J. K. Rowling: Harry Potter ja puoliverinen prinssi

 

Lontoossa kolea, leppymätön sumu ei hellitä, vaikka on heinäkuu. Silta sortuu, ihmisiä murhataan, pyörremyrsky riehuu maan länsiosassa. Jästien pääministerillä riittää huolia, mutta taikaministerillä, Cornelius Toffeella, ei ole yhtään helpompaa: hän on saanut potkut. Harry Potterin kesäloma keskeytyy, kun itse Albus Dumbledore saapuu Likusteritielle tapaamaan Harry Potteria. Mitä on tapahtunut?

Harry on nyt kuusitoistavuotias. Kuluvan vuoden aikana hän ja hänen luokkatoverinsa täyttävät seitsemäntoista vuotta, tulevat täysi-ikäisiksi ja saavat aloittaa ilmiintymiskurssin. Rakkaushuolet piinaavat yhtä jos toista, myös Harrya, Ronia ja Hermionea. Mutta kaikkein järkyttävin muutos on se, että Dumbledore alkaa antaa Harrylle yksityistunteja. Miksihän?

Puoliverinen prinssi on jälleen hyvä taidonnäyte Rowlingilta, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen luomaan uskomattoman viihdyttävän ja koukuttavan juonen Harry Potter kirjoille. Kirja on paras tähän astisista Potter kirjoista, mutta myös yksi surullisimmista Dumbledoren vuoksi.

Tässä osassa Dumbledore alkaa valmistaa Harrya tämän tietämättä tulevaan koitokseen, jossa Harry kohtaa koko velhomaailman pelätyimmän velhon, Voldemortin. Harry alkaa avata myös sydäntään aika yllättävällekin taholle, mutta pelkää mitä hänen ystävänsä siitä ajattelevat.

Harry on hahmona paljon siedettävämpi verrattuna aikaisempaan osaan Feeniksin kiltaan. Vieläkin Harryn jopa vähän piikikäskin luonne tulee esiin, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen. Hermione ja Ron puolestaan ovat aivan ihana pari kissa-hiiri leikkeineen kaikkineen.

Jään innolla odottamaan mitä Harry Potter -kirjasarjan viimeinen osa, Kuoleman varjelukset tuo tullessaan.


Alkuperäinen teos: Harry Potter and the Half-blood prince, 2005
Sivumäärä: 698
Tammi, 2006
Arvosana: 4,5/5

R. L. Stine - Yön maku

Destiny ja Livvy ovat olleet aina läheisiä, kunnes Livvy päätti valita ihmisyyden sijasta elämän vampyyrinä. Destiny haluaa epätoivoisesti kaksoissisarensa takaisin, mutta Livvy tuntuu nauttivan liikaa uudesta elämästään. Molempien elämään pamahtaa pian uudet rakkaudet, mutta toinen näistä rakkauksista ei olekaan ihan sitä miltä näyttää, pian molemmat siskokset huomaavat olevansa suuressa vaarassa.

Yön maku on R. L. Stinen luoman Vampyyrisiskokset -kirjasarjan toinen ja viimeinen osa. Pidin tästä teoksesta huomattavasti enemmän kuin aikaisemmasta osasta. Yön maku -kirja ei jättänyt aivan kylmäksi vaan sisälsi monia yllättäviäkin juonenkäänteitä, sekä yllättävän paljon aavistuksen jännittäviäkin tapahtumia. Hiukan laimeasta alusta huolimatta kirjailija on onnistunut kirjoittamaan tekstin, jota oli ilo lukea ja seurata. Kirjan loppua ajatellen olisin uskonut, että sarjaan kuuluisi vielä ainakin kolmas osa, mutta en ainakaan ole löytänyt kyseistä teosta internetin ihmeellisestä maailmasta. Nyt kirja tuntui jäävän jollakin tavalla hiukan auki.

Kirja tuntui kuitenkin olevan hieman tunteeton, isossakin osassa aikaisemmassa kirjassa olleiden hahmojen kuolema ei juurikaan liikuttanut toisia hahmoja, eikä niin järin itseänikään. Olisinkin siis toivonut että kirjoittaja olisi onnistunut luomaan kirjaan vähän enemmän tunnetta. Mikey tuntui jotenkin liioitellun rasittavalta ja lellityltä, ehkä jollakin tasolla jopa liian häiriintyneeltä. Välillä kirjassa tunnuttiin liikkuvan liiaksi Mikeyn tunteiden ympärillä - miten jokainen siskosten tekemä liike vaikuttaa poikaan ja häiriinnyttää tätä vaan lisää. Siskokset on pidetty aika lailla samanlaisina kuin aiemmassakin osassa, Destiny onnistui kuitenkin kohottamaan pisteitään omissa silmissäni.

Vampyyrisiskokset oli ihan luettavaa suht' peruskamaa, kuitenkin pienellä erilaisuuden vivahteella vampyyrielämään liittyvien eläinmuutosten takia. Kirjasarja on suunnattu ehkä vähän nuoremmille lukijoille, siitä kun ei juurikaan paistanut raakuus, vaikka välillä tuntui olevan hyvin ainekset koossa kunnon jytinälle.

Alkuperäinen nimi: The taste of night, 2004

Arvosana: 3½

Sivut: 266
WSOY, 2006