaa siihen, miten viimeistellyltä vaate nyt tuntuu! Ihan kuin kaupasta ostettu - silleen hyvällä tavalla ajateltuna. Lempivaate, joka sopii monenlaiseen menoon.

KAHDEN OSA2

Vuoden ekassa postauksessa esittelin tyttärelle ompelemani Kahden-hupparipaidan. Poikakin sai pian omansa, postaus vaan on jäänyt jonnekin tuonne luonnoksiin junnaamaan.

Itse muistan kulkeneeni koko ala-asteen pelkissä college-paidoissa (kesällä teeppareissa), mutta ihmeekseni meidän lapsille ei colleget meinaa mennä päälle ollenkaan. En ole päässyt perille mistä paidat hiertää, siis mikä college-paidoissa on vikana, college-housut ja hupparit kuitenkin on kelvanneet aina. Housujen kohdalla mennään pojan kanssa jopa siinä vaiheessa, että mitkään muut kuin kollarit ei jalkaan kelpaa, i k i n ä, ihan sama mistä juhlista tai muista menoista olisi kysymys. Hieman hajottaa äitiä... No, kohta siirrytään shortseihin, ja siitä saadaankin sitten vaihteen vuoksi toisenlainen kiista aikaiseksi, kun ei nekään ihan joka päivä suomen kesässä riitä. Esimakua saatiin jo nyt sunnuntaina, kun mittari näytti nippa nappa 10 astetta, mutta kun aurinko paistoi, niin pojalle ei muut housut menneet jalkaan. Oma tahto - sitä löytyy!!

 Kahden-paitoihin palatakseni, jätski-paidasta tuli onnekseni tyttären lemppari ja se on ollut päällä usein. Tästä pojan paidasta tuli omaan makuuni vielä kivempikin, mutta se ei mene päälle kuin pitkällä maanittelulla, eikä missään nimessä päiväkotiin. Taitaa olla koko paidan kätkenyt johonkin jemmaan, kun ei ole hetkeen tullut kaapissakaan vastaan...

Pojan paidan college on Noshilta ja kaulusosan vuori Aarrekidiltä. 

ENSIMMÄISET KIRSIKANKUKAT JA LISÄÄNTYNYT VAALEANPUNAINEN

Tämän postauksen piti nähdä päivänvalo ja pari viikkoa sitten, mutta kevään tautirykelmä puuttui peliin. Sairastin kaksi viikkoa niin kovan kuumetaudin parilla vatsataudilla höystettynä, että en muista ikinä olleeni niin kipeä. Yli viikkoon en jaksanut ihan oikeasti tehdä mitään muuta kuin nukkua, telkkarin katsominenkin oli liikaa. Välillä vähän tokenin siihen tv-asteelle, mutta sitten tuli taudin uusi nousu ja siirryin taas nukkumaan. Ei puhettakaan, että olisin edes vilkaissut tietokoneen suuntaan, tai miettinyt mitään muutakaan "järkevää" tekemistä. Nyt on yskä ja väsymyksen rippeet jäljellä, mutta eiköhän tästä taas pian kuntouduta, varsinkin jos aurinko jaksaa jatkaa lämmittämistään :)

Otin ennen pääsiäistä pari kirsikan oksaa etupihan kirsikkapuusta maljakkoon. Hivenen liian optimistinen olin niiden silmujen ja nuppujen nopeasta aukeamisesta, eihän noihin oksiin pääsiäiseksi kerinnyt kehittyä kuin pullistuneet silmut, mutta kivan näköisiä oksat tuossa Prismasta löytyneessä maljakossa olivat niinkin. Meidän kirsikkapuussa on valkoiset kukat, mutta ihanan herkät  nekin ovat ja varsinkin nämä ensimmäiset sykähdyttää aina erityisesti ja innostavat kuvaamaan. Nythän nuo silmut pullistelevat pihapuussakin melkein samaan malliin, ei varmaan menisi paria päivää pidempään saada kukat auki, jos nyt kävisin nappaamaassa uudet oksat maljakkoon.

Vaikka kirsikankukat eivät olekaan vaaleanpunaisia, on tuo väri salakavalasti alkanut muuten meidän sisustuksessa lisääntymään. Jonkin verran sitä on ollut varsinkin makkarissa ja tyttären huoneessa jo jokusen vuoden, mutta nyt kun vilkaisee olohuoneeseen, näkee sielläkin useamman vaaleanpunaisen pilkun sohvatyynyjen ja maljakon muodossa.

Tyttären ruokatuolin maalasin kevätalvella kalkkimaalilla. Siihen löytyi Jeanne D'arc livingin vintage kalkkimaaleista ihana dusty rose sävy. Se on mun makuun aikalailla täydellinen vaaleanpunainen; hieman harmaaseen taittava, ja kalkkimaalina vielä ihana, samettinen matta.

TOIVEASU PIRATE-TYYLIIN

 

Heti toinen ompelupostaus perään kun kerran pääsin vauhtiin. Poika tuli viereen kun olin tekemässä tilausta Noshin joutsenista ja hihkaisi piraatit nähdessään, että hänelle noita! Usean vaihtoehtoisen värin joukosta valitsi tämän sinivihreän ja sehän sopi mulle, niin herkullinen väri se on! 

Olen alkuvuodesta netistä kankaita tilatessa unohtanut jo pari kertaa katsoa, että mitäs laatua se onkaan. Siis raaka-aineen kyllä (luomupuuvillaa, aina kun mahdollista ja näissä Noshin kankaissa sitä osuutta ei tarvitse edes miettiä, kun sitä ne ovat aina), mutta se että tuleeko sieltä trikoota vai collegea onkin sitten ollut yllätys pakettia avatessa - ja ihan omaa huolimattomuutta! Tässäkin poika siis toivoi piraatti-teepparia, mutta kun sinivihreä olikin collegea (enkä sitä tilatessa huomannut), niin eihän siinä muu auttanut kuin muuttaa suunnitelmia. Merirosvoista tulikin piraattishortsit ja raitatrikoosta, mustasta trikoosta (nekin molemmat Noshin) sekä joskus aiemmin Selialta tilatusta printtipalasta sitten se toivottu t-paita. 

Sekä paidan, että housujen kaavat olen muokannut 6/2015 ilmestyneen Ottobre-lehden kaavoista. Eiköhän noilla hyvin saa kesäleikit leikittyä, kunhan se aika koittaa. Ja aiemminkin, tämä poika kulkisi shortseissa kesät, talvet jos vaan saisi...

Pirate-college sekä midiraidat jersey ostettu yhteistyön merkeissä alennuksella Noshilta.

IHANAT JOUTSENET (ja pieni kriisin paikka)

 Ihastuin tähän Noshin joutsenkankaaseen ensisilmäyksellä. Kun se tuli sitten myyntiin, tilasin sitä yhteistyön merkeissä blogialennuksella Noshin verkkokaupasta parissa eri värissä. Tämä harmaa oli alusta alkaen tarkoitettu itselleni ja teinkin siitä nopeasti mekon / tunikan koot.fi:n Ehta-kaavalla. Olen kovasti tykästynyt raglan-hihoihin omissa ompeluissa, niin omissa kuin lasten vaatteissa. Hihat istuvat hyvin ja ovat mukavat ommella ilman sen kummempaa säätöä. Mekosta tulikin yksi suosikkivaatteista, eikä vähiten luomujerseyn ihanan pehmeyden vuoksi.

Tahtoisin ommella enemmänkin itselleni, mutta useimmiten kankaat päätyvät kuitenkin lasten vaatteisiin. Siihen on kolme syytä: 

1. 

Näihin omiin kolttuihin menee niin paljon kangasta, että vaatteen hinta nousee melko korkeaksi ja epäonnistumisen pelko on sitä myöten suurempi.

2. 

Vaatteen vastaanottaja (minä) on huomattavasti kriittisempi jokaista sauman mutkaa ja tikkausta kohtaan, kuin lapset. Vaatteella on siis suurempi todennäköisyys päästä ahkeraan käyttöön jos sen tekee lapselle...

3. 

Tämä omien kuvien ottaminen on ihan kamalaa! Valmiin vaatteen todellinen malli ja muoto tulee paljon paremmin esiin henkilön päällä, kuin esim. seinällä roikkuessa, mutta voi hyvänen aika miten vaikeaa näitä omia kuvia on katsoa. Näitäkin olen hillonnut kameralla jo kolme viikkoa, pystymättä edes katsomaan miltä ne isolla ruudulla näyttävät :D Koko postaus on siis pienoinen kriisin paikka, mutta mekko ja sen kangas on silti ihana! 

PLANET KUINKUU JA CURIOUS CUMULUS - SEIKKAILIJAN PAITA, SEKÄ VAUVALLE TUMPUT

Tammikuussa kankaiden yönä avasi nettibutiikkinsa ovet uusi lasten kangas- ja vaatekauppa Rooclothing. Löysin liikkeen ihan vahingossa itsekin heti kankaiden yönä, mutta myös Roo löysi  minut ja lähetti muutamia kankaita testiin. Uusia kankaita tulee kaupan valikoimiin pikkuhiljaa ja myös valmis vaatemallisto on ilmestymässä myöhemmin tänä keväänä. Suurin osa kankaista on luomu puuvillaa ja kankaiden kuosit on suunnitellut Ulla-Maj Saarinen.

Poika ihastui tähän Planet Kuinkuun kuosiin ja toivoi kankaasta itselleen paitaa. Itse mietin ensin, onko kuosi ehkä jo hieman pienemmille suunnattu, mutta ei selkeästi ole jos kerta tuleva eskarilainen siitä niin kovasti tykkää. Tästä tulikin suosikkipaita, joka on ollut nyt talviloman molemmin puolin ahkerasti käytössä. Paidan kaavan löysin Ottobre-lehden numerosta 6/2015, ja samaa kaavaa tulen varmasti käyttämään jatkossakin. Istuu mainiosti muotoilluiden raglan-saumojen ansiosta päälle ja oli mukava ommella.

Ennen Roon yhteydenottoa, ihastuin Curious Cumulus kuosiin jota tilasin ihan muuhun tarkoitukseen, mutta josta ensimmäiseksi syntyi pikkuiset tumput naapurin vauvalle. Todella ihania nämä molemmat kuosit! Vai mitä?

OMPELUINNOSTUSTA - KAHDEN JÄTSKIPAITA

 Kylläpä nyt on onnistunut ja innostunut olo! Pari viikkoa sitten puraisi hillitön ompelukuume, ja pistin kasan kankaita, sekä kaavakirjan tilaukseen. Niissä meni sitten hetki kun kaiken tarvittavan sain ja yksi viikonloppu meni ohi ihan vain kankaita esipestessä ja kuivatellessa (kun tietenkään en sitä muistanut viikolla tehdä). Tämän jätskikankaan kohdalla kävi vielä niin, että mustat tuutit päästivät ensimmäisessä pesussa väriä harmaaseen kankaaseen, mutta onneksi sain tämän toisessa pesussa värinkerääjäliinojen avulla korjattua. Vähän nyt pelottaa miten tuon vaalean, hempeän vuorikankaan käy seuraavassa pesussa, toivottavasti kaikki ylimääräinen väri on nyt irrotettu ja paita pysyy värien osalta kunnossa loppuun asti...

Perjantaina muun porukan painellessa uimahalliin, jäin sitten leikkelemään kankaita ensimmäistä paitaa varten. Olen näitä Kahden-puseroita facebookin ompeluryhmässä ihastellut ja siitä innostuneena tilasin Mekkotehtaan kirjan, jota ystäväkin oli jo aikaisemmin suositellut. Kirjasta löytyy muitakin todella hyviä kaavoja jatkoa varten. Tytär on juuri nyt sen 128cm mistä kaavojen koot alkavat, joten tästä on varmasti iloa vuosiksi eteenpäin. 

Hiukkasen minua hirvitti tuon kauluksen ompelu, sen verran vähän ompelukokemusta mulla loppujen lopuksi on ja college-kangasta en ole ommellut ennen ollenkaan. Ensimäinen kaulus menikin ihan plörinäksi - ensin leikkasin sen kuvioihin nähäden väärinpäin, sitten ompelukone teki tenän ja koristetikkaus jäi ihan löysille silmukoilla ja vielä kun sitä aloin purkamaan, niin eikö ratkoja ollut jotenkin ihmeellisesti ruostunut ja länttäsin sitten kunnon ruostetahran keskelle vaaleaa kangasta. Se versio lensi roskiin ja ompelu jäi tauolle odottamaan lauantai-aamua, enemmän valoa ja tuoreita silmiä.

Lauantaina surauttelinkin paidan sitten nopeasti kasaan, ja siitä tuli i h a n a !! Vielä kun aurinkokin paisteli kauniisti, innostuin ottamaan kuvatkin saman tien ja nyt ne ovat jo täällä. Ihmeellistä ;) Tänään ompelin vielä toisen paidan ja yhdet housutkin, mutta ne eivät vielä päässeet kameralle. Niistä sitten joskus myöhemmin lisää. Jätskikankaan tilasin Verson puodista ja raidallisen Noshilta. Eikös tullut varsin herkullinen paita?

IHANAT SYYSSUKAT JÄMÄLANGOISTA

Viime viikolla vietettiin syyslomaa. Lapsilla koko viikko, mulla keskiviikosta eteenpäin. Käytiin lähiretkien lisäksi Huimalassa, Lintsin valokarnevaaleilla ja leffassa katsomassa Tatua ja Patua. Viikon kohokohta oli Shrek-musikaali Peacock-teatterissa, todella upea esitys, suosittelen! Niin kivaa kuin yhteislomailu onkin, kyllä siinä myös hermot välillä kiristyy. Tänään lapset menikin ihan mielellään takaisin kouluun ja päiväkotiin, ja minä jäin viettämään vielä yhtä vapaapäivää ihan itsekseni. Se jos mikä tuli tarpeeseen! 

Mietin ihan tosissani, että olisin tässä elämäntilanteessa varmaan puolet onnellisempi, jos saisin joka viikko, tai edes joka toinen viikko yhden ylimääräisen vapaapäivän, jonka saisin viettää ihan yksin. Ilman että kukaan tarvitsee - oli se sitten perhe tai työkaverit. Vähän kuormitusta tästä kiireestä pois, kun saa rauhassa siivota ja pyykätä, puuhailla, suunnitella ja kuvata tai ihan vaan istua sohvalla ja tutkailla, että mitähän mulle oikeasti kuuluu. Tänään tein noita kaikkia edellä mainittuja, ja päivä loppui totaalisesti kesken. Edellisestä vastaavasta onkin jo yli kaksi kuukautta ja silloinkin omaa aikaa oli just sen verran kuin tyttären eka koulupäivä kesti, joten tässä oli aika monta viikkoa kiinni kurottavana. 

Viimeksi kun postailin, suunnittelin aloittavani syksyn neulomisia. Pikkuhiljaa kaiken muun ohessa, sainkin uudet villasukat itselleni valmiiksi. Kerkisin aloittaa ne jo ennen kuin Muita ihania-blogissa neulottiin taas kollektiivisesti Tiinan kauniita syyssukkia, muuten olisin varmaan hypännyt siihen matkaan mukaan, kun viime talven talvisukistakin tuli niin ihanat. Ehkäpä teen vielä nuokin syyssukat, mutta tässä nyt nämä vastavalmistuneet. Aika kiva väriyhdistelmä löytyi ihan omista jämälankavarastoista :) Lankana 7 veljestä, mallikerta on 8 silmukkaa leveä, varressa mulla oli 56 silmukkaa ja nilkassa kavensin terää varten määrän 48:aan. Vahvistettu kantapää ja sädekavennus on helppoja vanhoja tuttuja, joten niillä menin tälläkin kertaa. Kyllä nyt varpaiden kelpaa :)

DIY /// PIKKUMATOT TYYNYIKSI TERASSILLE

Tämän kesän suunnilleen ainoa käsityö, on nämä tyynyt. Ostin pikkumatot Ikeasta jo joskus kolmisen vuotta sitten, ihan muut suunnitelmat mielessä. Ne eivät koskaan toteutuneet, mutta kun taas kesän alussa törmäsin varastossa mattoihin, keksin, että niistähän tuleekin hyvät tyynyt terassille. 

Pistelin reunat kiinni ihan käsin ommellen puuvillalangalla, välittämättä siitä että tikkaukset näkyy. Tavallaan sekin kuuluu hyvin räsymattojen alkuperäisilmeeseen. Tyynyn suuaukkokin on kiinnni harvoilla pistoilla, niin että jos noita joutuu pesemään ompeleen saa suht helposti purettua ja ommeltua uudestaan yhteen. Tiedän, että se onnistuu, koska yhden kohdalla näin piti jo tehdä päivä sen valmistumisen jälkeen. Mikä ihme taipumus kaikilla uusilla tuotteilla onkin likaantua täydellisesti?

Tässä nyt vähän tällaisia hassuja tyynyjen valmistumisen jälkeisiä kuvia ihan vaan keittiön lattialla + yksi ennakkomaistiainen uudistuneesta terassista. Siihen palaan vielä tarkemmin, se on muuttunut entisestä tosi paljon viime viikkoisten maalausten ansiosta.  Noita tyynyjä tarvitsisin 

oikeastaan ainakin kaksi lisää. Pitää katsella jos osuu silmiin sarjaan sopivia pikkumattoja. Näillä kyllä pärjää hyvin tämän kesän loppuun :)

PEHMEYTTÄ KESÄIHOLLE /// DIY KUORINTAVOIDE

Kesäiho kaipaa kosteutta, vaikka ei niin hellettä ole ollutkaan. Kantapäät kuivuvat sandaaleissa ja satunnaisesti aurinkoa saanut iho alkaa kesimään. Meillä ihon rasvaaminen ja öljyäminen on tosin aina tärkeä juttu tyttären atooppisen ihon vuoksi.

Tämä itsetehty kuorintavoide tai -öljy, jättää jälkeensä aivan ihanan pehmeän ihon. Ei ole säilöntäaineita, mikä kirvelisi, ei mitään liioiteltuja tuoksuja, jotka jämähtävät vaatteisiin kiinni. Ihan vaan luonnon omia aineksia. Kuvat ovat toukokuun lopusta, kun purkitettiin voidetta myös päiväkodin tätien iloksi. Omat etiketit kierrätyspurkkien päälle ja avot. Lapset piirsivät lahjapussien päälle myös kauniit kortit. Tällä kertaa olin erityisen ilahtunut poikasen auringonkukasta ja tikku-ukkelista, hän kun ei ole erityisemmin kiinnostunut piirtämishommista ollut.

ITSETEHTY KUORINTAVOIDE

0,5dl manteliöljyä

2dl hienoa sokeria

muutama tippa eteeristä öljyä esim. sitruunaa tai piparminttua (ei pakollinen lisäys)

Sekoita ainekset yhteen ja purkita puhtaaseen purkkiin. Pidempiaikainen säilytys jääkaapissa.

Suosittelen kokeilemaan, itselle tai lahjaksi :) (ja ihan ympäri vuoden)