KUN HALVALLA SAA - MATTOILOA

Kuten eilen kirjoittelin, innostuin sunnuntaina hieman shoppailemaan Porttipuiston Kodin1:n viimeisessä alessa (jossa oli melkein kaikki 60%+15%). Pöytäliinat ostettuani, mieleen jäi kaihertamaan villamatto, jonka ulos kävellessäni matto-ostastolla huomasin. Ihan oikeaa tarvetta olohuoneen uudelle matolle ei ollut, sen verran tiuhaan se on viimeisen vuoden aikana vaihtunut, mutta en vain lopulta voinut päästää tätä tilaisuutta käyttämättä. Onneksi!

 Oikeasti ensin jäin miettimään Jalpaikkaa jota miehenkin sisään raahasin katsomaan, mutta lopulta muistutin itseäni, että edellinen mustavalkoinen matto alkoi kyllästyttää aika pahasti, joten samalle polulle ei kannata lähteä. Muutama vuosi sitten kun Pandora tuli Kodin1:een, se villitsi blogit ja muut markkinat ja sitä näkyi kaikkialla ihan totaaliseen kyllästymiseen asti. Alusta alkaen ihailin tätä harmaa-valkoista versiota, mutta en voinut kuvitellakaan sen muuttavan meille juuri sen valtavan suosion vuoksi. Nyt kun se meillä tämän sattuman kautta on, en voi kuin ihmetellä kuinka paljon se minua ilahduttaa (siihen nähden kuinka kovasti luulin siihen kuvien kautta kyllästyneeni). Kaunis ja rauhallinen, mutta kuitenkin kuosin ansiosta eloisa sekä ihan täydellisen värinen. Vielä autossa ajattelin, että matto saattaa päätyä tyttären huoneeseen, mutta kyllä nyt jäi tytär ilman mattoa (onneksi en puhunut aatoksiani ääneen, siitähän se olisi poru noussut). 

Pakko vielä mainita noista tauluistakin, miten paljon kodikkuuta ja viihtyisyyttä ne ovat lisänneet. Reilu kolme vuotta seinää peitti se petroolin sävyinen liukuvärimaalaus, jonka päälle en lopulta osannut tauluja laittaa. Koko ajan olohuone tuntui jollain tapaa vajaalta, keskeneräiseltä. Minua kiusasi se seinän väri, mutta ehkä loppujen lopuksi se olisi vain kaivannut tauluja ylleen. Ei sillä, että sitä väriä kaipasin yhtään, harmaa on nyt hyvä. Makkariinkin tuli taulut kesällä (valokuvia lapsista, joten seinä ei ole blogissa näkynyt) ja sama fiilis siellä. Huone on paljon valmiimpi ja viihtyisämpi. Olkoonkin, että siellä haluan edelleen itse seinät vaihtoon... ;)

RUOKAPÖYDÄN UUSI PELASTUS

Syksy on osoittanut taas kiireisyytensä. Harmittaa, kun omille jutuille ei jää aikaa, mutta toisaalta on ollut pakko ottaa etäisyyttä kaikkiin sellaisiin asioihin, joista helposti tulee "pakko-tehdä"-juttuja niiden todella pakollisten juttujen lisäksi. Kuten esimerkiksi käsitöiden puurtaminen loppuun tai blogitekstien vääntäminen, silloin kun aikaa tai energiaa ei oikeasti ole yhtään ylimääräistä. 

Nyt takana on viikonloppu, jolloin ei ollut muuta ohjelmoitua tekemistä kuin tyttären koristreenit (ensimmäinen vapaa viikonloppu moneen viikkoon). Suunnittelin koko viikon kuinka elvytän taas saumurin eloon ja ompelen kirppikseltä löytämäni Marimekon kankaan upeiksi luomuksiksi, virkkaan kesällä kesken jääneen työn loppuun, kuvaan ja päivitän blogia ja vietän leppoisaa perhe-elämää. No, sohva osoittautui kivaksi paikaksi, eikä edes virkkaus edistynyt. Tuli vaan elvyttyä menneestä viikosta mahdollisimman vähillä ylimääräisillä kuvioilla ja todettua viikonlopun päätteeksi, että pari viikkoa kytenyt flunssa sai meidän perheen kolmannen uhrinsa. Itse sinnittelen vielä ilman, mutta väsymyksen määrästä päätellen, joku tuolla taustalla jyllää minullakin.

Sen verran sunnuntaina tuli kuitenkin käytettyä aikaa sisustukseen, että poikkesin Porttipuiston Kodin1:een kuultuani, että noihin myymälöihin edelleen uutta tavaraa tipahtelee. Siellä olikin nyt ihan lopullinen ale menossa, kylteissä luki eilen, että enää 4 päivää jäljellä. Lähes kaikesta sai 60% + 15% alennusta. Tietäähän sen, että kun halvalla saa niin tarpeitakin ilmenee... 

Itseasiassa nämä kuvissa näkyvät pöytäliinat olivat kyllä parin kuukauden harkinnan tulos, en vain tiennyt tarkalleen mitä, mistä ja milloin. Saatiin parin vuoden jahkailun jälkeen kesän lopulla ruokapöytä lopultakin hiottua ja vahattua. Käytettiin siihen Jeanne d'Arc Livinign huonekaluvahaa ja todettiin, että ei toimi. Pöydän pinnasta tuli todella kaunis, juuri sellainen läpikuultavan valkoinen kuin haluttiinkin (kts. jalat), mutta mitään suojaa vahasta ei tullut. Kaikki värjäävä imeytyy sekunnissa puun pintaan ja pyyhkiessä myös vahan valkoinen väri lähtee kokonaan pois. Meillä on siis jälleen kamalan laikukas pöytä joka odottaa uudelleen käsittelyä. Mikä vuosi se sitten tapahtuu, en tiedä, mutta pinnalle tarvittiin jotain suojaavaa nopeasti. 

En ole koskaan ollut kerni- / vahakangasliinojen ylin ystävä, mutta tässä tapauksessa se tuntuu ainoalta hyvältä vaihtoehdolta. Ne nätit versiot ovat vaan usein niin kalliita, että sunnuntaihin asti kaikki olivat jääneet ostamatta. Nyt kun hintaa tuli n.8eur / liina, nappasin mukaan kahta erilaista kangasta. Molemmat kauniita, mutta kuvista varmaan huomaa kumpi on suosikki. Ja löytyi sieltä sitten jotain muutakin, nimittäin uusi olohuoneen matto. Siitä kuvia huomenna. Mutta vinkiksi siis, että siellä oli siis vielä yllättävän iso määrä aikoinaan blogeja villinneitä villamattoja jäljellä noilla samoilla ale-prosenteilla. Siis niille, jotka eivät ole niihin jo totaalisen kyllästyneet, tai kokevat uuden heräämisen niiden suhteen...

Mitäs arvelet, kumpi meille tuli; Jalpaikka vai Pandora? ;)

RIEMUN IHANAT VANERIKORUT

Onko teille tuttu Riemu-puoti ja sen ihanat vanerikorut sekä magneetit? 

Puodin takana on Kuopiolainen yrittäjä ja Nuapurissa-blogin kirjoittaja Maru, jota voi vain ihailla rohkeudesta heittäytyä yrittäjyyteen keskellä ruuhkavuosia. Mutta mikäpä siinä, kun on niin mainioita ideoita ja tahtoa sekä taitoa toteuttaa niitä :)

Olen ihastellut koruja jo jonkin aikaa, mutta nyt pistin ne lopultakin tilaukseen. Koruista löytyisi myös ihanan herkullisia pastellisävyjä, mutta ostin nyt itselleni tylsän varmasti mustaa sekä Sae- että Vasten-malleista. Sen verran kyllä näihin koivuvanerisiin kaunokaisiin ihastuin, että kevään lähestyessä saattaa alkaa muutkin värit vielä kutsuvasti huutelemaan. Hauskat muuten myös nuo kartonkiset korurasiat. 

Hienoa Maru!

Postaus on toteutettu bloggaajan omasta ihastuksesta kyseisiin tuotteisiin

PIENIÄ JUTTUJA LASTENHUONEISIIN

Mulla on ollut varsinainen mattokriisi olohuoneessa, mutta ei puhuta siitä vielä sen enempää... Pojan huoneen matto sen sijaan löytyi hyvinkin helposti. Óikeastaanhan siellä ei ollut edes puutetta matosta, mutta iskin silmäni tuohon ihanaan H&M:n mustavalkoiseen automattoon jo aikaa sitten ja kun niitä lopulta taas verkkokauppaan tuli  klikkasin sen meille. Juuri tällä hetkellä vastaavanlaisia mattoja onkin jo enemmän tarjolla, kun Hennesille on tullut toinenkin, safariaiheinen mallistoon ja OYOY:nkin samantyyppistä mattoa on useammassa sisustusliikkeessä myynnissä, mutta haluttua tavaraa nuo kaikki näyttävät olevan ja usein väliaikaisesti loppuunmyytyjä.

Pientä lisäväriä pojan huoneessa edustaa Poppy Lab-juliste, jonka tilasin Ellokselta. Sinne näyttää nyt tulleen enemmänkin julisteita eri toimittajilta, ihan kiva lisä Elloksen valikoimiin. Niissä vaan ei voi hyödyntää aina yhtä mukavia alekoodeja...

Tytär sai joulupukilta Helen Dardikin puisen eläinmaatuska setin, jota itse olen jo pidemmän aikaa sillä silmällä katsellut. Joulupukki löysi setin Harjun paperista, josta onnistui sähköpostitilaus oikein mukavasti, mutta olisipa kätevää jos tuolla ihanalla putiikilla olisi myös nettikauppa... ;)

JUOMALASIRAKKAUTTA

 Olen pitänyt silmäni visusti erossa aleista ja muistakin shoppingeista (paitsi työpaikan tulevan gaalan aiheuttaman mekkokriisin alaisista riepukoista), mutta kun ystävä vinkkasi, että Iittalalla on haaveilemani Sarjaton-lasit hyvässä tarjouksessa, niin pakkohan se oli kurkata. Ja kun ale oli niinkin hyvä kuin puolet pois, niin tuli niitä sitten jokunen joululahjarahoilla ostettuakin.

Ai että olen ihastunut noihin laseihin! Niin ohutta lasia, että melkein päätä huimaa niitä tiskikoneeseen laittaa, mutta kun sen ne lupaavat kestää ja ihan arkikäyttöön ne halusin, niin siellä ne ovat nyt pyörineet ja ehjänä säilyneet. Voin sanoa, että muuten niin vaikea riittävä vedenjuonnin muistaminen on huomattavasti helpottunut ja ihan vaan perus kaalilaatikko pakastepuolukoilla maistui lasien kotiuttamispäivänä gurmeelta kun välillä hörppäsi vettä uudesta, sirosta ja niin kauniista lasista :)

ENSIVISIITTI HABITATIIN JA ORIGAMI-VALAISIN RUOKATILAAN

Ruokatilaan on ollut jo jonkun aikaa uusi valaisin hakusessa. Metallilankakehikko vaihtoi kesän alussa väriä kuparista mustan kautta valkoiseen, eikä sitten enää miellyttänytkään tässä paikkaa. Sen valaisimen suurin ongelma on se, että lamppu pääsee häikäisemään, eikä se ollut ruokatilassa hyvä juttu. 

Tällaista origamivalaisinta olen havitellut ennenkin sopivaa löytämättä ja viime talvena yritin epätoivoisesti väsätä sellaisen itse, mutta en saanut onnistumaan. Nyt kun Habitat rantautui Suomeen, suuntasin sinne heti avajaispäivänä ja hain varjostimen kotiin. Näitä löytyy useampaa eri kokoa, tämä on 25x40cm.

Habitat vaikutti sellaiselta myymälältä, jossa tulee varmasti piipahdettua kerran jos toisenkin. Sen takaa hyvä sijainti, kaunis tuotevalikoima ja kohtuulliset hinnat. Hieman mua nauratti tiettyjen tuotteiden nimet, niitä ei selkeästi ole alunperin suunniteltu Suomen markkinoille. Vai näyttääkö tämä varjostin sellaiselta kuin Kura? Tai houkutteleeko vessaharja nimeltään Lima..?

KODINHOITOHUONEEN PÄIVITYS

Pieni paussi blogista on tehnyt hyvää. Nyt tuntuu ajatukset taas virtaavan vähän eri malliin, eikä koko homma ole vain pakkopäivittämistä, vaan oikeasti mukavaa touhua. Syksy alkoi ehkä hieman liiankin kiireisesti, ja koko elämä on paikka paikoin tuntunut pelkältä suorittamiselta. Siitäkin huolimatta, että lähes kaikki on ollut vapaavalintaista ja siihen on sisältynyt paljon todella mukavia juttuja ja hetkiä.

Kodinhoitohuone on kokenut pientä muutosta toiminnallisuuden parantamiseksi. Ikean tynnyrit päätyivät aiemmasta tehvästään pyykkikoreiksi. Edelliset pyykkipussit olivat niin isot, että niihin sai liian helposti upotettua kolmenkin viikon pyykit. Mies päätyi sairaslomallaan pyykkipiiaksi, ja siitä sai tämä muutos alkunsa ;)

Pyöreän peilin sijalle oven suuhun kiinnitettiin kesän lopussa kaksi Ikean Gunnern-peilikaappia. Lukittava lääkekaappi on ollut hakusessa kodarin valmistumisesta lähtien, mutta tarpeeksi kivan näköistä ja kapeaan seinään sopivaa ei löytynyt, kunnes satunnaisella Ikean reissulla nämä osuivat sattumalta eteen ja lähtivät siltä seisomalta mukaan. Tajusin vasta myöhemmin, että kaapit kuuluvat syksyn uutuuksiin. Oikein pätevät ja kivan malliset kaapit! Eipähän tarvitse tuotakaan nurkkaa enää mietiskellä, se on nyt valmis!

Suurin muutos oli kodarin uusi ulko-ovi. Edellinen kaksi-lehtinen ovi veti, eikä siitä nähnyt läpi. Yksilehtinen ovi on paitsi kätevä, myös tiivis (täsmälleen sama ovi valkoisena on olohuoneessa terassin suuntaan, ja se lunasti vaatimuksensa viime talvena oivasti). Parasta ovessa on kuitenkin sisään esteettömästi virtaava valo ja maisemat naapurin takapihalle, jossa kukaan ei koskaan vietä aikaa. Tuntuu, että oma tila vähintäänkin tuplaantui :)

IHANAT IKKUNAVALAISIMET /// BRIGHT SPROUT

 En ehkä edes kehtaa tunnustaa miten kauan siitä on, kun nämä ikkunavalaisimet meille tilasin (helmikuussa). Sen jälkeen meni pitkä tovi ennen kuin ne saatiin ikkunaan, ja vielä uusi odottelu, että kytkettiin niihin sähköt. Sitten tuli kesä, eikä valoilla ollut käyttöä, eikä niillä vieläkään ole johdot ojennuksessa kattoa myöten. Mutta vaikka tarina on mikä on, niin siitä hetkestä asti kun näihin valaisimiin ensimmäisen kerran netissä törmäsin, niihin täysillä ihastuin ja tykkään edelleen valtavasti. Yksinkertaista, luonnollista, kaunista.

Kyseessä on siis tamminen Nordic Talesin Bright Sprout, jota löytyy muutamalla eri puukäsittelyllä ja usealla eri värisellä johdolla. Omani tilasin Connoxilta, mistä valaisimet tulivat vielä nopeammin kuin lupasivat. Ja tuo niiden pakkaus, voisko olla nätimpää! Haaveilen siitä, että voin laittaa noihin mainoskuvien kaltaiset isot polttimot, mutta niin kauan nuo kaksi jaksavat pomppia ees taas ja leikkiä tyynysotaa, en taida uskaltaa. Alun mielikuvapettymyksen jälkeen, nämä pienetkin tuntuvat sopivilta.

Syksyn edetessä valot pääset todella käyttöön, mukaan taisteluun pimeyttä vastaan. Onneksi nyt taas ulkonakin kuitenkin paistaa ja on ihanan lämmintä, siitä minä tykkään!