Neulerintamalla ei mitään uutta

Mutta sensijaan sisällä olen tuhtannut muutamankin isännän biisin YouTuben syövereihin. Videoita ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa videoiksi (paitsi Urho), mutta äänihän niissä pääosassa onkin :)

Lipastolle kuuluu suhteellisen hyvää. Enää puuttuu vasemman sivun ja laatikoiden välien rapsuttelu. Mutta nyt viikonlopun aikana se ei tule etenemään yhtään. Huomenna lauantaina menen LankaLiigailemaan ja sen jälkeen onkin ankaraa huushollin raivantaa.

Koneella taas

Enpä sitten paljon ole viimeaikoina pöytäkonetta availlut. Enemmistön hommeleista kun saa tehtyä Applen mobiililaitteilla; iPhonella ja iPadilla. Mutta "videoita" en vielä ole oppinut vääntämään Padilla, eikä sen sisällä ole vielä noita biisejä taikka kuvia, eikä edes softaa. Joten pitipä sitten avata ihan tämä iso masiina ja "vääntää" silleen noin vartissa häthätää jonkinsortin viideo. Tässä:

Tänään piti mennä työhuoneelle jatkamaan ryijyä, mutta koska poikalapsen kainalosta löytyi aamulla unisuuteen 37,1°C syytä olla menemättä päiväkotiin, niin en sitten minäkään mennyt työhuoneelle. Loppupäivän poika on ollut oma 36,3°C:n rasavilli. Joten huomenna uusi ajatusyritys. Ryijy on sentään jo rivillä 88 joten pian saa vääntää jo pelkkää valkoista eli todella aivotonta (ja tylsää).

Autonikin päätti ryhtyä sairastelemaan... Siitä hajosi puhaltimen moottori ihan kokonaan. Miehen Autosta oli taannoin puhaltimesta mennyt vastus joten se puhalsi täysillä, muttei ollenkaan hiljempaa. Mun Autosta ei tule yhtään henkeä siitä puhaltimesta :( Lisäksi laturi on pyörinyt niin paljon, että sekin on laakerivikainen. Onneksi molemmat osat löytyy Vento-vainaasta :) Jotain hyvää siinä että pitäytyy yhdessä merkissä ja ajaa autot "loppuun". Monta päivää meni niin etten saanut takaluukkua auki ja hanttarin ovikin sohlaa, mutta se on ihan normaalia talviVolkkarille...

Ihan mökkihöperöinä emme tänään junioriosaston kanssa olleet, vaan poikkesimme tuossa "naapurissa" Tilkkutexissä ostamassa liimaharsoa, kangasta ja kristallimuovia. Kristallimuovista on visioita ja kankaan ja liimaharson käytän mm. pojan vaatteiden paikkaamiseen.

Vanha video

Video

Nätti päivä pihalla

Aloittelin päivän pyykkäämällä. Ajattelin myös ottaa taasen käyttöön tuon "kakkospyykkärin" eli saunalla majailevan pyykinpesumassiinan, nyt kun vesiletku ei enää jäädy :) Ja pihallakin varmaan pyykit kuivuvat hienosti. Jos saisin pojan synttäreihin mennessä pyykkivuoren selätettyä. Siis synttäripäivä on perjantaina mutta vietämme synttärit vasta ensiviikon sunnuntaina jolloin on enempi mahdollisuuksia saada vieraita paikalle.

Pihamaalla pitää tänään vähäsen siivoilla lumiläjien alta paljastuneita roskaläjiä ja onhan tuon "pienen" koiran tuottamaa sitä itseäänkin tuolla aika melkoisesti. Kompostisäiliö pitää myös tyhjentää jotta sinne mahtuu taas lisää tavaraa... Sitä tässä vaan mietin että mistä otan kaiken energian kaiken tuon tekemiseen? No jos vaikka alottaisi siitä pyykkikoneen virityksestä käyttökuntoon... Vaikkei saunalla sitten pesisi kuin koneellisen päivässä, niin sekin on eteenpäin tämän hillittömäksi kasvaneen himaläjän pienentämisessä.

Niin juu ja lauantaina oli ihan kiva päivä. Miehen bändi soitti suunnilleen loistavan keikan, jolla kuultiin ihan spontaaneja sovituksia tutuista biiseistä...

Huomenna mennään Helsinkiin...

Aamusta pakataan itsemme autoon ja hurautetaan Humppilaan josta loikkaamme junaan, vaihdamme toiseen Toijalassa ja IC-junailemme itsemme Helsinkiin. Merimaailma ja Linnanmäki käyntikohteina. Ehkä jossain muuallakin piipahdetaan.

Junamatkaa varten otan muutaman kerän Karaoke -lankaa ja puikkeloiset mukaan. Ihan tässä pari päivää sitten syntyi yksi tyttölapsi jota haluan lahjoa villatakilla. Kirjoittelen kuulumisia reissun päätteeksi.

Eilen piipahdettiin Alpo Jaakolan Patsaspuistossa "Alpon kesävestareilla" ja tästä linkistä (klik) pääsee katsomaan kuinka kantri taipuu metsämaalaisilta punaniskoilta :) Videolla on melkoisesti taustamölinää kun mukeloiset tänttäröittivät moneen suuntaan...

Marmati-mati-mati-mati-marman-marman...

Eilen illalla mies haki keskimmäisen kummisedän taas saunomaan. Tiedetäänhän se, että runsasta kaljoittelua siihen kuuluu. Mies on nyt ollut 4 kuukautta lomautettuna ja jokainen lomautuspäivä on latistanut tuon itsetuntoa, vaikka se ei todella ollut miehen omaa syytä päätyä lomautetuksi. Jos firmalla menee heikosti, niin ensin sieltä laitetaan pois ne joille pitää maksaa palkkaa enempi, eli ne räkänokat jotka kesällä tuli määräaikaiselle pidetään ja ikälisiä hankkineet laitetaan ulos. Ihan ymmärrettävää.

Siinä sitten illan mittaan äijät humaltuivat enempi ja kun likkoja patistin nukkumaan hiusten harjauksen kautta, huomasin että keskimmäinen oli sitten taas kerran leikannut hiuksiaan itse! Koska Esikoinen oli sitten jo nukkumassa en lähtenyt perään karjumaan kitapurjeitani puhtaiksi vaan jäin sadattelemaan ja purkamaan kiukkuani Esikoisen luistinsukkiin (eli neulomiseen). Tuostakos mies suutahti. "Et sitten voi siirtää tuota käsityötäsi pois edes tuollaisen asian vuoksi!" Koitin selittää että vahinko hiusten suhteen oli tapahtunut vessassa suljetun oven takana, eikä tilanne tästä enää muutu miksikään aamuun mennessä. Ihan turha olisi ollut lähteä tytölle rähjäämään enää yhdentoista aikaan illalla. Toki jos mulla olisi röntgenkatse ja olisin nähnyt mitä vessassa tapahtuu, niin taatusti neule olisi lentänyt nurkkaan kun olisin syöksynyt ottamaan sakset pois tytön kädestä. Ihan kuten mulla on muutamankymmenen kertaa neule lentänyt nurkkaan kun poika on kiipeillyt epämääräisissä paikoissa.

Ehkä mies ei tajunnut sitä sillä jos istumme molemmat sohvalla telkkaria katsomassa ja mä neulon ja tulee jokin tuollainen tilanne, niin olen yleensä silloin pyytänyt miestä hätiin. Jos mies istuu luurit korvalla tietokoneellaan tekemässä jotakin uutta biisiä, niin silloin huolehdin itse näistä, mutta jos on ihan "vaan laiskana" niin silloin mielestäni neulomukseni menee snadisti edelle.

Jotenkin mies alkoi sitten sopertaa siinä että kyllä tämä kaljan kippaaminen on ihan yhtä palkitsevaa kuin tuo neulominenkin. Ja kyllä tätä voi tässä normaalin perhe-elämän ohessa harrastaa siinä missä tuota neulomistakin... Jaa juuvai? Neulominen ei tee reaktioista hitaampia eikä motoriikasta kömpelömpää. Neuloen saa aikaan jotain vähän pysyvämpää kuin illan humalan ja aamun krapulan. Lämmittävämpääkin kuin se, että pintaverenkierto vilkastuu hetkeksi...

Asia on kyllä jo sovittu ja mies pyysi anteeksi, mutta silti mulla jäi takaraivoon suunnaton ärtymys. Jos mies olisi verrannut neulomistani hänen musiikkiharrastukseensa, en olisi ollenkaan suivaantunut niin. Musiikin tekeminen on ihan yhtä luovaa kuin käsityöt. Molemmilla on teoreettiset mahdollisuudet tehdä vähän voita leivän päälle. Mutta se että ottaa kaljoittelun käsitöiden vertailukohteeksi meni kyllä rankasti metsään.

Anoppi pyysi meidät tänään kylään ja syömään, mutta mua ei innostanut lähteä tuon iltaisen aiheuttaman ärtymyksen ja täällä kotona käsistä ryöstäytyneen juustonaksuinvaasion vuoksi. Keskimmäisen kummisetä kun aina tuo tullessaan sipsejä jos jonkinlaista, niin täällä sitten oli olkkarin lattia vuorattu juustonaksuilla (ja koira ei niistä isommin piittaa eli jää syömättä) ja niiden yli oli kävelty. Joten murusia kaikkialla. Vaikken siivoamisesta niin pidäkään, niin nyt jäin ennemmin tekemään sitä kuin lähdin murjottamaan anopin ruokapöytään. Oli sitten kyllä muukin syy; virittelin tulisijoihin valkeat jo ennen kuin mies lähti vierastamme palauttamaan kotiinsa, eikä ole mitään järkeä lämmittää ja sitten päästää lämpöä harakoille.

Nyt taidan (lähes) hyvillä mielin istahtaa sohvalle, laittaa Queenin devarin pyörimään ja ottaa eilen kesken jääneet sukat taas työn alle.

Tuleekos teille koskaan tällainen olo?

Sadulle :)