Hei taas!

Tuli sellainen olo, että voisin kirjoittaa vähän jotain tännekin. Ja huh, selvisin hengissä kirjamessuilta! Olin siellä kaikkina neljänä päivänä tuntikaupalla, kun sain blogipassin Messukeskukselta. Oli kiva tavata uusia ja vanhoja bloggaajia vaihteeksi kunnolla ja kirjojakin tarttui mukaan vaikka mitä.

Mä en varmaan vieläkään aloita täällä normaalia bloggaustahtia, kun ei tunnu siltä - jotain tänne on tulossa silti joskus, mutten ole itsekään kärryillä tulevaisuudesta. :D Sockerslott on tosiaan se paikka, mitä olen tässä aktiivisimmin päivittänyt. Ruotsia osaamattomia varten siellä on aina lyhyt tiivistelmä myös suomeksi ja tarvittaessa voin suomenkielistä osuutta lisätä, jos vaan tiedän jonkun niistä olevan kiinnostunut (suomenkielinen kommentointi myös sallittua!).

(Edelleen myös puutarha-aiheista ja matkailusta kiinnostuneet ohjaan muuhun suuntaan omiin blogeihini)

Blogistanian kirjapalkinnot

Taas äänestetään kirjablogeissa vuoden parhaista kirjoista, nyt siis vuonna 2013 Suomessa ilmestyneistä. Sallan lukupäiväkirjasta voi katsoa tarkemmat tiedot. Omat ehdokkaani ovat seuraavassa listassa.

Finlandia (kotimaiset romaanit)
Tuija Lehtinen: Morsiuskamari (3 pistettä)
J. K. Johansson: Laura (2 pistettä)
Enni Mustonen: Paimentyttö (1 pistettä)

Globalia (ulkomaiset käännetyt romaanit)
María Dueñas: Ommelten välinen aika (3 pistettä)

Kuopus (lasten- ja nuortenkirjat)
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet (3 pistettä)
Timo Parvela: Ella ja kaverit menevät metsään (2 pistettä)
Tuija Lehtinen: Rebekka - Tuulimyllyjä ja tulppaaneja (1 pistettä)

Tieto (tietokirjat)
Maia Raitanen: Valas, valas! (3 pistettä)
Mathias Rosenlund: Vaskivuorentie 20 (2 pistettä)

Kirjakaupassa Tallinnassa

Mun on pitänyt kyllä kirjoitella tänne enempi matkailujuttuja (silloin harvoin kun jossain käyn), niin tässä tulee pikku vinkki muille Tallinnan-kävijöille. Mä itse tykkään käydä kirjakaupoissa aina joka paikassa ja Tallinnassa mulla on pari vakiopaikkaa. Toinen on Apollo, jolla on myymälä esimerkiksi Solaris-keskuksessa ja toinen Rahva raamat Viru keskuksen yläkerrassa ja Pärnu mnt 10:ssä.

Tallinnassa kirjojen hintataso on pääosin selvästi halvempi kuin Suomessa. Jos viroa tai venäjää osaa, niin silloin noi on aarreaittoja, mutta englanninkielistäkin kirjavalikoimaa on saatavilla ja kaikkia pelejä yms. tarpeellisia juttuja. Toki kannattaa käydä ihan myös fiilistelemässä, kun ainakin Virun Rahva raamatissa on myös kahvila.

Viimeksi tuli käytyä Tallinnassa ennen joulua, kun Silja Europalla oli Eini esiintymässä. Nyt sitten tekisi mieli varailla uutta risteilyä, mutta ensin käyn kyllä jossain muualla kaupunkilomalla. Tällä hetkellä suunnitelmissa olisi Pariisi, Berliini, Riika tai Kööpenhamina maaliskuussa. Matkamessut olis parin viikon päästä ja sinne tulee kyllä mentyä, mutta en tiedä, että löytyykö sieltä lopullinen valinta. (Suosituksia otan kyllä vastaan mielelläni, jos lukijoilta jotain vinkkejä löytyy.)

Vähälevikkiset kirjat - täällä myös

Salla listasi alkukuusta blogissaan julkaisemiaan arvioita vähälevikkisistä kirjoista ja sen jälkeen myös jotkut muut tekivät vastaavan listan. Nyt myös minä. Sen "vähälevikkisyyden" määrittely on suhteellista: siihen voi sisällyttää pienempien kustantamojen julkaisuja, mutta myös vanhempia kirjoja tai muita sellaisia, jotka eivät ole saaneet näkyvyyttä joko blogeissa tai muualla.

Pidin itse helmikuussa pienkustantamoviikon blogissa ja sen koosteen voi klikata auki linkistä, niin en listaa niitä samoja kirjoja enää uudestaan tähän. Muita tavalla tai toisella vähälevikkisiä kirjoja, joista olen blogiini kirjoittanut, ovat esimerkiksi nämä:

1. Teija Niemi: Onni Afrikassa (julkaisija Pieni karhu)

2. Alan Snow: Varokaa juustokiltaa! (fantasiakirja, joka ei ainakaan Suomessa ole ollut mikään kovin bestseller, kun jatko-osat on jätetty suomentamatta)

3. Terttu Autere: Sininen hatturasia (keski-iso julkaisija eli Karisto, muttei kauhean tunnettu kirjailija)

4. Debbie Macomber: Tien päällä (Harlequin-kirja, niitä ei blogeissa oikeastaan näe)

5. Uolevi Nojonen: Tinatähti ja Anselmin aarre (Nuorten toivekirjaston kirja - sarja on melko unohdettu nykyään ja suurin osa sen kirjoista vielä unohdetumpia)

Aika moni arvioimistani lastenkirjoista olisi voinut sopia tähän listaan. Lastenkirjoja arvioidaan tai esitellään todella vähän yhtään missään ja sitten yleensä keskitytään niihin samoihin.

Kirjallisuuden äidit -haasteen kooste

Maria järjesti Kirjallisuuden äidit -lukuhaasteet, jossa oli tarkoituksena lukea äideistä kertovia kirjoja. Lähdin tähän mukaan sillä asenteella, että ehkä yksi tulee luettua (vaikka miniminä oli kolme), mutta lopputulos olikin kuusi kirjaa. Enkä aio ottaa loppukiriä ja lukea vielä lisää. :D

1. Hal Sirowitz: Äiti sanoi
2. Helmi Kekkonen: Valinta
3. Tove Appelgren ja Salla Savolainen: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti
4. Alice Kuipers: Terveisin äiti
5. Kristiina Louhi: Ainon äiti on vihainen
6. Irène Némirovsky: Tanssiaiset

Teemamaana Saksa -haasteen kooste

Tänään poikkeuksellisesti kaksi postausta, kun haluan saada tämän koosteen julkaistua nyt saman tien, ettei se unohdu.

Nanna järjesti Teemamaana Saksa -lukuhaasteen, jossa ideana oli lukea saksankielisen Euroopan kirjoja eli niistä kotoisin olevia kirjoja tai tapahtumapaikkakin riitti. Tavoitteenani oli maksimisuoritus eli kuusi kirjaa. Enemmänkin olisin voinut lukea, linkitän sitten tähän jos saan jonkun luettua vielä ennen haasteen virallista loppua lokakuussa.

1. Eva Ibbotson: Kazanin tähti (tapahtuu Wienissä Itävallassa ja Saksassa)
2. Christine Nöstlinger: Neue Schulgeschichten vom Franz (suom. Eppu ja ekaluokka; kirjailija itävaltalainen)
3. Walter Moers: Hurja matka halki yön (kirjailija saksalainen)
4. Kai Meyer: Jäinen valtakunta (kirjailija saksalainen)
5. Günter Grass: Mässingsmusik (kirjailija saksalainen)
6. Angela Sommer-Bodenburg: Pikku Vampyyri luokkaretkellä (kirjailija saksalainen)

Kirjalliset elokuvat TOP 10

Olikohan siitä facebookissa vai missä puhetta joskus, että ihmisiä kiinnostaa kirjoihin pohjautuvat elokuvat. Mä ajattelin siis tehdä jonkunlaista postaussarjaa aiheesta, käytännössä varmaan siis elokuvien arvioita ja joihinkin luen sitten sen kirjan kanssa.

Mutta siis se tämän postauksen pääasia: listaan tähän omasta mielestäni parhaat kirjoihin pohjautuvat elokuvat.

1. Kaikki Astrid Lindgren -filmatisoinnit. Niissä on kaikissa onnistuttu tavoittamaan se kirjojen henki ja maailma. Eniten tykkään Pepistä ja Saariston lapsista filmimuodossa, vaikka niitä ei olekaan tehty suoraan jonkin tietyn kirjan perusteella. Suoraan kirjoista tehdyistä Lotta ja Eemeli taitaa olla onnistuneimpia.

2. Maija Poppanen (1964). Tämä nyt vaan on niin ihana leffa ja yksi niistä harvoista tapauksista, missä kirja(t) on huonompi kuin elokuva. Elokuvan Maija Poppanen on paljon kivempi kuin kirjojen Maija Poppanen.

3. Prinsessapäiväkirjat (2001). Tehty useamman kirjan pohjalta ja onnistunut tavoittamaan kirjasarjan hengen.

4. Ella ja kaverit (2012). Hyvä elokuva hyvästä kirjasta.

5. Taru sormusten herrasta -trilogia (2001-2003). Kaikki pienet yksityiskohdat ei ehkä mene paikalleen, mutta hyvin on kirjat saatu toteutettua elokuviksi. Visuaalisesti nää on todella upeita.

6. 101 dalmatialaista (1961/1996). Alkuperäistä kirjaa en ole lukenut vieläkään, mutta vanha animaatio ja uusi ihmisversio on molemmat hyviä.

7. Pieni talo preerialla -televisiosarja (1974-1982). Tämä poikkeaa kirjoista aika paljon juonensa osalta. Suurin osa kirjasarjasta on aika tylsiä ja televisiosarja kertoo paljon mielenkiintoisemmin uudisasukkaiden elämästä.

8. Ihmemaa Oz (1939). Tässä vanhassa versiossa on oma viehätyksensä ihan kuten kirjoissakin. Uusi versio on itseltäni vielä näkemättä.

9. Notre Damen kellonsoittaja (1996). Mä muistaakseni tylsistyin kirjan kanssa ja tämä animaatioversio siitä oli paljon parempi.

10. Tsatsiki, mutsi ja poliisi (1999). Tässäkin on onnistuttu hyvin kirjan tekemisessä elokuvaksi.

Kirjallisuus kautta aikojen

Kävin viime syksynä kääntymässä Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnissä. Ei sekään tapahtuma ole enää samanlainen kuin aikaisemmin: ennen tarjolla oli enempi valinnanvaraa ja muutenkin se oli paljon isompi kirjavuoden häppeninki. Mukaan tarttui sillä kertaa yksi ainoa kirja, sekin alhaiseen kolmen euron hintaan: Kirjallisuus kautta aikojen antiikista nykyaikaan (H. F. Ullmann 2010).

Mulle tulee säännöllisesti alemmuuskompleksi, jos satun lukemaan liikaa toisia kirjablogeja. Kirjallisuutta opiskelleet ja muistakin useampi ihminen osaavat aina kirjoittaa analyyttisiä ja hyviä tekstejä. Minä en tunne osaavani. En osaa yleensä edes sijoittaa kunnolla kirjoja mihinkään perinteisesti määriteltyyn ajanjaksoon tai "lokeroon". Kuvataiteen puolella mulla sentään on sentään jonkunlainen käsitys eri tyylilajeihin, vaikken aina osaisikaan teoksia niihin sijoittaa.

Tähän tarpeeseen toivottavasti osuu tämä hankkimani kirja. Tarkoitus olisi selailla sitä ja nyt viimeinkin vähän viisastua, että olisin edes omissa silmissäni uskottavampi kulttuuribloggaaja. Kirja on sen jälkeen ollut mulla töissä ja olen aina välillä lueskellut sitä ruokatunnilla. Kokonaiskäsitystä kirjallisuuden historiasta en ole vieläkään itselleni saanut, kun olen lueskellut tästä vain palasia. Mutta on tästä hyötyä silti ollut, ehdottomasti hintansa arvoinen teos.

Pienkustantamoviikko

Blogeissa ja muuallakin pienkustantamojen kirjat saavat huomattavasti vähemmän näkyvyyttä ja osittain siksi ne jäävät suurelta yleisöltä yleensä löytymättä. Nyt tulevan viikon aikana esittelen täällä sitten pienempien julkaisijoiden kirjoja. Toivon löytäväni jotain helmiä joukosta ja pääseväni ennakkouluuloistani vähän eroon.

Sanaa "pieni" en ole määritellyt mitenkään tarkasti ja kirjatkin ovat valikoituneet mukaan osittain sattumanvaraisesti. Mun ei pitänyt tällä erää tutustua omakustanteisiin, mutta silti sellainen on tulossa mukaan.Omakustanteet tuskin silti tulevat pääsemään mun normaalilukuvalikoimaan, kun oletan niiden olevan laadultaan huonompia kuin muut kirjat.

Esittelyyn on tulossa on ainakin sarjakuva, pari lastenkirjaa ja yksi tietokirja. Runoista, näytelmistä ja novelleista pitäisi saada ne valittua, mitä haluan tätä varten lukea, niin en vielä sen tarkemmin lupaile kirjoittavani niistä. Päivitän tähän sitten oikean kirjalistan, kun tekstit on julkaistu.

Esitellyt kirjat:
Mélanie Watt: Aaro-oravan syntympäivä (Pieni karhu)
Melody Griffiths: 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin (Moreeni)
Hanna Koljonen: Sokerihullu (Asema)
Elina Snicker: Maamme - Nykykuvia Suomesta (Kansallisteatteri / Kirja kerrallaan)
Markus Ahonen: Karkaileva bussi ja kaiken maailman ihmeelliset vempeleet (sähkökirja)
Vladimir Majakovski: Runoja Amerikasta (Savukeidas)

Vuodenvaihteen katsaus 2012/2013

VUOSI 2012

Luin vuonna 2012 318 kirjaa, joista oli 68 äänikirjoja ja 9 e-kirjoja eli käytännössä yhteisluku oli vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nyt luin myös vähemmän kotimaista kirjallisuutta: vuonna 2011 sitä oli lukemistani kirjoista 2/3 ja 2012 vain vähän yli puolet.

Tavoitteiden täyttyminen:
* lukea enempi erikoisemmista maista olevia kirjoja: Eurooppa-haaste auttoi asiassa, mutta eksoottisemmat maat jäi välistä
* lukea enempi vierailla kielillä: tämä toteutui ihan kohtuullisesti
* lukea enempi tietokirjoja: ei tullut kunnolla tehtyä
* lukea enempi runoja: tämä kerkisi unohtua kokonaan, niin lukulistalta löytyy aika vähän runokirjoja

Parhaita kirjoja:
* Diana Wynne Jonesin kirjat (Tietäjän lapsuus oli ainoa arvioimani)
* Anna Ahmatova Fontankan talossa (vuoden paras tietokirja!)
* Erlend Loe: Kurt kuriirina
* Henriikka Tavin runot (arvioituna täällä Sanakirja ja Toivo)
* Magne Hovden: Saamelandia
* Walter Moers: Huviretki hukkateille

VUOSI 2013

Lukutavoitteet:
* lukea edelleen erilaisista maista kotoisin olevia kirjoja
* lukea vierailla kielillä enempi
* lukea enempi tietokirjoja!!

Blogin tulevaa sisältöä:
* Totally British -lukuhaasteseen suorituksia
* muita lukuhaasteita (muttei luultavasti/toivottavasti mitään isompaa)
* monipuolisemmin erilaisia kulttuuriaiheita

(Edit 5.1.: Numerot päivitetty. Mun täytyy varmaan tarkistaa kirjanpito vielä kertaalleen.)

Viikko Saksassa

Mä olin viikon Saksassa kiertelemässä ja kävin Hollannissakin. Mä en oikein tiedä, että mitä kaikkea mä siitä täällä kertoisin, kun toisaalta olisi kiva kirjoittaa täällä matkailustakin - vaihteeksi kun kerrankin tuli käytyä jossain.

Kölnissä kävin tuomiokirkossa ja eläintarhassa. Ne oli ennakkosuunnitelmissa ykköskohteet ja oli sitten myös käytännössä parasta mitä mä koko reissulla näin. Missään museoissa ei tällä reissulla tullut käytyä ja se harmittaa, kun Kölnissäkin olis ollut vaikka mitä vaihtoehtoja.

Düsseldorfista taas täytyy vinkata, että siellä on kirjakauppa, jonka rinnalla Helsingin Akateeminen on pientä: Stern Verlagin kirjakauppa. Saksassa kirjat on hivenen halvempia kuin Suomessa ja mua harmitti sekin, etten oikein osaa saksaa, niin en viitsinyt raahata kilokaupalla kirjoja kotiin.

Jotain kirjallisia löytöjä kuitenkin reissun aikana tein ja ne on tässä:


Eli siis selväkielisesti seuraavat kirjat:
* Mr. Men- ja Milla-kuvakirjat hollanniksi
* saksalainen käännös yhdestä Ella-kirjasta
* saksalainen Viisikko (niitä oli enempi kuin suomeksi!!)
* saksalainen lasten joulukirja
* saksalainen arkkitehtuurisanakirja
* saksalainen pensaisiin liittyvä puutarhakirja
* hollantilainen Anne Frank -kirja (josta en tosin mitään ymmärrä, mutta ihan sama)
* Rowlingin uutuus alkuperäiskielellä (tämä maksoi Hollannissa vähempi kuin Suomessa ja epäilen tulevan käännöksen laatua)

Copycat-kirjankansi

Tällä kertaa osallistun Amman järjestämään Copycat-kirjankansikilpailuun. Oma suoritukseni on tässä:

Bookcrossing-esittely

Bookcrossingin alkuperäinen idea on laittaa kirjat kiertämään, luopua omista kirjoista ja "vapauttaa" ne jatkamaan matkaansa. Kirjat jätetään jonnekin julkiselle paikalle, josta joku voi ne löytää. Jokaisella kirjalla on oma BCID-tunnistekoodi, jonka avulla ne voi yksilöidä. Niiden matkaa seurataan jokaisen omassa päiväkirjassa. Ns. villeistä vapautuksista ei tule merkintöjä ja uusia jäseniä kovin usein, paitsi jos löytäjä on joku toinen crossaaja. Usein kirjat kuitenkin kiertävät vaikkei niistä mitään kuuluisikaan ja merkintä saattaa tulla vasta monen vuoden päästä. Niitä kulkee kuitenkin myös kädestä käteen kontrolloituina vapautuksina. Lisäksi kirjat kiertävät miiteissä ja erilaisten sivuston foorumilla järjestettävien aktiviteettien ansiosta.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole tie kirjahyllyn tyhjentämiseen: monet ovat huomanneet, että kirjojen hankkiminen ja saaminen on vain lisääntynyt. Osa aktiiviharrastajista on myös sanonut lopettaneensa kirjaston käytön, kun luettavaa riittää muutenkin. Bookcrossingin kautta olen itse tutustunut kirjoihin, joita en olisi muuten välttämättä löytänyt. Lisäksi olen tutustunut uusiin ihmisiin. Tätä kautta saattaa joskus saada uusia kirjoja nopeammin kuin kirjastosta, kun joku kirjan ostanut laiittaa sen kiertoon kertalukemisen jälkeen. Saman yksittäisen kappaleen lukijamäärä saattaa tällä tavoin myös kasvaa, kun se ei enää loju jonkun hyllyssä ja joku lukijoista todennäköisesti voi innostua ostamaan sen omaksi tai hankkimaan samalta kirjailijalta lisää luettavaa.

Monilla on harhaluulo, että harrastus olisi kallista. Tätä varten ei ole pakko hankkia uusia kirjoja, vaan voi vapauttaa edelleen omasta hyllystä löytyviä kirjoja tai toisten vapauttamia, joita itse on sattunut löytämään. Sivuston kaupastakaan ei ole pakko ostaa mitään, vaan kirjoihin tulevat bookcrossing-laput (joissa on BCID ja muita tietoja) voi tehdä itse tai printata netistä.

Bookcrossingfinland.net tarjoaa apuja esimerkiksi wikin ja itse printattavien suomenkielisten lappujen muodossa.

Edit 10.1.2013. Tällä hetkellä tuo ylläoleva linkki ei pelitä ja linkitän siksi tähän varalta toiset infot. Suomenkielisiä lappuja saa Boirinalta: sisäkanteen tulevia ja ulkokanteen. Suomenkielisen wikipedian artikkeli auttaa kanssa alkuun harrastuksessa ja kannattaa myös huudella bookcrossing.comin suomifoorumilla, jos kaipaa vinkkejä tai vaikka miittiaikoja.

Kirjallista mukavuusaluetta etsimässä

Huomasin just, että tällainen teksti oli jäänyt roikkumaan luonnoksiin, niin pistetääs julkaisuun. Tuli taas käväistyä Tukholmassa ja yritän postailla siitä sitten seuraavaksi.

Hannan ja Lumiomena-Katjan vanhojen postausten inspiroimana mietin listan omasta kirjallisesta mukavuusalueestani:
* kyllä kiitos: chick lit, Viro, Ruotsi, sarjakuvaromaani, klassikko, proosarunot, lastenkirjallisuus, nuortenkirjallisuus, äänikirja
* ei kiitos: jännitys, kauhu, psykologinen, synkkä, trilleri, paranormaali, coelhomainen, tajunnanvirta, filosofinen, musta huumori, surrealismi, satiiri

* ehkä: romanttinen, esikoisteos, perustuu tositapahtumiin

Valitsen mielelläni luettavaksi samantyyppisiä kirjoja, mutta olen kyllä viime aikoina tarkoituksella yrittänyt etsiä jotakin erilaisia kirjoja luettavaksi. Mistäs sitä muuten tietäisi, että missä ne mukavuusalueen reunat oikeasti kulkevat....

Miten valitsen/löydän luettavani

Kirjainten virrassa -Hanna on kirjoitellut blogissaan aiheesta "miten luet". Niitä on ollut kiinnostava seurata ja itsekin olen välillä ajatellut, että haluaisin tehdä enempi analyyttisiä tekstejä. Nyt ensiksi listasin tapoja, miten itse valitsen tai löydän luettavani.

Kirjasto.
Silloin kun ei tunnu olevan mitään luettavaa, kävelen sattumanvaraisesti kirjaston hyllyjen välissä. Yleensä sieltä joko löytyy inspiraatiota valintaan tai joku tietty teos tuntuu kutsuvan. Nykyisin tosin luettavaa tuntuu riittävän muutenkin sen verran, että tätä ei tarvitse tehdä usein. Melkein jokaisella kirjastokäynnillä tsekkaan esittely- ja uutuushyllyt. Erilaiset esittelyhyllyt ovat paras keino löytää lukukelpoisia kirjoja. Tällä siis tarkoitan niitä "kirjanäyttelyitä", johon kirjaston työntekijät ovat koonneet kirjoja esimerkiksi oman makunsa tai jonkun tietyn teeman mukaan.

Bookcrossing.
Bookcrossingin harrastaminen on laajentanut lukemisvalikoimaani. Sitä kautta tulee luettavaksi kirjallisuutta, jota en olisi muuten välttämättä löytynyt tai johon en olisi tarttunut. Satunnaisesti löydetyt kirjat voivat olla mitä tahansa, kun taas miiteissä tutut antavat suoraan kirjoja ja he tuntevat oman makuni. Nykyään en pahemmin enää harrasta crossausta, mutta meinaan taas aktivoitua sen kanssa.

Kirjavinkit.fi
Seuraan Kirjavinkit.fi-sivuston kautta sekä uutuuksia että vanhempia kirjoja, välillä tutkin sivuston arkistoa. Koska kirjoitan sinne myös itse, niin arvostelukappaleiden takia seuraan nyt myös kustantamojen uutuuksia tarkemmin ja tätä kautta nekin tulevat tietoisuuteeni. Aikaisemmin en siis pahemmin tutkinut sesongin uutuuksia, vaan niitä tuli vastaan sitten, jos sattui tulemaan.

Tietyt kirjailijat.
Seuraan säännöllisesti hyväksi havaittujen kirjailijoiden uusien teosten ilmestymistä. Jos löydän jollain muulla tekniikalla uuden hyvän kirjailijan, niin usein on pakko saaada lisää kirjoja samalta tekijältä ja sitten ajan kanssa pääsee tälle tarkkailulistalle. Tällä hetkellä listallani ovat esimerkiksi Enni Mustonen, Virpi Hämeen-Anttila, Alexander McCall Smith ja Sophie Kinsella.

Vaikka luen kirjablogeja jonkun verran, niin en muista että olisin oikeasti tarttunut johonkin kirjaan blogimerkinnän perusteella. Kiinnostavia kirjoja on kyllä löytynyt useampia, mutten ole tainnut yhtäkään oikeasti lukea. Eniten olen ollut kiinnostunut sarjakuvapostauksista, mutta niistä ei kovin moni kirjoita.

(Tää bloggaaminen menee nyt vähän hankalaksi, kun Bloggerin uusi versio ei oikein pelitä Internet Explorerilla. Kun mulla ei ole kotona nettiä, helpoin mahdollisuus on lisätä tekstit tikulta tänne töissä, mut täällä on vaan IE ja siihen päälle vielä ohjelmien asennuskielto. Mulla olis nytkin ollut siis yksi kirja-arvio julkaistavaksi, mut en saa siihen kuvia enkä kunnolla muotoilujakaan, onneksi luonnoksissa oli kuitenkin tämä teksti.... )

Alkuperäiskielellä lukeminen? (+ Rilken runoja)

Aina välillä törmää ihmisiin, jotka on sitä mieltä, että alkuperäiskielellä lukeminen on jotain supermahtavaa, mutta käytännössä monilla näistä se tarkoittaa vain englanniksi lukemista. Tiedän kyllä, että kaikki ei ole yhtä kielitaitoisia, mutta Suomen koululaitoksen ansiosta monet voisi edes yrittää lukea vaikka ruotsiksi.

Mä itse pystyn lukemaan hyvin ruotsiksi ja englanniksi, sitten ranskaksi ja norjaksi onnistuu jotenkuten. Espanjaksi, tanskaksi, saksaksi ja viroksi pystyn lukemaan vain jotain yksinkertaista, käytännössä lähinnä jotain kuvakirjoja. Niin ja tästä mun kielivalikoimasta ei saa sitten kukaan olla kateellinen (joku on joskus sanonut olevansa), koska suomen lisäksi ainoastaan ruotsi on mulla sellainen kieli, että osaan puhua, lukea ja kirjoittaa sitä kunnolla ja sit ymmärrän vielä toisten puhettakin.

Mä itse luen kirjan sillä kielellä millä sattuu huvittamaan eikä aina tosin ole edes valinnanvaraa pahemmin. Saatan siis vaikka lukea aluksi englanniksi kirjoitetun kirjan ruotsiksi, vaikka siitä olisikin myös suomenkielinen käännös. Itselläni tärkein syy lukea ulkomaankielisiä kirjoja on oman kielitaidon ylläpitäminen ja parantaminen. Toisaalta mulla on sitten kuitenkin samalla jonkunlainen tarve todistaa itselleni, etten ole unohtanut vaikka sitä ranskan kieltä ihan kokonaan. En ole oikeastaan ikinä ainakaan tietoisesti törmännyt omalla kohdallani siihen, että käännetyn kirjan lukeminen saisi jäämään jotenkin paitsi kirjan alkuperäisestä hengestä. Vaikka olisinkin lukenut saman kirjan useammalla kielellä, en ole silti vielä törmännyt mihinkään ihan hirveisiin käännöksiin. Ehkä mä kuitenkin vielä joskus tavoitan sen ahaa-elämyksen, että mikä siinä alkuperäistekstissä niin hienoa on.

Rainer Maria Rilke: Tahto tahtojen / Der grosse Wille. Like 2004.

Niputan tämän kirjan tähän samaan postaukseen, kun tämä liippaa läheltä alkukielellä lukemista. Kirjassa on siis suomenkielinen ja saksankielinen teksti vierekkäin. Rilken on itävaltalainen runoilija, jonka tuotantoon en ollut koskaan aikaisemmin tutustunut klassikkoasemasta huolimatta. Monilla runoilla oli joku suhteellisen konkreettinen aihe (esim. flamingot, nainen peilissä ja mitä niitä nyt oli), mutta sitten sen käsittelytapa oli lyyrisempi ja abstraktimpi. Monet runot oli tosi tunteellisia, mutteivät kuitenkaan liian pitkälle vietyjä (liialliset siirappisuudet ja nyyhkyjutut ei ole mun makuun). Ainakin tällä perusteella Rilke on ihan hyvä uusi tuttavuus, jonka runoja voisin lukea tulevaisuudessa enemmänkin.

Erityisen hyvä asia oli, että tässä oli vierekkäin alkuperäinen teksti ja käännös. En olisi pelkästään saksaksi olevaa saanut luettua ja nyt sain samalla vertailtua käännöstä. Runojen kääntäminen on hankalaa rytmien, riimien ja vastaavien seikkojen takia. Mulla on sellainen käsitys, että erityisesti runoissa käännös ja alkuperäinen teksti saattavat olla joskus tosi kaukana toisistaan. Tässä tapauksessa käännös oli pääosin onnistunut tavoittamaan sen alkutekstin hengen ja tyylin. Näitä kaksikielisiä kirjoja täytyy etsiä lisää, kun tällä tavalla lukeminen toimi just hyvin.

Ikkunat auki Eurooppaan: Itävalta

Runokirja ja asian vierestä

Tartun jostain syystä tosi harvoin pienten kustantamojen julkaisemiin teoksiin. Ja tarkoitan siis pienellä vielä pienempää kuin Minerva, Teos ja muut vastaavan kokoiset. Mä en tiedä, että mikä mulla siinä tökkii. Välillä mä taidan alitajuisesti ajatella, että ne olis laadullisesti jotenkin huonompia, vaikka ei mulla ole silti yhtään käytännön esimerkkejä pienkustantamojen huonoista kirjoista. Yleensä ne isompien kustantamoiden kirjat saa enempi näkyvyyttä eri medioissa, niin ehkä en vaan osaa aina löytää itselleni sopivia kirjoja muilta julkaisijoilta.

Esikoisteoksia taas välttelen usein niin kauan, kunnes sama kirjailija on julkaissut enemmän kuin yhden kirjan. Mulla oli olevinaan tähän joku fiksu teoria liittyen niiden kirjojen laatuun, että useamman kirjan julkaisseet osaisivat kirjoittaa paremmin tai jotain. Vaikka ei se ekan kirjan laatu siitä miksikään muutu myöhemminkään.... Ne kirjailijat, jotka jää yhden kirjan ihmeeksi, skippautuvat yleensä automaattisesti mun lukulistalta. Teen silloin siis oletuksen, että kirjailija on niin huono, ettei teoksia ole haluttu julkaista enempää. Näistä ajattelumalleista olen yrittänyt päästä eroon. Osittain taas syynä on se, että jos innostun kirjasta, niin haluan että samalta tekijältä on saatavissa enempi luettavaa.

Periaatteessa esikoisteoksien ja pienien kustantamojen esiinnostaminen blogeissakin on kuitenkin mielestäni tärkeää, kun niitä ehkä näkee vähemmän muualla. Siksi vinkkaan tässä samalla yhden kirjastosta sattumalta löytämäni runokirjan, joka sopii molempiin kategorioihin (ja joka oli olevinaan se postauksen alkuperäinen tarkoitus).

Tuomas Kesäläinen: Kivissä on kartta. Mäntykustannus 2010.

Kirjassa on runoja ja kuvituksena luontokuvia Lapista. Takakannen mukaan kirjan runot ovat saaneet innoitusta shamaaneista ja henkisistä voimista, mutta myös Lapin luonnosta. Joissakin runoissa nämä yhteydet huomaa tosi selvästi. Paikoitellen puuttui vain se noitarummun ääni.... Kirjan parasta antia itselleni olivat ne valokuvat, jotka olivat tosi laadukkaita. Eivät ne runotkaan huonoja olleet. Voisin lukea näitä mielelläni lisää jatkossakin eli toivottavasti jatkoa on tulossa. Vastaavat kuvitetut runokirjat ovat aika helmiä, itselläni hyvä kuvitus lisää aina lukuhalua.

Vuoden kirjat 2011

Susan pyynnöstä yritän tehdä nyt jonkun kirjallisen yhteenvedon viime vuodesta. Mitään tarkempaa tilastointia en ole kerinnyt enkä jaksanut tehdä.

Veikkaan, että kotimaista kirjallisuutta on selkeä enemmistö ja ulkomaisista suurin osa sijoittuu sinne USA-Britannia-akselille. Yhteensä luin 384 kirjaa, joista 71 oli äänikirjoja. En ole listannut sarjakuvia lukulistaani, kun ne ei oikeastaan ole kirjoja. (Näillä lukemismäärillä ei varmaan ole mikään ihme, etten jaksa kirjoittaa useammista kirjoista?)

Kaikki lukemani tietokirjat oli enemmän tai vähemmän hyviä. Parhaat sarjakuvat oli Chi's Sweet Home, Nanna ja Guy Delislen tekemät. Yritin valita kaunokirjoista kymmenen parasta.

TOP10 kaunokirjallisuus vuonna 2011

1. Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki


2. Enni Mustonen: Jääleinikki (oma arviointi kirjavinkit.fi:ssä)


3. Maija Haavisto: Marian ilmestyskirja


4. John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa


5. Astrid Lindgren: Saariston lapset


6. Jukka Parkkisen Karhukirjeitä-sarja


7. Marika Laijärvi: Vaihtoaskelia


8. kaikki Timo Parvelan Ella-kirjat


9. Tuija Lehtinen: Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9D


10. Sophie Kinsella: Mina hemligheter
    

Koko vuoden kirjalistani löytyy siis täältä.

Vuoden 2012 tavoitteet
* lisätä edelleen tietokirjojen määrää
* lukea vieläkin enemmän muilla kielillä kuin suomeksi
* lukea enemmän erikoisemmista maista kotoisin olevaa kirjallisuutta
* yrittää lukea runoja lisää

Näistä kaksi ekaa oli jo viime vuonna tavoitteena ja pääsinkin hyvään alkuun. Runoja luin enemmän kuin vuosikausiin yhteensä, vaikkei se ollutkaan vielä tavoitteena - nyt on.

Lue kirja ja katso elokuva

(Tämä postaus on kirjoitettu 14.3.2012 ja julkaistu sitten viime vuoden puolelle osuvalla päivämäärällä.)

Osallistuin vuoden 2011 aikana Sannan Lue kirja ja katso elokuva -haasteeseen.

Omat suoritukseni ovat tässä:
1. Ronja ryövärintytär
2. Keksijäkylän Lotta
3. Hella W / Enkä ollut vanki
4. Poika raidallisessa pyjamassa
5. Pikku prinsessa
6. Kuinkas sitten kävikään ja Kuka lohduttaisi Nyytiä
7. Laura / Laura, ystäväni
8. Beatrix Potter - taiteilijaelämää / Best Loved Tales
9. Mikko Mallikas ja syntymäpäiväkutsut
10. Asterix olympialaisissa
11. Saariston lapset

Oho, nyt vasta huomasin, että olin vahingossa suorittanut yhden ylimääräisen parin.... Näin jälkiviisaana sanoisin myös, että olisin voinut ehkä katsoa vähän enempi aikuisten leffoja.

10 klassikkoa

(Tämä kokoelmapostaus on kirjoitettu 14.3.2012 ja julkaistu jälkikäteen viime vuoden puolelle osuvalle päivämäärälle. Tämän meinasin tehdä jo silloin aikaisemmin, mutta se sitten vaan jäi postaamatta)

Osallistuin tänä vuonna Lumikin 10 klassikkoa -lukuhaasteeseen.

Mä tiesin jo etukäteen, että kymmenen kirjan lukemisessa ei ole mulle kunnon haastetta kun klassikoista on kyse. Olisin siis voinut tähdätä vähän useampaan kirjaan.... Toisaalta olisin voinut myös lukea niitä tiiliskivä, niin suoritus olisi ollut haastavampi. Lukmistani kirjoista mikään ei ollut erityisen paksu ja alle puolet (7 kpl) oli itselläni ennestään lukemattomia. Olin suunnitellut lukevani enempi kirjoja, jotka olivat jääneet lukematta, mutta tavoite taisi vähän unohtua.

Omat suoritukseni tulevat tässä:
1. Ilmari Kianto: Punainen viiva
2. F. H. Burnett: Salainen puutarha
3. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
4. Minna Canth: Anna Liisa
5. Jerome K. Jerome: Kolme miestä veneessä
6. Nikolai Gogol: Päällystakki
7. John Bunyan: Kristityn vaellus
8. Eino Leino: Yksi laulu on ylitse muiden
9. Aleksis Kivi: Kootut runot
10. John Steinbeck: Helmi
11. Pentti Saarikoski: Ääneen
12. Veikko Huovinen: Lampaansyöjät
13. Juhani Aho: Omatunto
14. Juhani Aho: Rautatie
15.Juhani Aho: Helsinkiin
16. Henrik Ibsen: Nukkekoti
17. Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira
18. F. H. Burnett: Pikku prinsessa

+ bonus: 90 kirjaklassikkoa kiireisille