Jännä päivä, tuu jo!

Miten ihmeessä tässä koneella koodailisikin vaikka kuinka kauan juuri nyt, kun täytyisi kiireen vilkkaa alkaa siivoilla viikonlopun pirskeitä varten? Tosi kumma juttu. ;D Lauantaisen Indiedays-päivän tapahtumien välissä kokoonnumme isolla sisustusbloggaajaporukalla meille nostamaan maljat tulevalle illalle ja tietenkin jännittämään paikalla olevien ehdokkaiden Indiedays Blog Awards -sijoituksia. Tuskin maltan odottaa. 

Tulkaa jo, ihanat naiset. Tai siis tulkaa ihan kohta. Sitten kun olen äkkiä vähän huiskinut pölyjä maton alle. ;) Toivon sormet ristissä, että jollain teistä on mukanaan into kääräistä mun onnettoman tukka jonkinlaiselle rullalle, letille tai kiemuralle iltaa varten. Nähdään. ♥

Sininen hetki

Päivällä makuuhuoneessa näyttää tältä. Auringon laskettua, juuri ennen pimeää sävyt ulkona sinertyvät. Tällä taianomaisella hetkellä sängyn tyynypäähän, ikkunasyvennykseen langalla ripustamani siniset sulat muuttuvat huoneen tärkeimmäksi elementiksi. Niiden leijumista pysähtyy katsomaan kuin lumottuna. Jotenkin tosi hyvällä tavalla hetkeksi paikoilleen kivettyneenä.

Rentouttavaa viikonloppua, muruset! Mulle tulee lapsuudenystävä kylään. Voi onnea. ♥

I love MT

Kumpikohan puoli on jo teipattu?

Ei mulla muuta kuin että rakastan edelleen ja aina vain washiteippiä. Keittiön rungot ovat valkoiset, ovet ja tasot mustat. Silitettävä reunanauha on kuulemma vihoviimeistä laitettavaa, ja runkojen etuosien maalaus myös hurjan vaivalloista. Mutta armas MT, sehän on vain ja ainoastaan täydellistä. Kaikki kaapit on hoidettu kymmenessä minuutissa, ja jos mokaa, teippi lähtee irti jälkiä jättämättä. Miksen heti tajunnut, vaan piti taas kerran miettiä muutama kuukausi? :D

 

Cilla's-pesuaineet - se tuoksu!

Kuvan häirikkökin ne ohi vilahtaessaan huomasi: Cilla's-pesuaineet.

Missasin Habitare-messuilla Cilla's-osaston, mutta minulle kerrottiin, että siellä oli ollut esittelyssä uusi, upean tuoksuinen käsisaippua. Sittemmin olen kuullut samaa huhua siitä ihanimmasta saippuasta ikinä jo parissa muussakin yhteydessä. Todistinpa jopa Cillan kivijalkaliikkeessä käydessäni asiakkaalta melkoisen todistuspuheen Cilla's-pesuaineiden puolesta. Päätin, että asiaa sietää hieman tutkia. 

Juttelin Cillan kanssa kesällä keittiöremontistamme, ja sovimme, että kun olisi valmista, voisin kokeilla hänen yrityksensä pesuaineita tiskaamiseen ja kodin pintojen puhtaanapitoon. Nyt, kun keittiötämme voi ihan hyvillä mielin jo lähes valmiiksi kutsua, pääsimme suunnitelman toteutukseen. Ilokseni Cilla antoi mukaani myös kahta eri käsisaippuaa. Sitä edellä mainittua uutuuttakin, bergamot-sitruunaa.

Eipä tarvinnut kauaa miettiä, mistä hype näiden pesuaineiden kohdalla on kotoisin. Nuo tuoksut. Minulla on aika tarkka nenä, ja huomaan helposti niin hyvät kuin ne ikävämmätkin tuulenpuuskat. Luulisi, että allergisille sopiva, tuoksuton tuote voisi olla hyvä vaihtoehto minullekin, sillä usein pesuaineet tuoksuvat mielestäni hieman liiankin tehokkaille. Siis teollisille. Mutta mikään ei kyllä ole tuotteessa niin kamalaa, kuin se tuoksuttomuus. Siis kaikki ne puhdistavat ainesosat, jotka suoraan sanoen haisevat.

Cilla's-tuotteissa on kaikissa oma, mieleen vetoava tuoksunsa. Esimerkiksi rosmariinin ja bergamotin yrttisyys on yhdistetty sitruunaan. Sitrushedelmien raikkauden suurena ystävänä olen tykästynyt uuteen bergamot-sitruuna -käsipesuun. Lempparini näistä aineista on kuitenkin ehdottomasti puhtaasti pelkkää sitrustuoksua sisältävä greippi-appelsiini -tiskiaine. Pisara ainetta tiskiveteen, ja ihan kuin olisi yhtäkkiä kesäisessä, italialaisessa puutarhassa. Sanotaanko näin, että tiskaan tällä hetkellä lähes mielelläni. Tekisipä yleispesusuihke SIISTI saman taikatempun pölyjenpyyhintäinnolleni. ;)

Cilla's SIISTI, KÄSI ja TISKI valmistetaan Suomessa tuulivoimaa käyttävässä tehtaassa, ja kahdelle viimeiselle on myönnetty Avainlippu-tunnus. Tuotteissa ei ole käytetty synteettisiä väri- tuoksu- tai säilöntäaineita, ja ne ovat biohajoavia. Luonnonmukaiset tuoksut eivät siis ole ainoa hyvän mielen asia näissä tuotteissa. Pesuaineita myydään puolen litran pulloissa, ja osaa niistä saa myös täyttöpusseissa. Cillan nettikaupan ja kivijalkaputiikin lisäksi niitä myydään näissä paikoissa.

Pesutulos on mainio, eikä pakkausholisti löydä pullojen ulkonäöstäkään valittamista. ;) Ihan heti ei minulta saippua lopu - sainhan myös Tampereen goodie bagissa pullollisen seetripuu-salvia -käsipesua.

Yhteistyössä: Cilla's

Kuvasuttua ja tökkinettiä

 

Terveiset kuvasotkusta! Eilen se sitten iski oikein huolella meillekin. Blogger-suttu. On jopa alkuperäisessä koossaan omaan silmään tarkat kuvat, mutta siirsipä ne png:nä tai jpeg:inä, käyttipä ne alkuperäisessä koossaan ennen haluttuun kokoon muuttamista tai mitä näitä kikkoja nyt onkaan, tarkkaa tulosta ei saa siirtymään blogin puolelle. Olisi ollut kirjoitettuna sovittu yhteistyöpostaus, mutta kuvat ovat sen näköisiä, etten haluaisi niitä julkaista. Ei kellään olisi uutta, tuoretta vinkkiä, jolla Bloggeria voisi silitellä myötäkarvaan? Tiedän jo sen siirry Wordpressiin -neuvon, ja alan pian olla suht valmis sitä noudattamaankin. :D

Näissä kuvissa on suurin osa Tampereen-tuliaisistani viime viikonlopulta. Ensiksikin Retromodernin Suvin meille blogimuijille kokoaman yhteistyökumppaneiden goodie bagin herkullinen sisältö. Muutaman yllätyskassin saaneena voin sanoa, että nyt kyllä tuli semmoinen voittajakassi, ettei meinaa käsittää. Tykkään kaikesta. Minä, nirsoista nirsoin! Noukin jämäkkä kangaskassi on käynyt jo muutaman maitokauppareissun. Blossan vuosikertaglögi on niin hurmaavassa pullossa, että kerkesin päivää ennen lahjakassin saamista ostaa pullollisen itse. Mia Höytö Cosmetics -silmänympärysvoiteen pakkaus on miellyttänyt tänä vuonna kosmetiikkasilmääni eniten. Ja tuo söpö Heijastinkaupan mustavalkoinen Tatti. Juuri kun pääsin valittamasta, etten löydä heijastimiani mistään.

Kuvissa komeilee myös löytö omalta Mansen Blogikirppiksen myyntipöydältäni, eli messinginsävyinen lampunkanta valkealla johdolla. Oli se jonkin aikaa myynnissä, mutta sitten huomasin Omanan osastolla hienoja lamppuja, ja vielä pisteeksi virkkeen loppuun neonkeltaiset kengännauhat naapurin myyntipöydässä. Niinpä mulla on nyt tuollainen ihan uusi, hauska valaisin. Tadaa!

Otan siis ilolla vastaan Blogger-vinkkejä. Ja tietty joku ihana voisi myös tulla ja korjata meidän talon nettiyhteyden, joka katkesi sopivasti eilen illalla juuri, kun olin painamassa enteriä tämän postauksen kohdalla. Hih, eihän tässä vielä oikeastaan ongelmaa ennen sitä ollutkaan. :D No jaa, mitäs yhteydellä, kun kuvistakaan ei tule kunnollisia. Bloggailun sijaan oon valmistanut kukkoa viinissä, käynyt itserakkausmessuilla vai mitkä ne nyt oli, sushilla ja lenkillä. Ja onneksi ihana ystäväinen muistutti tänään reissullamme mahdollisuudesta lainata puhelimen nettiyhteyttä tietokoneelle. ♥ Ensi viikolla toivon mukaan kunnossa ovat taas sekä netti että kuvat. Rauhallista sunnuntai-iltaa! Nyt kynttilät palamaan.

Kun blogimuijat Mansen valtasivat

Kuva: Sateenkaaria ja serpentiiniä

Mikäs tässä rentoillessa uudella sohvalla ensimmäisen lomapäivän kunniaksi. Muistelen kahvikupin seurassa viime viikonloppua, jolloin suuri joukko bloggaajia kokoontui ilonpitoon Tampereelle. Blogimuijat Mansessa -happening ylitti kaikki odotukset, ja laskeskelen tässä hymysuin, kuinka moneen uuteen bloggaajaihanuuteen reissulla törmäsin. Siis mitä tyyppejä! Tapahtumasta oli kyllä kuhistu innostuneina somessa jo sen verran pitkään etukäteen, että jännityksen sijaan musta tuntui, kuin tuntisin ne itselle oudommatkin ihmiset jo etukäteen.

Ajelimme Tampereelle  lauantaiaamuna Musta ovi -blogin Majan ja Visuaalisesti vaativan (no onhan se) Ainon kanssa. Onneksi oli maailmanluokan tyyliin chauffeur mukana, olisimme muuten saattaneet päätyä naurunpyrskähdyksinemme ojaan. Tai siis, tokihan puheenaiheet olivat vakavia ja sävy asiallinen. Limusiinin takakontti oli täynnä myytävää sunnuntaiselle Mansen Blogikirppikselle, ja Vaihtoehto ABC:lle -puhelinsovelluksen avulla päädyimme sujuvasti kahville ABC:lle. Kyllä muuten ihailen tuota autokuskin kärsivällisyyttä tämän porukan kanssa. Ei häntä turhaan kehuttu etukäteen.

Ennen virallisen ohjelman alkua piipahdimme Aleksis Kiven päivän kunniaksi miehen nimen saaneella kadulla sisustuskaupoissa. Ihan vain trendejä haistellaksemme ja pikkiriikkisen kansantaloutta tukeaksemme. Jos ei vaikka bloggaajakirppikseltä löytyisikään mitään tuliaista kotiin viemisiksi. Hahaha. 

Viikonlopun taitavat takapirut Retromoderni-blogin Suvi ja Sula mahdollisuus -blogin Niina olivat järjestäneet meille mahtavan päivän. Alkumaljat kohotimme Museokeskus Vapriikissa, jossa saimme tutustua niin nykyisiin näyttelyihin kuin yhteen tulevaankin. 

Ai mitäkö äskeisessä kuvassa on? No iPhonen sisältö tietty. Tästä tykkäsin. Jos sinäkin, tervemenoa tutustumaan Mediamuseo Rupriikkiin 16.10. lähtien. 

 

Museokäynnin jälkeen matkamme jatkui Pyynikin Munkkikahvilan lämpimäisiä maistelemaan ja näkötornista tarjolla olevia maisemia huokailemaan. Ei niin sanotusti harmittanut lainkaan, viime visiitistä kun oli kulunut yli kymmenen vuotta. Sitkeinä vedimme terassikahvit, mutta sen jälkeen jäi kyllä mulla ulos meneminen korkeuksissa harkinnan asteelle. Onneksi tornielämyksen sai valita myös tuollaisena, no, koppihoitona.

Sokerit suupielissä hajaannuimme tahoillemme pariksi tunniksi. Ohjelmaan kuuluva, legendaarinen Rajaportin sauna jäi multa kokematta, sillä kehnon löylynkestävyyteni lisäksi olin toipumassa flunssasta. Kaupungissa puhaltavan kylmän viiman vuoksi sauna olisi kyllä tullut tarpeeseen, mutta hoitui tuo lämmittely kynttilänvalossa sopivasti vastaan tulleen baarin sohvallakin. 

Kuva: Sally's

Illallinen ravintola Heinätorissa oli elämys. Kaunis, vanhan talon miljöö, ystävällinen henkilökunta sekä hiljainen ja rauhallinen 18 hengen seurueemme... Ja mitkä lahjakassit Suvi olikaan meille ravintolaan kantanut! Jatkoimme seitsemän naisen porukalla iltaa vielä hetken villasukissa ja viinilasi kädessä Suvin sohvalla, mutta onneksi tuli mentyä nukkumaankin.

Suvin herkkuaamiaisen voimin roudasimme sunnuntaiaamuna kirpputoritavarat Työväenmuseo Werstaan Galleria Berteliin. Hienosti porukalla, ei väliä kenen tavaroita kantaen. Ette varmaan usko, mutta saatoin siinä hieman kurkistaa vaihtokassani kanssa muutaman blogisiskon myyntipöydälle ennen ovien avautumista. Ihania juttuja myynnissä, varsinkin ne itse tehdyt. Koko Tampere-saaliini esittely on tulossa blogiin myöhemmin viikolla. Tiedoksi vain jo näin as a teaser, että päädyin onnistuneesti tekemään hankintoja jopa omasta pöydästäni. #ylpeä

Kirpputorimyyjien lisäksi paikalla oli myös muutama yritys tuotteineen. Mene ja tiedä, oliko 50:lle ensimmäiselle luvatulla lahjakassilla osuutta asiaan, mutta pihalla alkoi käydä kuhina jo hyvissä ajoin ennen ovien aukeamista. Ovimiestä todella tarvittiin. Keskipäivän tunnit kuluivat sujuvasti tavaroita myydessä ja kirpparikävijöiden kanssa jutellessa. Hienoa, kun tulitte, te sadat ihmiset.

Kuva: Optimismia ja energiaa

Hyvän myyntipäivän ja mahtavan viikonlopun päätteeksi kävimme vielä syömässä ravintola Ohranjyvässä. Väsy oli kaikkien rientojen jälkeen melkoinen, mutta ei nyt sentään hervottomaksi mennyt juttujen kanssa. Tietenkään. Ruoka maistui yhtä hyvin kuin uni autossa kuskin kuljettaessa meitä kotiin päin. 

Suurkiitos kaikille mukana olleille! Että oli hauskaa, ja teidän kaikkien ansiosta ainutlaatuista. Positiivisesti kahjossa bloggaajaparvessa on voimaa. ♥

 

Lauantain porukka: 

Call It Home 

Keski(piste)

Koti Aurorassa

Musta ovi

Muotopuoli

Optimismia ja energiaa

Pieni talo Helsingissä

Retromoderni

Sally's 

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Sula mahdollisuus

Talo Luck 

Torson takana

Tunne tilat

Visuaalisesti vaativa 

 Yhteistyökumppanit:

1kertaa2
Asun-lehti
Cilla's
Heijastinkauppa.fi
Mia Höytö
Nouki
Ohranjyvä
Omana
OMAShop
Poppamies
Pyynikin Munkkikahvila
Rajaportin sauna
Ravintola Heinätori
Salmiak Studio
Työväenmuseo Werstas
Vapriikki
Viinimaa  

Sunnuntaina myymässä olleet bloggaajat:

Dioriina
Keski(piste)
Koti7
Koti Aurorassa
Mintunmustaa
Musta ovi
Muotopuoli
Retromoderni
Ripaus tunnelmaa
Sally's
Sula mahdollisuus
Torson takana
Vaaleanpunaisessa hirsitalossa
Visuaalisesti vaativa

Vain yksi asia harmittaa: Joukostamme ei tullut otettua yhteiskuvaa. 
Korjataan asia keväällä, suunnitteilla kun on jo seuraava Mansen Blogikirppis.

Tampereen riemuihin

Ketku flunssa yrittää hyökätä, mutta taistelen raivokkaasti vastaan. Onhan edessä odotettu viikonloppu pirteässä bloggaajaseurassa Tampereella. Yllä muutama poiminta tulevana sunnuntaina Mansen Blogikirppiksellä myymästäni tavaravuoresta. Tulkaahan Galleria Berteliin hyvissä ajoin, niin pääsette keräilemään parhaat päältä. Tapahtuma alkaa klo 11, ja 50 ensimmäistä tulijaa saa yllätyskassin.

Mukana menossa ovat lisäkseni näiden blogien kirjoittajat:

 

Sally's   
Retromoderni

Koti Aurorassa

Sula mahdollisuus

Visuaalisesti vaativa 

Torson takana

Muotopuoli

Musta Ovi

Dioriina

Vaaleanpunainen hirsitalo

Koti7

Ripaus Tunnelmaa  
Keski(piste)

Call it home 

Tunne tilat

Pieni talo Helsingissä

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Talo Luck 

Optimismia ja energiaa

Sisustus COCO

Nähdään kirppiksellä! Ja psst, muistuttakaahan kavereitakin tapahtumasta. :)

Lauantairetkellä: Gumbostrand Konst & Form

Heräilimme eilen hitaasti. Toinen oli hakenut yöllä tärinäänsä lisäpeiton, ja aamulla mittasimme miehen lämmöksi 38 astetta. Hyvän aamiaisen ja muutaman sohvalla lötköillyn hetken jälkeen juuri autonsa huollosta saanut intoilija kuitenkin mittasi lämmön uudelleen ja kysyi saman tien, mihin ajettaisiin. Ajattelin, että kuntotesti kai tämäkin, ja vastasin, että Gumbostrand Konst & Form Sipoossa voisi olla mukava iltapäiväreissun kohde. Ja kuulkaa niin oli! Paikka on vuonna 2012 tyylillä ja vanhaa kunnioittaen remontoitu vanha tehdas, jossa tulijalle on tarjolla taidenäyttely, myymälä täynnä huolella valittuja sisustustuotteita sekä bistro herkkuineen. Vaikka päivä olikin upean aurinkoinen, takkatuli ilahdutti silmää. Talossa soiva, rento musiikki sopi hyvin aurinkoisen uneliaaseen tunnelmaan. Tilasimme kattilallisen höyryävää lohikeittoa.  Taisi siinä kipeä olokin unohtua. Kotiin oli pakko ostaa mukaan bistron voisilmäpullat, sen verran hyviltä ne näyttivät. Ulkonäkö ei pettänyt.

Voisin hyvin kuvitella itseni asumaan Gumbostrandin kaltaiseen, idylliseen pikku paikkaan. No, ainakin aurinkoisella syyssäällä. ;) Miten puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta voi olla tällainen rauha ja kauneus? Varmasti on montakin samantyyppistä rantakylää, ja nyt meidän täytyy kyllä ajella käymään niistä jokaisessa. Vitsi, ne vanhat kartanot merinäköalalla ja se pikkuinen satamakioski. Aaltojen liplatus joka puolella. Yhden auton levyiset tiet hieman hirvittivät, mutta pahoissa mutkissa oli peilit. Vinkkejä muista käynnin arvoisista rantakylistä otetaan ilolla vastaan!

Reissun päätteeksi kävimme vielä kävelyllä Aurinkolahden rannan paisteessa. Lämpimillä portailla takki auki ja aurinkolasit päässä istuskellessamme totesimme, että onpa aika hyvä näin.