3. lupaus ja teko: ihanat naiset retkellä

Ex tempore ystävien treffaamista tapahtuu aika ajoin ja se ilahduttaa aina. Joskus kannattaa pelata varman päälle ja laittaa ajoissa kalenteriin iso punainen ympyrä ja varata viikonloppu ystäville. Mietittiin opiskelukavereiden kanssa Tallinnan risteilyä tai paluuta opiskelukaupunkiin Jyväskylään. Lopulta sovittiin viikonloppumatkan kohteeksi Tampere. Yhden kesän olen Tampereella asunut kesätöiden merkeissä ja tykkään kaupungista kympillä. Houkuttelevia kahviloita ja ravintoloita on keskustassa joka kulmalla ja Tampereella on jotenkin omanlainen fiilis. Kesäkaupunkina Tampere on tietysti parhaimmillaan, mutta ei se huono ole tammikuun jäisine katuineenkaan.

Käytiin herkuttelemassa Gopalin kasvislounaalla, tekemässä pieniä ostoksia Forget-me-notissa, hamstraamassa hamam-pyyhkeitä Linassa ja juomassa laihaa kahvia Tampereen Paahtimossa. Uusi Torni-hotelli tarjosi* miellyttävän yösijan, hyvää palvelua ja mahtavan aamiaisen. Vaikka hotelli ei kai varsinainen luksushotelli ole, oli se monella tavalla lite bättre, yksityiskohtia oli selvästi mietitty ja tehty muitakin kuin hajuttomia ja mauttomia ratkaisuja, jotka yleensä leimaavat ketjuhotelleja. Yläkerran Moro Sky Barista oli huikeat näkymät kaupungin ylle, suosittelen! 

Tähän voitte kuvitella tyylikkäitä asu- ja fiiliskuvia, itsehän otan erittäin harvoin kuvia, kun on oikeasti kivaa. Oltiin tosi nätteinä ja ihanina. Naurua, itkua, puhetta, yllättäviä kohtaamisia ja muutama tanssiaskelkin. Täydellinen irtautuminen arjesta sekä akkujen lataus naisenergialla ja merkityksellisten ihmisten läsnäololla. Kiitos! 

* Maksua vastaan, omasta pussista sponsoroitu oli tämä retki. 

2. lupaus ja teko: enemmän kasvisherkkuja

Kasvisten lisääminen ruokavalioon on ollut monen vuoden lupaus ja suunnitelma. Töissä syön usein kasvislounaan. Kotona teen silloin tällöin kattilallisen kasvissose- tai linssikeittoa, jonka syön pääasiassa itse. Vähemmän menestyksekkäitä kasvisruokakokeiluja on takana, mutta ei kai lapset ikinä opi syömään ruokaa, joka ei sisällä jauhelihaa, jos sitä ei koskaan tarjoilla?

Vegaanihaaste tuntui liian rajulta. Kulutan joka päivä niin paljon jukurttia, juustoa ja maitoa, että hiilijalanjälkimittarin viisari kiljuu"soo-soo". Seuraan mielenkiinnolla Siinan vegaanikokeilua, ja bongailen ruokareseptejä.

Kirjastosta nappasin lainaan Martan kasviskeittiö ja Vegaanin keittiössä keittokirjat. Kirjoissa on paljon reseptejä laidasta laitaan: säilykkeistä leivontaan, Suomesta Afrikkaan ja Intiaan.

Marttojen kirja lähestyy ruokapöytää vuodenaikojen kautta. Kirja on jaettu neljään osaan, ja kussakin osassa painotetaan kyseisen vuodenajan saatavilla olevia antimia. Terveellistä, edullista ja ekologista - mä niin tykkään Marttojen maanläheisestä meiningistä! Itse asiassa tuossa oli lueteltuna ne syyt, miksi haluan syödä enemmän kasvisruokaa. Kun vielä herkullinen toteutuisi omissa kokkailuissa, niin siinäpä olisi vasta jotain!

Kuva Martat

Vegaanin keittiössä kirjan kirjoittajalla Elinalla on myös veden kielelle nostava blogi, jossa on hurmaavan kauniita kuvia. Elinan kirjassa kerrataan aluksi palkokasvien käsittely (vink vink henkilö Bee), idätys ja matkan varrella on monia muitakin käteviä vinkkejä.

Kuva täältä

Joulun jäljiltä jääkaapissa oli punajuuria ja tein punajuurilaatikon. Tässäpä resepti teillekin kokeiltavaksi:

Punajuurilaatikko Marttojen tyyliin

AINEKSET

1 dl rikottuja ohrasuurimoita
1 kasvisliemikuutio
1 dl soijarouhetta
3 punajuurta
2 perunaa
1 sipuli
2 rkl öljyä
1 prk kermaviiliä
2 tl timjamia
1 tl organoa
1 tl suolaa
ripaus valkopippuria
(100-200 g fetaa)

OHJE

1. Keitä ohrasuurimoita liemikuutiolla maustetussa vedessä noin 15 min. Laita soijarouhe turpoamaan kahteen desilitraan vettä.
2. Kuori ja raasta punajuuret ja perunat karkeaksi raasteeksi. Hienonna sipuli. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota siinä sipulia hetki. Lisää pannulle raasteet, keitetty ohra, soijarouhe, kermaviili ja mausteet (ja mahd. feta). Sekoita tasaiseksi.
3. Voitele uunivuoka ja kaada kasvisseos siihen. Paista 200-asteisessa uunissa 40-50 minuuttia.


Kermaviilin korvasin kasvisliemellä ja kermatilkalla, fetan Koskenlaskijalla. Tätä kirjoittaessa lapset eivät ole vielä luomustani maistaneet. Todennäköisesti tämäkin padallinen jää minun syötäväkseni, mutta saanpahan toteuttaa lupaustani ja herkutella!

1. lupaus ja teko: virallisesti reipas

Käyn välttävän reippaasti omatoimisesti lenkillä tai hiihtämässä. Nyt kun tuli vihdoin lunta, sitä tuli liikaa ja osa Kuopion laduista on suljettu kaatuneiden ja sähkölinjoille nojaavien puiden vuoksi. Hiihdän yleensä iltaisin. Parilta lähiladun pätkältä puuttuu valaistus, en halua puhkaista silmiäni ladulle kellahtaneeseen puuhun, joten suksiminen on katkolla. Se mitä en tee edes välttävästi, on selkä- tai vatsalihaksien jumppaaminen.Tukikorsetti on ollut puolisen vuotta hunningolla, ja sen erityisesti juoksulenkillä huomaa.

Vuodenvaihteessa tutkailin Kuopion jumppatarjontaa. Viime keväänä tykkäsin kovasti käydä sunnuntai-iltana jumpassa, mutta sitä nimenomaista tuntia ei ole pidetty kesän jälkeen. Lehdestä bongasin Kuopion Reippaan Voimistelijoiden mainoksen ja ilokseni huomasin, että lähikoululla on maanantaisin jumppa. Kevään 105 euron maksulla saa jumpata niin paljon kuin jaksaa. Keskustan jumppasalilla on lähes joka päivä 3-5 muuta jumppaa, johon voin mennä samalla maksulla. Jopa sunnuntai-iltana on jumppa. Loistava diili!

Kuva täältä

Jäsen- ja jumppakortti on hankittu, ensimmäisessä jumpassa käyty ja hyvä mieli hankittu! Jaksaa jaksaa!

Oletko sinä tehnyt liikunnallisia uuden vuoden lupauksia?

Marttailua pakkasessa

Pakkanen paukkuu täällä Kuopiossa. Ulkoilu napakassa pakkasessa on pukeutumiskysymys, tänäänkin siellä pari kertaa piipahdettiin.

Pakkasta voi hyödyntää pyykki- ja vaatehuollossa. Tykkään kuivata lakanoita ulkona. Kun ne hetkeksi levittää sisällä narulle tai ovien päälle kuivahtamaan, kotiin leviää ihana raikas tuoksu.  Minun tuoksukatalogissani puhtaan pyykin tuoksu on ulkoilman raikkaus, ei huuhteluaine.

Kuvaa ja lisää talvipyykkäyksestä yle.fi

Villa ja silkki raikastuvat pakkasessa hyvin. Hilasin juuri ulos suurimman osan hengarivaatteistani, saapa nähdä mitä huomenna löytyy päälle töihin!

Martat vinkkaavat: "Pölypunkkihysteriaan ei ole tarvetta. Tekstiilien peseminen, tuulettaminen, ravistaminen, imurointi ja kuiva huoneilma pitävät pölyt ja pölypunkit aisoissa." Pölypunkit vuodevaatteista saa hävitettyä pakkasessa (-28 asteessa vähintään 6 tuntia tai -18 asteessa 24 tuntia). Yritän ainakin kerran talvessa pitää kaikki vuodevaatteet jonkun pätkän pakkaskäsittelyssä. Monet matot ja lampaantaljat voi huoletta viskata kovalla pakkasella lumihankeen tai parvekkeelle ja jättää ne sinne muhimaan päiväksi tai pariksi. Harjaus ja tuo sisään, tosi helppo pikapesu.

Pakkanen ja kuiva huoneilma sähköistävät vaatteita. Vinkkeinä olen bongannut, että käsiin ja siitä vaatteisiin hierotaan pieni määrä hiustenhoitoainetta tai kosteusvoidetta. Lisäksi tarkoitusta varten myydään erillistä suihkutettavaa ainetta, mutta jos päällä on oikein sähköistyvää keinokuitua, niin kokemukseni mukaan siihen ei kunnolla auta mikään. 

Onko sinulla hyviä vinkkejä pakkasen hyödyntämiseen tai sähköisyyspulman ratkaisemiseen?

Nenäkannu, ystäväni

Joululomalla viestittelin erään poskiontelotulehduspotilaan kanssa, jolle mainostin nenäkannua. Nyt kun influenssakausi ja muut räkätaudit ovat hyvässä vauhdissa, kannattaa nenäkannuun tutustua, jos se ei ole jo ystäväsi.

Minulla on taipumus kehittää poskiontelontulehdus lähes poikkeuksetta jokaisen räkätaudin jälkeen.  Poskiontelontulehduksessa olo voi olla todella kurja: päänsärkyä, tukkoisuutta ja kuumetta. Olen syönyt tulehdukseen 20+ antibiottikuuria erityisesti lukio- ja opiskeluaikoina. Viimeiseen 10 vuoteen en ole enää poskiontelontulehdukseen kuuria hakenut. Oloani on helpottanut nenähuuhtelu, ja tulehdus on lopulta hävinnyt omia aikojaan. Antibioottikuurien skippaaminen on jonkinlainen rahansäästö, huomattavasti tärkeämpänä näen elimistön oman bakteerikannan säilymisen paremmassa iskussa, kun antibiootteja ei tarvitse popsia montaa kertaa vuodessa.

Jokainen uidessa vettä nenään imaissut lähtökohtaisesti kysyy, miksi ihmeessä vettä pitäisi vapaaehtoisesti kaataa nenään? Nenäkannulla huuhtelu ei ole ollenkaan epämiellyttävää (paitsi jos samaan aikaan hengittää nenän kautta). Nenäkannuun laitetaan kädenlämpöistä vettä ja teelusikallinen hienoa merisuolaa. Huuhtelussa otetaan pieni etukeno, lievä taivutus lantiosta eteenpäin. Vettä kaadetaan toiseen sieraimeen (ja muistetaan hengittää suun kautta), vesi sekä nenästä irtoavat asiat valuvat toisesta sieraimesta ulos. Ensimmäinen ja toinen kerta voi tuntua oudolta, mutta kun hommasta saa kiinni, se sujuu yhtä helposti kuin hampaiden harjaus.

Kuva täältä

Kannu maksaa noin kympin. En näe miten sen voisi saada aikuisen käytössä rikki tai kulumaan, omani ollut käytössä kymmenisen vuotta. Käytän kannua päivittäin keväisin, kun siite- ja katupölyaika on pahimmillaan.

Jos nenä on oikein tukossa ja poskiontelot turvoksissa, laitan tyhjään pulloon niin kuumaa vettä kuin hanasta lähtee, ja haudon sillä poskia ennen huuhtelua. Se auttaa oloa ja saa nenästä matskut liikkeelle. Lämpöhoito saattaa edistää bakteerien kasvua, kokeile omalla riskillä.

Loppuun diclaimer: poskiontelo- ja flunssapotilaan kannattaa ehdottomasti hakeutua lääkäriin, jos olo käy tukalaksi ja tilanne pitkittyy. Kirjoitan omista kokemuksistani ilman minkäänlaista hoitoalan pätevyyttä, eli tekstiin voi luottaa yhtä paljon kuin internetin itsehoito-ohjeisiin keskimäärin. 

Vuoden 2014 top-3

Erinomaista uutta vuotta! Monenlaisia valloittavia vuosikatsauksia ja lupauksia blogeissa, olen iloinnut niiden lukemisesta.

Pikkareissa meillä on perinteenä jakaa ystävien kesken kunkin vuoden top-3 asiat. Käytännössä kierros kestää tunteja, ja sen aikana ulvotaan vähän väliä itkusta, naurusta tai molemmista yhtä aikaa. Aivan mahtavaa!

Mun 2014 oli melko tasainen, ei suuria ala- eikä ylämäkiä. Top-3 asiat olivat seuraavat:

• Ystävät. Jossain vaiheessa vuotta ajauduin epäsosiaaliseen moodiin, en saanut soitettua kenellekään tai tavannut kavereita. Siitä tuli huono ja allapäinen mieli. Kevät ja kesä korjasi tilanteen: tapasin rakkaita ystäviä läheltä ja kaukaa. Huomasin yhtäkkiä, että omassa naapurustossa on mutkatonta ja ihmisen iloiseksi tekevää lenkki- ja puistoseuraa yhden tekstarin päässä. Tähän sydän. 
• Puolimaraton. Olen vihannut juoksua pitkään ja hartaasti. Vuonna 2013 juoksin elämäni pisimmän matkan 10 km Naisten Kympillä. Toukokuussa kipitin Helsinki City Runin puolimaratonin ja syksyllä vielä toisenkin puolikkaan, ja olin aivan valtavan ylpeä itsestäni, että jaksoin harjoitella ja pääsin maaliin. 
• Muutosvoiman kerääminen. En oikein tiedä, miten tämä olisi pitänyt otsikoida. Syksyn harmituksista seurasi mielenkiintoisia keskusteluita ja pohdintoja, joiden seurauksena en ole varsinaisesti tehnyt vielä mitään. Sen sijaan olen miettinyt, miksi olen nyt tässä, hyväksynyt sen ja yrittänyt kirkastaa itselleni uutta suuntaa. Eniten nämä pohdinnat liittyvät työhön. 

Vuodelle 2015 toivon:

• Että en unohtaisi pitää yhteyttä ystäviin, vaikka väsyttäisi tai elämä tuntuisi liian ruuhkaiselta. 
• Että lukisin enemmän kirjoja, kuuntelisin musiikkia ja katsoisin hyviä elokuvia.
• Kirkkautta kristallipalloon ja energiaa muutokseen.
• Liikuntasaralla olen alkanut katsella sillä silmällä Kuopio Triathlonin pikamatkaa (750 m uintia, 20 km pyöräilyä ja 5 km juoksua). Uinti on näistä kolmesta mun vahvuus. Kisaan lähtisin fiilistelypohjalta tyyliin pyöräilyosuuteen 3-vaihteisella fillarilla lastenistuin tarakalla. 
• Puolimaratonia en ensi vuoteen suunnittele. Naisten Kympille vaikuttaa moni tähtäävän, olisi niin kivaa nähdä siellä blogituttujen kanssa! Järkättäiskö kimpassa joku happening? Naisten Kymppi on älyttömän kiva tapahtuma, itse matkan voi myös kävellä. 
• Kotona pitää saada yksi megaprojekti kasaan, toivottavasti remppa tapahtuu ja menee hyvin.
• Pienimuotoisia hyväntekeväisyysprojekteja facebookin tai muiden kontaktien kautta.
• Lisäksi tietysti toivon läheisille ja itselleni terveyttä ja sekalaista muuta hyvää, jota pitää itsestäänselvyytenä, koska on kovin onnekas.   

Ja että muistaisi mennä ajoissa nukkumaan. Pitää mennä, heippa!