Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistoja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistoja. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. syyskuuta 2016

LEHDESSÄ



Ei ole tätä blogia ennen lehtien sivuilla näkynyt, mutta nyt päädyin Unelmien talo & koti - lehden ystäväkirja-palstalle. Oma teksti ja omat kuvat eivät yllättäneet, mutta kukan väri ja meidän nykyinen kulmasohva (jota ei ole) kyllä ;) On se silti hieman outoa nähdä oma koti ja jutut lehdessä, vaikka näitä netissä onkin tullut jo vuosia julkaistua. Työkaveri oli bongannut jutun heti lehden julkaisupäivänä, onko muille osunut eteen?

torstai 4. elokuuta 2016

PERHEEN UNELMALOMA TANSKAAN OSA 2 /// GIVSKUD ZOO

























Tässä vähän tarkemmin meidän Tanskan matkan kuulumisia (siis hirveesti kuvia ja hirveesti tekstiä, sorry). Aloitan Givskudin eläintarhalla jonne ajoimme heti saapumispäivänä. Käväistiin hotellilla kahden maissa toteamassa se mikä jo arvattiinkin, että huone ei ole vielä valmiina, joten toteutettiin valmiiksi tehty suunnitelma retkestä eläintarhaan, jossa viihdyttiinkin sitten monta tuntia. 

Tanskassa tuntuu isoja eläintarhoja olevan useampiakin, mutta Givskud ZOO sijaitsi vain 20min ajomatkan päässä meidän hotellista ja oli jossain tripadvisorin listauksessa rankattu eläintarhoista ykköseksi. Käytiin vastaanotossa ostamassa liput, mutta kävi ilmi, että olisimme voineet ajaa suoraan vastaanottorakennuksen takana sijaitsevalle portille ja ostaa liput sieltä. Eihän sillä muuten olisi ollut mitään väliä, mutta piha oli sateiden jälkeen pelkkää kuravelliä ja hieman hirvitti siinä kävelyn jälkeen iskeä kurajalat putipuhtaaseen vuokra-autoon. No, lienevät tottuneet rapaisiin palautuksiin, kun sadettahan Tanskassa piisaa… Jokatapauksessa, saatiin lipunmyynnistä myös suomenkielinen kartta alueesta, joten aivan ilmiselvästi joku teistäkin on siellä ehkä joskus käynyt? :)

Givskud ZOO on safaripuisto, eli parhaiten siitä saa sen annin irti ajamalla sisään omalla autolla, jonka kanssa pääsee suljetuille alueille eläinten keskelle. Jätinkin tarkoituksella aika moneen kuvaan autoa näkyviin, niin saa parhaan käsityksen siitä miten lähellä eläimiä kuljettiin. Puistossa on myös kävelyreitti, mutta hienoimmat alueet jää kyllä silloin näkemättä. Eläintarhan bussillakin pääsee kierroksen läpi, mutta silloin on tietenkin sidottuna bussin aikatauluihin. Eläintarhassa on kolme parkkialuetta, joihin pysähtymällä pääsee tiettyjen eläinaitausten/alueiden lähelle/läpi kävelemään ja sitten on noita läpiajoalueita, joissa eläimet kulkevat vapaana autoista välittämättä ja autosta ulos nouseminen on ehdottomasti kielletty. 

Ensimmäisellä pysähtymispaikalla tuntui ihmeelliseltä kun päästiin silitysetäisyydelle (jos joku meistä olisi halunnut niin tehdä) kameleita. Ja sitten siinä oli norsuaitaus, joka sai minut miettimään, että onko tämä taas yksi niitä paikkoja jossa tulee vaan paha mieli eläinten puolesta. Norsut olivat niin murheellisen ja apaattisen näköisiä aitauksessaan, että melkein itketti. Tokihan norsut tuppaavat olemaan luonnossakin hieman suruisan näköisiä, joten en todellakaan tiedä mitä ne oikeasti ajattelivat oloistaan. Muuten oltiin koko perhe ihan haltioituneita siitä miten lähelle kaikkia eksoottisiakin eläimiä pääsimme ja miten hienot alueet niille oli tehty. Nimenomaan alueet, ei häkit. Esimerkiksi gorilloiden alueen läpi kulki pitkä tie, jossa ainoana esteenä oli kapea joki niiden ja meidän välissä, gorilla kun ei luontaisesti osaa uida. Siinä oli kalliota, notkelmaa, metsikköä, aukeaa, marjapensaita ja vesiputousta laajalla alueella. Ylipäätään ne ja muut eläimet vaikuttivat hyvinvoivilta. 

Jännityksen hetkiä koettiin buffaloiden tai biisoneiden kohdalla, joiden alueen läpi madeltiin hitaasti autoletkan perässä. Yksi isosarvinen yksilö sai jonkinmoisen hepulin ja lähti vasemmalta etuviistosta rynnimään suoraan meidän auton keulaa kohti. Siinä sitten silmänräpäys mietittiin, että olikohan fiksu veto tulla tänne vuokra-autolla ja mitähän vakuutus sanoo yhteentörmäyksestä buffalon kanssa Tanskassa :D Onneksi eläin teki puolen metrin päässä kuitenkin käännöksen sivuun ja jatkoi kävellen eteenpäin ihankuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kirahvit ja seeprat olivat kaunista katseltavaa, monta naurua saatiin siinäkin niiden touhuja seuraillessa. 

Leijona-aitaukseen oli tuplaportit, niin että eläimet eivät vahingossakaan pääse karkuun ja siellä partioi jatkuvasti pari suojakehikoin varustettua traktoria, ilmeisesti vahtimassa että ikkunat ja ovet varmasti pidetään kiinni kuten vaadittu ja etupuskurin varustuksesta päätellen ehkä myös valmiina tönimään leijonia pois jos jäävät liian pitkäksi aikaa keskelle tietä makaamaan. Tuo ovet ja ikkunat kiinni sääntö on leijonien kohdalla ihan ehdoton ja kun pari päivää meidän reissun jälkeen katseltiin netissä levinnyttä pätkää Kiinan eläintarhasta jossa tiikerit raatelivat autosta ulos astuneet naiset, en ihmettele sitä yhtään (eikä kyllä tullut mieleen aukoa ikkunoita ennen sitä pätkääkään, vaikka niin leppoisilta nuo isot kissat nyt näyttivätkin). Leijona-alueella asustaa 1 uros 10 naaraansa kanssa ja siellä mietin, että tuskinpa noilla paljon paremmat oltavat savannillakaan salametsästäjien keskellä olisi, mitä nyt huomattavasti lämpimämpää - tyytyväisiltä vaikuttivat. 

Eläintarhan alueella oli monen monta piknik-paikkaa (kuten koko Tanskassa) jossa sai syödä omia eväitä tai ostaa parkkialueilla olevista kioskeista syötävää / grillattavaa. Siellä oli myös kiva leikkipaikka kiipeilytelineineen, jossa meidän lapset lennon ja muutaman tunnin ajon jälkeen viihtyivät hyvin tihkusateesta huolimatta. Jossain päin aluetta olisi ollut myös dinosauruspuisto, joka me nyt jotenkin onnistuttiin olemaan kokonaan löytämättä. Sekin on saanut kehuja, joten kannattaa katsella tarkemmin jos sinne menee. Suosittelen jokatapauksessa, tämä oli viihtyisin eläintarha jossa minä olen käynyt. Ja vaikka lapsilla etukäteen suurin odotus kohdistui Legolandiin, on reissun jälkeen puheet vieneet huomattavasti useammin eläintarhaan kuin huvipuistoon… :)

tiistai 2. elokuuta 2016

PERHEEN UNELMALOMA TANSKASSA



















Kolmen viikon loma livahti ohi kuin siivillä, ja nyt olen jo kaksi päivää yrittänyt sopeutua takaisin työelämään. Hieman vaikeaa on, mutta onneksi on ihania lomamuistoja jotka auttavat eteenpäin. Oltiin suurin osa lomasta kotinurkissa ja päiväretkillä, mutta puolessa välissä lennähdettiin muutamaksi päiväksi Tanskaan. Neljä päivää siellä meni nopeasti, mutta koettiin ja nähtiin niin paljon kaikkea kivaa, että tuntui kuin olisi ollut pidempäänkin poissa! Ensi vuonna teen kaikkeni, että lomaillaan jossain muualla kuin kotona suurin osa lomasta, kyllä se vaan niin on, että irtiotto kotiympyröistä on ainut tapa irtaantua arjesta ihan täysin. 

Lennettiin Kööpenhaminaan varhaisella aamulennolla, jossa meitä odotti vuokra-auto ja 3-4 tunnin  ajomatka Vejleen. Matkalla nähtiin enimmäkseen moottoritietä, mutta saatiin myös ihailla kumpuilevaa peltomaisemaa, lukemattomia piknik-paikkoja, merta ja vehreitä metsiä. Mennen tullen Kööpenhaminasta pois ja sinne takaisin, meihin teki vaikutuksen Ison-Beltin 7km pitkä silta, 254 metriä korkeine tukirakenteineen. Autovuokraamo varusti meidät tuulilasiin kiinnitettävällä siltamaksulaitteella, joten siltatullipiste ei hidastanut matkaa lainkaan. Autovuokran hinta meidät kyllä yllätti täysin (ja oikeastaan sinetöi valinnan ajetaanko Ruotsin läpi omalla autolla vai lennetäänkö Tanskaan) sillä neljän päivän autovuokra oli upouudesta pienestä citymaasturista kokonaisuudessaan vain 89eur!

  Vejlessä meillä oli varattuna hotellihuone viihtyisästä Sinatur Hotel 
Haraldskæristä, jonka lähitilojen tuotteilla varustettu maukas luomuaamupala ja sopivan pehmeät sängyt saivat tuntemaan olomme mukaviksi koko reissun ajan. Hotelli sijaitsi keskellä maaseutua, mutta lähellä kaikkea mitä halusimmekin nähdä. Siitä ajoi 20min Givskudin eläintarhaan, 30min Legolandiin ja 1,5 tuntia Hvide Sandin upealle hiekkarannalle. Noista voisin tehdä vielä omat postauksensa.

Kuten kuvista näkyy, välillä paistoi ja välillä satoi. Kokonaisuudessaan sää oli paljon parempi kuin odotettiin (neljä päivää täyttä sadetta). Kaksi ensimmäistä päivää sataa ripsutteli silloin tällöin, mutta rannalle suunnattuamme taivas repesi ja lämpötila kipusi reilusti yli 20 asteen, niin että saatiin viettää hieman "etelän rantalomaakin". Kaiken kaikkiaan ihana lomanen, josta toivottavasti jaksatte kuulla vielä lisääkin :)

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

KREETALLA KERRAN



 









Olen nauttinut viime päivien todellisesta talvesta ihan täysillä. Kyllä mun mielestä talvella kuuluu olla lunta ja pakkasta, vaikka lähtökohtaisesti en kylmästä tykkääkään. Päivällä luistinrataa ja poskien jäädyttämistä, illalla lämpimien kesäkuvien selailua. Olkoon siis vuoden 2016 ensimmäinen postaus omistettu viime kesän ihanalle lomamatkalle.

Oltiin reissussa heinäkuun viimeinen viikko, kotiin lennettiin tyttären 6v-syntymäpäivänä. Lähdettiin juuri viimeisellä sateisen kylmällä Suomen kesäsääviikolla, tultiin takaisin elokuun helteeseen, joka sekin oli hieman viileä Kreetan +36C viikon jälkeen. Aikamoinen lämpötilaero elohopean tämän hetkisiin lukemiin (-20C). Ehkäpä juuri tuon ihanan, superkuuman ja muistorikkaan kesälomareissun jälkeen, tämä talvikin tuntuu pitkästä aikaa mukavalta. Meille tämä oli ensimmäinen kerta Kreetalla, mutta hyvin mielellään lähtisin uudestaankin. Se täytti täysin meidän viime kesänä lomalle asettamat kriteerit: hellettä, uimista, rantaelämää ja uimista.

Nyt pitää alkaa valmistautumaan huomiseen työpäivään, johan tässä viikko tuli pidettyä tätä pakkaslomaakin. Onneksi kevyt kahden päivän rutistus, jonka jälkeen taas vähän lisää luistelua ja muuta rentoa viikonloppupuuhaa.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille, pitäköön se sisällään paljon muistorikkaita hetkiä niin arjessa kuin lomallakin <3