Pelastaakseen äitinsä hengen Clary lähtee Varjometsästäjien alkukotiin Idrisin Lasikaupunkiin, jossa hän löytää liittolaisen vetovoimaisesta ja salaperäisestä Sebastianista. Valentinen kerätessä voimia Varjometsästäjien tuhoamiseksi näiden ainoa selviytymiskeino on liittoutuminen Alamaailman väen kanssa. Ehtiikö Clary ottaa haltuun uudet voimansa ennen kuin tuho on käsillä?
Tämän vuoden eka kirjapostaus tulee näinkin myöhään tammikuusta. Tuntuu että tekemistä on ollut nyt niin paljon, että lukeminen on jäänyt kakkoseksi. Eiköhän se tästä taas lähde rullaamaan.
Lasikaupunki on
Varjojen kaupungit -sarjan kolmas osa. Kirja oli hyvää ja viihdyttävää luettavaa alusta loppuun asti, eikä se tuntunut tahmealta luettavalta. Pidin tästä osasta jokseenkin enemmän kuin aiemmin ilmestyneestä
Tuhkakaupungit kirjasta. Claryn äidin tapaus on nyt selvä, joten siitä ei enää toivon mukaan tarvitse seuraavissa osissa lukea, kuten ovat myös Claryn ja Jacen tunteet. Juonenkäänteet oli helppo arvata, kuten varmasti kaikkien kirjan lukeneiden mielestä, mutta se ei kuitenkaan pilannut kirjaa, vaan siitä sai silti irti paljon. Juonen puolesta olin vähän pettynyt tuohon suureen lopputaisteluun, josta ei sitten saanutkaan lukea juuri ollenkaan, kaikki loppui kuin seinään Claryn ja Jacen toimesta, eikä lukijalle annettu pääsyä lopputaistelun maailmaan, miten se edistyi muiden kirjan henkilöiden kohdalla.
Hahmoista pidin huomattavasti aiempaa enemmän. Simonin mustasukkaisuus alkaa olemaan loppu, tai ainakin hyvin peitettynä, aiemmin se tuntui olevan liian iso osa Simonia itseään, mutta nyt tähänkin hahmoon pääsi tutustumaan paremmin. Jace oli puolestaan jotenkin liikaa pehmennyt aikaisempiin osiin verrattuna, pidin hänestä enemmän kovan ulkokuoren kera ja hyvine letkautuksineen. Muuten hahmot ovat pysyneet pitkälti samoina, eikä sen suurempia eroja ollut huomattavissa.
Kyseisen teoksen on lukemani mukaan pitänyt jäädä sarjan viimeiseksi, mutta
Cassandra Clare on päättänyt viihdyttää fanejaan vielä kolmen teoksen verran. Kirjasta kyllä huomasi selkeästi että sarjan oli tarkoitus päättyä tähän. Toivottavasti seuraavat kolme teosta eivät ole mikään totaalinen floppi, väkisin väännettyä jatkoa, vaan osoittautuvatkin kirjailijalta onnistuneeksi päätökseksi jatkaa sarjaa.
Alkuperäinen nimi: City of glass, 2009
Arvosana: 4
Sivut: 480
Otava, 2011