Mä teen tiedotusopin kurssille nyt Mediainstituutiot-osaa. Siinä toisena kirjana on Kaarle Nordenstreng & Osmo A. Wiio (toim.):
Suomen mediamaisema (WSOY 2001). Edellinen kurssin osa vähän tökki (mulla on osa siitä vieläkin tekemättä), mutta tämä kirja sai taas mut muistamaan miksi mä olen kiinnostunut viestinnästä. En ole kirjaa tosin lukenut ihan sanasta sanaan, mutta selaillut kuitenkin aika suuren osan siitä. Kirjassa on siis viestinnästä yleisesti jonkun verran ja eri viestimistä tarkemmin.
Nyt se esseen väsääminen on kuitenkin oikeasti kivaa, kun sain napattua kirjat aiheeksi. Muissa kurssin kirjoissa ei pahemmin olekaan käsitelty kirjallisuutta. Mä en näköjään saa koskaan tarpeekseni aiheesta. Mä muuten yllätyin siitä tiedosta, että Suomessa julkaistaan vuosittain 10 000-15 000 eri kirjaa. Sehän on ihan massoittain ja suurin osa jää niistä suurelta yleisöltä huomaamatta. Löysin kirjastosta muuten pari hyvää jumppakirjaa, mutta en tähän hätään muista niitten nimiä. Sitten kun saisi vielä jumpattua niitten ohjeitten mukaan.
Mulle meinasi tulla jo stressi tästäkin blogista, mutta nyt taas alkoi inspiraatio kulkea. Tämä postaus tulee siis suht reaaliaikaisesti, että tästä ei ollut yhtään tehty valmiiksi etukäteen (tai siis no oikeasti tämä on tehty eilen, mutta ilman nettiä en voi kotoa postata). Mulla on tosin edelleen aika monta valmiiksi näpyteltyä tekstiä tuolla odottamassa julkaisua. Joten siis ainakin toistaiseksi tulee pysymään tämä parin postauksen viikkotahti. Haluaisiko joku muuten postauksia useamminkin?
Punainen lanka tästä tekstistä tosin taisi kadota jo eikä mitään hyvää kuvaakaan ole tähän liitettäväksi.