Seuraavalla Helsingin-reissulla...

... käyn Tikaussa ja miljoonassa muussakin paikassa, mutta ensin Tikaussa, koska uusi koti ansaitsee uuden maton.

Meillä on yksi huovutettu Tikau-matto parin vuoden takaa. Se näyttää aina vain hyvältä, mutta parasta siinä on sen kepeys. Mattotelineelle (jos sellaiselle joskus eksyy) pääsee pystypäin, eikä kanniskeluun kysytä kahta kättä. Matosta on myös seinävaatteeksi, jos kaipaa silloin tällöin vaihtelua. Eikä ole vikaa villan likaahylkivissä ominaisuuksissakaan.

Muuttaminen on muuten lähellä: irtaimisto omistajineen matkaa maanantaina uuteen kotiin – asia, jonka eteen en ole tehnyt vielä mitään. Huomenna on pakkauspäivä, lauantaina öljyän lattiat ja maalaan, jos jaksan. Ja tapetoin, mutta siitä tapetoinnista lisää ensi viikolla. Siitä tulee hidas homma, mutta mikäli seinä onnistuu, se on kaiken vaivansa väärti. Mielikuvissani ainakin.

I'm dreaming of a trip to Helsinki. One of the places I intend to visit is Tikau, since I want to see their new woolen rug. I guess seeing isn't enough, though. We have had one of Tikau's felted rugs for two years and I still love it. The best thing, along with its looks, is its weight: the rug is light which helps all the cleaning. And if wanted, it could be placed on the wall as well. Which just gave me an idea...

Solva Woollen Mill

Kello on 5.29. Kylmänkeltainen aamuaurinko värittää kotopihamme puita, niiden kohta kellastuvia lehtiä. Ottaisin kuvan, jos en olisi jättänyt kameraani kaupalle. Puhelinkin on pimeänä, enkä löydä laturia mistään. Pakko valvoa, koska armas iPhoneni on myös armas herätyskelloni.

Hiljainen, valoisa aamu on hetkistä paras. Koirakin on kuorsaamatta, mikä menee kepeästi maailman seitsemän ihmeen sekaan. Lapsi sanoo jotakin silloin tällöin unissaan, ja kissa kehrää. 

Ja minä seikkailen maailman monissa kaupoissa, etsimässä ideoita ja värejä. Taidan testata kohta, onko Visani vedossa, sillä Lollipop Shoppesta löytyi kääntömatto – ja millainen. En kyllä laittaisi tuota lattialle vaan sängyn päälle. Solva Woollen Millissä on muitakin ihania. Perinteisissä, pikkaisen köpöiset verkkosivut omaavissa yrityksissä on viehtätyksistä paras. Ja ihmisissä, jotka jaksavat olla ystävällisiä. Kaukana itsestäänselvyydestä, muuten.

Fell in love with Solva Woollen Mill's rugs I found via Lollipop Shoppe. Wouldn't use this one on the floor – it would look great on our bed. Something different, not a one you've seen everywhere. Think I'm getting tired of all the same looking homes...

Koivutex

Keittiömme kaipaa muovimattoa. Yksi vähintäänkin varteenotettava sellainen on Koivutexin musta-valkoinen Helmiä-matto, johon törmäsin juuri, kun kahlasin kotimaisten mattotalojen sivuja toisen työni tiimoilta. Meikäläisen aika ei ehdi käydä pitkäksi, ei... Pykään tässä samalla myös kolmea neulomusta ja suunnittelen kahta seuraavaa. Kuvaamme kirjaani viikonvaihteessa, ja jotakin pitäisi saada valmiiksikin. Yksi tekele on ylös-alasraglan, kertakaikkisen kaunis tweedvillapaita, jota tehdessäni olen tullut siihen tulokseen, että en tee enää ikinä paitaa tavallisella tekniikalla. (Teen kuitenkin, mutta tämän päivän sana on raglan.)

Mutta siihen muovimattoon. Raikas musta-valkea passaa perinteiseen korkkimattoon ja on kaiketikin päivittäin rullalla, kun tuo nelikoipinen kaksikkomme vetelee munaravia pitkin kotia. Onko teistä kukaan koettanut virkata muovimattoa itse? Semmoistakin kutkuttelisi kokeilla.

Ja vielä virkkauksestakin puheen ollen: Kerän ensimmäinen kurssi järjestetään tulevana torstaina. Tervetuloa messiin, vapaita paikkoja on vielä muutama.

I was looking for some Finnish rugs for Maalaisunelma magazine, my job number two, and stumbled in to this plastic one by Koivutex. I've been searching for a simple, black & white (bien sûr) rug for a while, so this is a good coincidence. Have been wondering though, shall I crochet a rug by myself. Of plastic bags. The only question is who's going to cut those in to pieces... 

Linie Design ja pari Askoa

Meidän mattomme asuvat pesulassa, käyvät välillä kotona lomailemassa ja palaavat sitten paskaisina takaisin pyykättäviksi. Meillä asuu monta matonsotkijaa, mutta pisimmän korren kiskoo Martta, joka kunnostautuu puuhassa milloin pissimällä, milloin oksentamalla tai punaviinilaseja pökkimällä. Tosin, mitäs jättelen niitä lattialle...

Mutta mattoja tulee katseltua melko usein. Tänään katsastin Länna Möblerin valikoimat ja löysin tanskalaisen Linie Designin Asko-matot, mustan ja valkoisen. Käsin kudottuja ja niin... monokromaattisia (= kauniita). Eivätkä edes ajaisi astelemaan pitkin konkurssin partaita. 

Ja toisekseen omaan taipumuksen ostaa asioita, jotka kantavat meikäläiselle tärkeää nimeä. Asko on yksi elämäni ystävistä, työtoveri, joka nosti Antin (toisen entisen työkaverini) kanssa syvästä suosta pussillisella irtokarkkeja. Silloin vuonna 2004. Tilasin juuri myös Rowanin Siena-lankaa, kiitos Rouva L:n, ystävän, jonka löysin kässäkerhosta.

I have a thing for rugs, especially the ones that have two colours: b & w. Länna Möbler has some nice (well, perfect) alternatives, hand made Asko rugs (100 % wool) by Linie Design. Haven't been familiar with these before, but these might be something for our new home. I would also love to make a rug by myself. Anyone to join?