.

.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelukset. Näytä kaikki tekstit

torstai 26. heinäkuuta 2018

Frillamekko

Yövuorojen jälkeen on tässä vietetty kovin hidasta ja levollista eloa, sillä joskus nuo yövuorot tuntuvat vievän naisesta kaikki mehut. Toisaalta uni öiden välissä oli tällä kertaa hiukan katkonainen ja toisen yön jälkeen jopa melko olematonta. Toisaalta lasten kesälomat verottavat nukkumista ja toisaalta taas tämä lämpö, sillä yläkertaan en millään viitsi edes yrittää, sillä siellä on luultavasti mahdoton nukkua, vaikka siellä saisi nukkua äänien kuulumattomissa. Niinpä olen keskittynyt keräilemään voimia ja palaamaan jälleen normaaliin rytmiin, ennen kuin se taas kiepsahtaa kuperkeikkaa seuraavien yövuorojen myötä. 
Toisaalta taas valoisina kesäöinä on jotenkin helpompi valvoa kuin talven ainaisessa pimeydessä, joten tiedä sitten mikä tässä olisi parasta!


Jo aikaisin keväällä ompelin kuopukselle frillamekon, jota hän käytti alkuun muutaman kerran ja vähän kuin unohti mekon kaappiin. Nyt mekko on löytynyt uudelleen ja sehän onkin kuin tehty tähän kesään! 


Mekon kankaan kuvio sopii sirolle ja höyhenen hentoiselle tytölle täydellisesti! Kangas on jälleen TÄÄLTÄ hankittu. Kuten olen aiemminkin sanonut, tuon kangaskaupan valikoima on ihan päätä huimaava. Valinnanvaikeus iskee joka kerta, vaikka olisi etukäteen jo päättänyt, minkä kankaan aikoo hankkia.


Heinäseipäät täydentävät mummolan idyllistä maisemaa ja antavat ihanan miljöön kuvauksille!
Kumpuilevat pellot, rivissä seisovat heinäseipäät, vanha ja harmaan riihi sekä kirkkaana kimmeltävä järvi ovat sieluni maisemat ja täällä jos missä sielu ja mieli todella lepää.


Kaavaa ei tähän mekkoon ollut, vaan sopivasta puserosta mallasin mekko-osan ja netistä löytyneillä vinkeillä tein frillahelman. Hiukan helman tekeminen jännitti, sillä en aiemmin ole tehnyt mitään vastaavaa.
Nautin niin siitä, että saan tehdä käsilläni kaikenlaista, yrittää, erehtyä ja oppia kantapään kautta uusia juttuja. Ompelemisellekin olisi niin kiva antaa enemmän aikaa. Ehkä syksyn tullen ennättää siihenkin keskittymään, kun ulkona ei niin enää viihdy tuulessa ja tuiskussa.


Taidankin tästä lähteä hetkeksi sohvannurkkaan virkkaamaan ennen iltauinnille lähtöä.

Leppoisaa torstaita sinulle!

Hanna


torstai 5. huhtikuuta 2018

Ommellen

Ja niin tuli ja meni pääsiäinenkin ja jälleen ollaan arjen syrjässä kiinni!
Ihana pääsiäinen olikin ja vaikka olinkin vain kolme päivää vapaalla, tuntui töihin palatessa kuin olisi ollut kokonaisen viikon poissa. Hyvin siis sai taas pään nollattua ja mielen virkistettyä!


Vapailla sain myös valmiiksi kuopukselle legginssit ja puseron, jotka puolivalmiina odottivat sopivaa hetkeä valmistuakseen. Pääväri on jälleen talvitrikoota marjapuuron sävyssä ja harmaat puputehosteet jämiä tekemästäni tunikasta!
Väriyhdistelmä saattaa olla kyllä hiukan kyseenalainen, sillä ainakin siippani mielestä Suomen vankiloissa vangeilla on juurikin tuon väriset vaatteet... tiedä häntä, kun en ole liiemmin vankiloissa vieraillut.

Polvipaikkalegginssit on kyllä aivan ylisöpöt ja niihin ihastui myös poika, joka toivoi pääsevänsä äidin mukana kangaskauppaan valitsemaan itselleen myös kankaat polvipaikkahousuihin.
Tänne (klik) suuntaammekin sopivan hetken koittaessa.
Ihastuin näissä housuissa itse myös pitkiin resoreihin!


Ihan ei kohdannut minun ajatukset kankaan riittävyydestä ja kankaan todellisesta määrästä ja siksi myös puseron hihat saivat omat tehosteensa puputrikoosta. Mutta jos ei kerro sitä kenellekään, tuskin kukaan edes hoksaa, että siinä kohtaa hihoja kangas loppui kesken.


Paapiin kaavakirja lapsille-kirjasta on kaavat myös tähän settiin ja oli kyllä ihana ommella, kun palaset natsaavat juuri niin kuin pitää! Aiemmin en ole juuri kaavoja käyttänyt vaan vähän sinnepäin leikannut valmista vaatetta apuna käyttäen ja silloinhan palat eivät ole olleetkaan millilleen vaan enemmänkin suunnilleen. Kelpo hankita siis oli tuo kirja!

Saumuri ja ompelukone on siis jälleen nostettu keittiön pöydälle ja jotain muutakin valmistui tämän setin jälkeen. Vilahduksen siitä ovat ehkä jotkut nähneet Instagramin Storyssa tai kuopuksen päiväkodissa ;)! Ehkäpä pian saan senkin kuvattua teille.


Kuopus on asuunsa enemmän kuin tyytyväinen, kuten kuvasta näkyy. Ja näkyy muuten myös nauttivan roolistaan mallina! 

Inspiroivaa loppuviikkoa sinulle!

Hanna

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Tunika ja legginsit

Olen saanut pureman, ompelukärpäsen pureman. 
Ja se purema onkin oikein mukava purema, kunhan vaan vapaa-aikaa ja
 työstettävää materiaalia on riittävästi!


 Hankin tässä jo muutama viikko sitten innostuksissani Paapiin kaavakirja lapsille-opuksen ja 
tässä viikolla poikkesin iki-ihanaan ompelijan taivaaseen, Jyväskylän kangaskauppaan.
Olin jo vähän suunnitellut etukäteen hankintoja nettiä selailemalla, mutta kaikki suunnitelma valahti mielestä saman tien, kun näin kaikki ne ihanuuksia notkuvat kangashyllyt ja yhtäkkiä olikin vaikea päättää...


Silmiini osui kerrassaan ihana pupukuosinen trikookangas ja siitä päätin tehdä tunikan kuopukselle.
Kankaan nähdessään kuopus ihastui pupuihin oitis.
Pupujen kaveriksi pyörittelin useitakin vaihtoehtoja, mutta päädyin kuitenkin vanhan roosan sävyiseen talvitrikookankaaseen, jonka pehmeyttä ole hiplannut kotonakin aina kun silmä välttää.


Kun uppoutuu inspiroivaan tekemiseen, häviää ajantaju eikä nälkääkään enää tunne.
Meni monta tuntia niin etten hoksannut katsoa kelloa lainkaan saati sitten olisin voinut poistua saumurin ja ompelukoneen ääreltä. Nämä vempeleet ovatkin olleet turhan pitkään kaapin uumenissa, joten olikin jo aika kaivaa ne sieltä päivänvaloon. Nyt ne on levitetty keittiön pöydälle ja siinä ne saa olla, kunnes olen saanut kaiken haluamani tehtyä tai kunnes perhe kyllästyy niihin ja kehottaa siirtämään ne sinne, mihin ne kuuluukin.


Tyttö viisi vee ihastui saamaansa settiin välittömästi. Ja sopivatkin ne olivat!
Instagramiani seuraavat ovatkin jo nähneet valmiit tuotokset, mutta tässä ne ovat vielä saajansa päällä. Tunikan hihoja käärittiin hiukan, mutta muuten setti on juuri sopiva.
Illalla kuului tytön suusta toive: " Ompelethan mulle lisää vaatteita"?
Ja minä lupasin. Seuraava artikkeli on jo mielessä!
Kunhan taas ennätän kangaskaupoille!!!


Sekä tunikaan, että legginseihin ompelin joskus kauan sitten teettämäni merkit, joissa 
lukee TIMPURI. Timpurin tarinan voit käydä lukesta yhteen!

Inspiroivia hetkiä sinulle 

Hanna

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kiitollisuutta...

Aina joskus sitä havahtuu pakahduttavaan kiitollisuuden tunteeseen.
Yleensä se yllättää asianosaisen silloin, kun sitä vähiten odottaa.

Viimeksi minulle kävi näin viime viikolla!
Siihen ei tällä kertaa juuri muuta tarvittu kuin siivottu koti ja auringon paiste.
 
Verhokapan ja salusiinit ompelin läpikuultavasta pellavasta. Ihanasti päästää valoa sisään!

Lämmin tunne levisi sydämeen, kun katselin tätä meidän kotia. Sitä
kokonaisuudessaan. Myöskin niitä nurkkia, jotka eivät aivan omaa silmää
miellytä (vielä).


Erityisesti tykkään meidän keittiöstä! Sen valoisuudesta ja avaruudesta.
Pieni pintaremontti on sinne tulossa (josta lisää sitten, kun jotain sillä saralla tapahtuu),
 joten luulen, että rakkaus siihen sen kun
kasvaa!


Vähän liian usein näkee puutteita siellä ja täällä, eikä ollenkaan
näe niitä asioita, jotka on hyvin tai kunnossa!
Kait se on tämä ihmismieli, joka löytää mielummin ne vajavaisuudet
herkemmin kuin sen mikä on hyvin.


Kunpa itse osaisi enemmän vaan keskittyä siihen positivisuuteen, joka asiassa!
Siinäpä onkin haastetta kerrakseen!


Hanna

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Joulumuistamisia

Jos nyt sattuu olemaan meidän lasten opettajia tai päiväkotitätejä
kuulolla, suosittelen lopettamaan lukemisen tähän 
(tai vastaavasti esittämään hyvin yllättynyttä pienen paketin saadessaan)
luvassa nimittäin paljastuksia pienistä joulumuistamisista;)!


Kuten jo mahdatte tietääkin, tykkään lahjojen antamisesta. Minusta on ihana miettiä
pieniä muistamisia opettajille ja päiväkodin tädeille!
Ja jos vielä pystyy itse ne toteuttamaan, sen parempi!


Löysin ohjeen suklaamarenkeihin ja niitä päätin tehdä pienet pussit 
jokaiselle joulupussiin. 


Lisäksi ompelin pienet jouluiset sydämet kiitokseksi
kuluneesta syksynmittaisesta taipaleesta, annetuista opeista ja huolenpidosta sekä
tuomaan iloista joulumieltä!

Jännittävää joulun odotusta!!!

Hanna

tiistai 11. marraskuuta 2014

Joulusukkia

Käsityökärpänen on haukannut minusta nyt niin ison palan, että en tiedä miten tässä
vielä käy. Työ haittaa tätä harrastusta, samoin kaikki, mikä keskeyttää meneillä olevan työn. Olisi vaan niin ihana uppoutua käsillä tekemiseen ja unohtaa ajankulu ja kaikki ne sata ja yksi kotityötä, jotka melkeinpä huutavat tekijäänsä. 

Sen verran sain kuitenkin nipistettyä vapaata aikaa, että sain ommeltua jo hetken mielessä
pyörineet joulusukat lapsille.


Kangas on ylijäämä Hillalle tehdystä pinnasuojasta. Pitsin irrotin käytöstä jo poistetusta pinnasuojasta uusiokäyttöön. Näihin ostin siis vain tuon punaisen nauhan.


Leikkasin ensin kankaasta sukan mallin ja ompelin etusauman kiinni.


Nauhoja ja pitsejä ompelin varteen ja sitten ompelin takassauman kiinni.



Lopuksi vielä yläraunan sauman kääntö ja ripustuskoukku kiinni!
Näitä voisi tehdä vielä lisääkin...


Mihinkähän niitä vielä saisi laitettua roikkumaan ;)?

Hanna

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Neliöpipon ohje

Arvontapostauksessa palkintona olleen pipon ohjetta kyseli Marika!
Tässä se nyt tulle kuvien kera!!!


Pipon ns korkeus on noin 50 cm, ihan pienillä lapsilla vähän lyhempi. Levyttä varten mittasin päänympäryksen ja vähensin siitä sentin pari, riippuen kenelle pipo tulee. 


Taitoin  oikeat puolet vastakkain ja kiinnitin nuppineuloilla paikoilleen.


Hurautin sauman saumurilla kiinni.


Käänsin pipon kaksin kerroin. Huomioi tässä kohtaa, että jos sulla on kuviollista kangasta, niin
ompele niin, että kuvio on valmiissa pipossa oikein päin! Olipas vaikeasti selitetty!


Ompelin pipon yläreunan kiinni!


Päättelin langat.


Käänsin pipon oikein päin, silitin ja lopuksi ompelin oman TIMPURI-merkin 
sopivalle kohtaa.


Ja pipo on valmis!

Trikoo-ompeluksissa tuo saumuri on verraton kapistus! Todella nopeaa ja kuitenkin
huoliteltua jälkeä sillä saa! Haaveilin saumurista ihan kamalan kauan ja kun sen sitten
sain, en kyllä luopuisi siitä ihan vähästä!

Ompelun iloa!!!

Hanna

torstai 2. lokakuuta 2014

Arvonta!

Nyt pyörähtää käyntiin pöllömäinen arvonta!!!

Löysin jo reilu kuukausi sitten ihanaa pöllötrikoota, jota piti saada kahdessa värissä
hankittua! Ja mielessä oli siis ommella syyspipoja!
Tänään hurautin niitä muutamat! Yhden Hillalle sekä kaksi pipoa pakkasin postipojan matkaan ja luultavasti maanantaina
kaksi pientä poikaa saa omat pöllöpipot!


Nyt haluankin ilahduttaa teitä arpoa teidän ihanien lukijoiden kesken muutaman pipon!
Arvonnan voittaja saa valita yksi  eipäs kun KAKSI pipoa haluamassaan koossa ja värissä!
Värivaihtoehdot ovat siis pinkki ja turkoosi!


Arvan saa, kun kommentoi blogiani osuvasti tai ehdottaa jotakin, mistä
haluaisit minun kirjoittavan!
Arvontaan saa jokainen osallistua yhdellä arvalla, tasapuolisuuden nimissä!!!


Jos kirjoittelet anonyyminä, muista laittaa nimimerkki viestiisi!
Arvonta siis alkaa nyt ja päättyy sunnuntaina 5.10 klo 22.00!!!

Onnea arvontaan!

Hanna

perjantai 5. syyskuuta 2014

Jos voittaisin lotossa...

...pitäisin töistä ennalta määrittämättömän loman ja 
alkaisin harrastelemaan kaikkea, mitä mieli milloinkin sattuisi tekemään.
Tällä hetkellä se olisi ompelua. Kaikenlaisia ihania kankaita on
tänään eksynyt verkkokalvoille, eikä niitä taida saada sieltä ihan heti
mihinkään. Ideoita syntyy kuin sieniä sateella. Vain aika on
tällä hetkellä niin kovin rajallista!


Mutta, jos ompeluideat tyrehtyisi, voisin vaihtaa välillä virkkuukoukkuun
tai sukkapuikkoihin. Jos nämäkään harrasteet kotipuuhien lisäksi 
ei riittäisi, voisin käydä töissä vapaaehtoisena vähän auttelemassa
pahimpaan kiireaikaan...


No, ihan heti tuota äkkirikastumista tuskin tulee, kun en vielä koskaan ole
edes lotonnut, joten tyydyn näihin vapaapäiviin, jolloin saan 
itseäni ja ideoitani toteuttaa.
Tänään vanha kori sai tässä illan suussa uuden sisuksen. Korin löysin sattumalta,
 kun siivoilin lautapelihyllyjä yläkerrassa. Tilkkulaatikko oli jo sopivasti levällään keittiön pöydällä ja sieltä löytyikin
sopivan söpö kangas korin uudistamiseen.


Yksi punainen minuutti vain kului, kun Hilla sylissä hurautin
tämän ihanuuden. Summamutikassa mitattu ja ommeltu, mutta
sattui sopimaan.

Koriin päätyi mun virkkausprojekti.
Olen virkkaamassa Hillalle päiväpeittoa, jonka idean sain 
 Langat vaan ovat olleet mulla rispaantuneessa
lahjakassissa ja aina solmussa. Jospa ne nyt pysyvät
järjestyksessä!


Palasia on jo aika mukavasti kertynyt, mutta vielä jonkin verran niitä
saa tehdä, että saan peiton kasaan.

Kyllä nyt kelpaa virkkailla!!!

Iloa perjantai-iltaan!

Hanna

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Tilkkutäkki, torkkupeitto!

Pitkissä kantimissa on ollut tämän peiton tarina jo
heti alusta lähtien.
Kankaista osa on ostettu juuri tätä täkkiä varten, osa on saatu ja
osa on ihan oikeasti tilkkuja jostain edellisistä ompeluksista.


Ensimmäiset palat on leikattu ja aplikoitu ja vuosi sitten.
Muuttojen ja kaiken muun keskellä pakkasin ne laatikkoon, josta aloin
niitä kaivella tässä joku aika sitten.

Ompelukärpänen puraisi oikein kunnolla ja niinpä valmista tulikin nopeasti.
Ensin oli tarkoitus ommella takaosa lakanakankaasta ja väliin laittaa
vanua, mutta koska kangaskauppaan sattuu olemaan "liian pitkät" 
10 kilometriä enkä koskaan sinne asti päässyt, kaivoin
kaapista valkoisen feecepeiton, jonka ompelin
takakankaaksi. Näin peitosta ei tullut kovin paksu, mutta erittäin lämmin kylläkin.


Vielä hetken saa odotella viileämpiä kelejä, jotta voi kirjan kanssa käpertyä 
peiton alle lämpimään lueskelemaan! Nautitaan nämä
helteet kunnolla ensin alta pois, että jaksetaan sitten sitä
kylmyyttä, pimeyttä ja vesisadetta koko pitkän syksyn!


Ompelukärpäsen puremasta jäi vielä sellainen jälki, että
 pitää tässä joku päivä lähteä kirjastoon hakemaan mm. Mekkotehdas-kirjaa.
Mulla sattuu olemaan muutamat valkoiset pellavaverhot, jotka on aivan liian
lyhyet näihin ikkunoihin. Niistä ajattelin hurauttaa Hillalle muutaman mekon ja vähän tuunaten
tehdä kodinhoitohuoneeseen salusiiniverhot.
Vielä kun joku taikoisi lisää tunteja päivään niin ehtisin tehdä kaikkea sitä, mitä
suunnittelen ;)!


Tilkkutäkki sopii myöskin erinomaisesti piiloleikkiin, ainakin Hillan
mielestä! Fleecen ansioista sillä saa hiuksetkin kivasti sähköiseksi ja näin
pystytykkakampaus on valmis ;)!

Hanna