En ole eläessäni lukenyt yhtään erotiikka-aiheista kirjaa, joten päätin nyt katsastaa tämänkin genren. Nettiselailun jälkeen löysinkin Härkösen kirjoittaman Akvaariorakkautta -kirjan, sivumääräkään ei ollut päätähuimaava, joten päätin lainata kyseisen teoksen kirjastosta ja aloittaa varovasti uuden aluevaltauksen. Saaran ja Jounin suhde tuntuu perustuvan pitkälti vain seksille, ainakaan kirjassa ei juurikaan mainita heidän tekevän yhdessä oikeastaan mitään muuta kuin petipuuhia. Tuntuu että molemmat ovat vähän epävarmoja itsestään, kun he sahaavat koko ajan edestakaisin tunteidensa ja ajatustensa kanssa "olenko riittävä, en riitä toiselle..", joka alkaa ainakin itseäni hiukan ärsyttämään. Tuntuu, että alkuhuuman jälkeen pariskunnan elämään ei mahdu muuta kuin jatkuvaa kinastelua seksistä.
Pidin Saarasta päähenkilönä paljon ja tämän ajattelumaailmasta, sekä useista letkautuksista. Hän oli hahmona uskottava, vaikka välillä aika ailahtelevainen. Jouni puolestaan oli aluksi todella hellyyttävä, mutta pakkomielle Saaran laukeamisista alkoi korventaa lukemista. Aluksi seksin olisi pitänyt olla Jounin mielestä maailmaa mullistavaa, kunnes lopuksi syytti Saaraa tästä ajattelutavasta.
Kirja oli ihan hyvää luettavaa ja Härkönen on onnistunut kirjoittamaan tekstin, joka pitää mielenkiintoa yllä ja saa lukemaan luvun toisensa jälkeen, kunnes kirja onkin jo loppusuoralla. Ensimmäiseksi erotiikka-aiheiseksi kirjaksi pidin teosta hyvänä, se oli kevyt aloitus genren maailmaan, koska käsitteli myös paljon muutakin kuin pelkkää seksiä ja seksi pysyi myös pitkälti normaaliuden rajoissa ilman mitään dominointeja. Suosittelen lukemaan, mikäli pitää Härkösen teoksista ja uskaltautuu lukemaan myös rohkeampaa tekstiä. Kansikuvalle plussaa selkeydestään ja yksinkertaisuudestaan, vaikkei käsirautaleikit kuuluneetkaan varsinaisesti tämän teoksen sisältöön.
Arvosana: 4
Sivut: 190
Otava, 1990
Otava, 1990
