Minun sukuni

elää elämänsä pohjamutia kyntäen

saappaat sonnassa vaeltaa

läpi murheellisten laulujen maan

minun sukuni

painavin askelin kulkevaa kansaa

Mutta sielunsa hartioilla heillä on

keveät siivet

Kohti korkeuksia kurkottavat

mutaisen maan yli

näkymätöntä tavoitellen

Minun sukuni

elämälle vieras, tuttu unelmille

Mutta kun kokoontuvat yhteen

heidän laulunsa on vahva

ja onnellinen

kauas kantava

Minun sukuni

syvien vesien, kirkkaiden lähteiden,

sateen kyynelten suku