Ellroy luottaa lukijaansa, hän ei selittele eikä kaunistele. Hän kertoo tarinansa lyhyin päälausein. Tyyli on ryöppyävää, voimakasta ja vetää mukaansa. Lukemisen jälkeen kerronnan maaninen rytmi takoo päässä.
Ellroyn omintakeinen tyyli on ollut kääntäjälle (Juha Ahokas) haastavaa. Alkuperäiskielellä kirjan lukenut ystäväni herätti uteliaisuuteni kommentoimalla suomennosta. Aloin epäillä, että ainakin tämän kirjan kohdalla menetin jotain tyytymällä käännökseen. Aion uudelleenlukea muutamia kohtia englanninkielisestä.
Mietin taas kerran, tottuisinko lukemaan muulla kuin omalla äidinkielellä. Tieteelliset julkaisut menevät, samoin lehtiartikkelit ja blogitekstit. Entä kaunokirjallisuus? Epäilen, mutta uteliaana aion ainakin yrittää. Sopiva aloitus voisi olla vaikka Ellroyn nykyisen kumppanin, Erika Schickelin tekstikokoelma "You're Not the Boss of me: Adventures of the Modern Mom."
2 kommenttia:
Minäkin vierastan hieman kaunokirjallisuuden lukemista englanniksi. Olen nyt yrittänyt rohkaistua ja valinnut juonivetoisia kirjoja, joiden kanssa pärjäänkin varsin hyvin.
Mutta tosiasia on, että vaikka englantini on kohtuullisen hyvää, en silti saa niin paljon irti kielellisesti vivahteikkaasta englanninkielisestä tekstistä kuin sen suomenkielisestä käännöksestä. Pelkkä sanojen ymmärtäminen kun ei vielä takaa nautinnollisuutta.
Tasokkaamman kaunokirjallisuuden suhteen joudun siis turvatumaan kääntäjään, ja onneksi Suomessa on monia hienoja kääntäjiä! Kääntäjähän on onnistunut silloin, kun hänen työtään ei edes huomaa ;)
Joskus käännösdekkaria lukiessa olen pysähtynyt miettimään syytä, miksi tämä kotimaassaan hyvinkin suosittu kirjailija ei nyt oikein innosta minua. Ja joskus syy valitettavasti löytyy käännöksestä. Siksi olenkin mielellään alkanut lukea dekkarini alkukielellä. Ehkä dekkareita ei vieläkään arvosteta niin paljon, että ne aina saisivat huippukääntäjän. Ja onhan se niinkin, ettei hyväkään kääntäjä saa vaikkapa Dan Brownin tekstistä vivahteikasta ja moniulotteista...
Lukutoukka, juuri tuota minäkin ajattelen, että lukuilosta jää jotain olennaista saamatta jos lukee muulla kuin omalla äidinkielellä.
Ellroy herätteli uteliaisuutta niin, että aion verrytellä englanninkieltä. Dekkari voisi olla kokeiluun sopivaa luettavaa. Meijerielämää -blogissa on esitelty Agatha Raisin -sarja. Ehkä se!
Ja hyviä kääntäjiä löytyy. Heti tulee mieleen Saara Villan Nesser -käännökset.
Lukutuulia!
Lähetä kommentti