Kirja x2: Lucy menee naimisiin ja Sininen linna

Nyt esittelyssä kaksi mökkiviikonlopun aikana lukemistani kirjoista.

Marian Keyes: Lucy menee naimisiin. Tammi 2002.

L. M. Montgomery: Sininen linna. Karisto 2010.

Molemmissa kirjoissa on samanlainen teema: naimisiin meno. Kirjojen julkaisun välillä on satakunta vuotta, joten näkökulma on erilainen. Sinisessä linnassa Valancy elää ilkeiden sukulaistensa seurassa ja on vanhapiika, mutta tilanne muuttuukin sitten. Lucy menee naimisiin kertoo Lucystä, joka ennustajalla saa kuulla menevänsä naimisiin, mutta mies vaan puuttuu toistaiseksi.

Yhteisestä teemasta huolimatta näiden kahden kirjan vertailu ei oikein suju. Ne ovat kuitenkin erilaisia keskenään tyyliltään, mutta molemmat olivat todellakin hyviä ja lukemisen arvoisia. Pidän viihdekirjoista ja sekä Montgomery että Keyes ovat sellaisia kirjailijoita, joiden tuotannosta pidän koko ajan entistä enemmän. Onneksi molemmilta on vielä luettavaa jäljellä.

Lukuhaasteet:

Totally British - Éirinn go Brách ja Commonwealth

Kirja:Vanhan kartanon Pat

L. M. Montgomery: Vanhan kartanon Pat. Minerva 2009.
(Kääntäjä: Sisko Ylimartimo, kansi: Päivi Veijalainen)

L. M. Montgomeryn Anna- ja Emilia-sarjat on luettu aikoinaan moneen kertaan, mutta muista kirjoista en ole lukenut aikaisemmin kuin yhden, Hedelmätarhan Kilmenyn. Nyt suunnittelin lukevani kaikki loputkin ja aloitin Vanhan kartanon Patista, kun se sattui olemaan tarjolla kirjastossa.

Kirjan alkaessa Pat on seitsemänvuotias ja kasvaa tarinan edetessä nuoreksi aikuiseksi. Hän on kovasti kiintynyt perheeseensä ja varsinkin heidän asuinpaikkaansa Silver Bushiin eikä halua minkään muuttuvan ikinä. Muutoksilta ei kuitenkaan voida välttyä vuosien kuluessa.

Mulla oli pari huonoa päivää, mutta jotenkin kirja onnistui muuttamaan ne paremmiksi. Tämä ei ollut paras lukemani kirja, mutta positiivinen vaikutuksensa sillä tuntui olevan silti. Siinä oli oma vanhanaikainen tunnelmansa, josta pidin.


Montgomeryn kirjoja on pidetty aina tyttökirjoina, mutta näitä uusia suomennoksia on ilmeisesti suunnattu lähinnä aikuisille. Päähenkilön nuoresta iästä huolimatta ainakaan tämä ei ole selkeä nuortenkirja, muttei toisaalta tunnu kunnon aikuistenkirjaltakaan. Mieluiten tähän saattavat ehkä tarttua kaltaiseni nostalgikot, jotka ovat viihtyneet kirjailijan tyttökirjojen kanssa nuorempana.

Lukuhaasteet:
Totally British - Commonwealth (Kanada)
Kiinteistöhaaste

Kirja: Aaro-oravan syntymäpäivät

Pieni karhu on lasten- ja nuortenkirjoihin erikoistunut kustantamo. Parasta niiden valikoimassa on Aaro-oravasta kertovat kuvakirjat, joista otin esiteltäväkseni yhden omassa hyllystäni olevista.

Mélanie Watt: Aaro-oravan syntymäpäivät. Pieni karhu 2011.

Aaro on arka orava, joka pelkää suunnilleen kaikkea ja varautuu kaikkeen kunnolla. Nyt Aarolla on syntymäpäivät tulossa. Välttääkseen riskejä se aikoo viettää juhlat yksin, valmistautuu kaikkeen mahdolliseen ja suunnittelee tarkkaan etukäteen, miten juhlat tulevat menemään.

Joltain tuntemattomalta kaverilta tulee onnittelukortti ja Aaro päättää kutsua tämän kaverin mukaan. Synttärivieraita onkin sitten kokonainen lauma paikalla eivätkä juhlat menekään suunnitelman mukaisesti. Tämä tapahtuu suunnilleen jokaisessa sarjan kirjassa: Aaro suunnittelee ensin kaiken kunnolla, sitten tapahtuu jotain yllättävää ja Aaro huomaakin, ettei poikkeavat tapahtumat olleetkaan ihan hirveitä.

Mä pidän oravista, niin siksi on kivaa lukea kirjoja, jossa sellainen on päähenkilönä. Aaron varustautuminen eri mahdollisuuksiin on aika hauskaa, kun itse olen myös jonkunasteinen kontrollifriikki (en tosin ihan yhtä pahasti kuin Aaro). Ja sitten lopputulema on aina se, että olipas kivaa, vaikkei mennytkään suunnitelman mukaan....

Tämä on sellainen kirja ja kirjasarja, jota kannattaa suositella testimielessä myös aikuisille. Erityisesti kohderyhmää ovat kuitenkin ne pelkäävät lapset, mutta uskon näiden uppoavan kaikille lapsille.

Lukuhaasteet:
Totally British - Commonwealth (Kanada)

Sarjakuva: Konttorikanat

Sain kirjavinkit.fi:tä varten arvostelukappaleena yhden tämän kevään sarjakuvauutuuksista: Doug Savagen Konttorikanat - Elämää kopissa (Gummerus 2012).

Savage on piirtänyt pilapiirroksiaan alun perin post it -lapuille. Kirjassa on tehty huomioita toimistotyön arjesta ja tarjottu erilaisia selviytymiskeinoja arkeen. Tämä on sopivaa luettavaa jokaiselle nykyiselle tai entiselle toimistotyöntekijälle. Omasta mielestäni tämä on jopa parempi kuin toimistosarjakuvien klassikko Dilbert.

Konttorikanoja voi seurata myös netissä osoitteessa savagechickens.com.