Maria Jotuni: Miehen Kylkiluu, kolminäytöksinen komedia, 1914.
Maria Jotuni (1880 - 1943) valmistui ylioppilaaksi 1900 ja toimittajan työn kautta tuotteliaaksi kirjailijaksi. Miehen kylkiluu näytelmä on julkaistu 1914, ja komedia on filmattu 1937, pääosassa Helena Kara.
Jotunin näytelmä on aviofarssi. Tarina alkaa apteekkari Jussi Ollenbergin talosta. Jussi on naimisissa Ellin kanssa. Jussi on täyttämässä 30 vuotta, ja hän flirttailee apteekissa harjoittelevan Aina Zinckin kanssa.
Tuomas Lukasson on apteekin renki, hänestä ovat kiinnostuneita kaksi emännöitsijää apteekin Amalia, sekä tohtorin Miina. Jussi on ollut perso väkijuomille, mutta väittää raitistuneensa. Amalian tarjoama viini kuitenkin maistuu.
Tohtori Yrjö Kallio viettää poikamiespäiviä, poikamies on myös Amalian veli Topias.
Elli epäilee Jussin rakkautta häneen, ja rehvastelee aiemmilla ihastumisillaan ja tenttaa Jussin ihastuksia. Jussi mainitsee katsellensa Aina Zinckiä. Jussi tunnustaa Ellille solmineensa avioliiton rahan takia, mutta rakastuneensa Elliin. Parin välit lientyvät kunnes Elli tulkitsee väärin, kun Jussi sanoo "nyt tiedän vasta, mitä on onni, kun sain sinut, rakas, rakas aina. Elli kilahtaa Aina! Elli pakkaa tavaransa ja muuttaa tohtorin luo.
Näytelmä on kepeä ja hauska. Tuomaksesta kisaavat Miina ja Amalia, ja molemille Tuomas vannoo rakkautta. Tulee kahdet häät, eli Miina ja Amalia pääsevät alttarille.
Elli tapaa Jussin kolmen viikon jälkeen, ja avioliitto on kypsä jatkumaan, kun Ainalla on muualla sulhanen.
Miehen kylkiluu luonnollisesti käännetään, sillä tässä näytelmässä naiset pyörittävät miehiä:
AMALIA: Tottahan. Mitenkä muuten valtakunnatkaan pystyssä pysyisivät?
(Kääntyen Elliin.) Olen aina sanonut, että kun nainen on nerokas,
omansa se ottaa ja omansa pitää ja hallitsee.
TUOMAS: Vaan kukas häntä hallitsee? Muistelepas vihkikaavaa, mamma.
AMALIA: No, sanoi tuo pappi siellä äsken, jotta mies on vaimon pää,
sen kylkiluustakin kun muka on tehty. Vaan minä sanon: Ei ole ollut
näkijää, paremmin tuo vaimon kylkiluusta lienee koko mies tehty.
Osallistun näytelmän bloggauksella Jotakin syötäväksi kelpaamatonta -blogin Shakespearen sisarukset -lukuhaasteeseen täällä
Yläkuva on Käsityöläismuseosta, Apteekin porstuassa käy näytelmän aikana aikamoinen kuhina ja kohina.
