Tikkanen Märta: Vuosisadan rakkaustarina, alkuteos Århudradets kärlekssaga 1978, suomentaja Eila Pennanen, 201 Tammi. Sivumäärä 173 sivua. (Kannen kuvaa olen rajannut, sillä kyse on piirroksesta, johon ei ole kuvattu vaatteita).
Lainasin kirjan kirjastosta, ensin harmittelin, etten tajunnut alkuteoksen olevan ruotsinkielisen. Kun olin lukenut teosta jonkin aikaa, se ei enää harmittanut. Teemana on alkoholismi ja runot käsittelevät alkoholistin vaimona olemista. Teos on runoteokseen muotoon kirjoitettu väkevä kannanotto. Mitään loppusointuja tai edes rytmitystä en havainnut tykitystä sitäkin enemmän.
Kirjan toisessa osassa on hienoja rakkausrunoja. Vuosisadan rakkaustarinasta puhutaan toisen osan ensimmäisessä runossa, joka suomennettuna alkaa: "Minä rakastan sinua niin äärettömästi", toisessa osassa käsitellään yhteen muuttamista, lähekkäin olemista, mutta hiljalleen oman herkkyyden kätkemisestä, toisen työn halveksimisesta ja epäilyksistä, että en enää rakasta sinua.
Rakkaus kuitenkin asettuu teoksessa erilaiseen raamiin, sillä ensimmäinen osa käsittelee alkoholismia ja miten raadollista se on ja vaimon asemaa alkoholistimiehen parina. Teos varsin kaukauna romanttisesta rakkaudesta. Näin kertoen kaikki tuntuu lattealta, mutta teos on todella lukemisen arvoinen, jo pelkästään ilmiöiden avaajana, itse en onneksi ole asunut enkä asu alkoholistiperheessä tämä on silmät avaava teos.
Teos alkaa:
Alkuun tuntuu hyvältä
ihan käsittämättömän , huimaavan
hyvältä
...
Sitten tulee kysymys
Miksi et lähde?
...
Jos tämä juomakausi ei ole
viimeinen
minä lähden
Lainaukset on siis ensimmäisestä runosta, ja kuitenkaan nainen ei lähde, vaikka myöhemmissä runoissa on viskilasia kädessä, kättä nyrkissä, ja lyönnissä. Mieli on nöyryytetty ja kieli on vaiennettu.
Teos vertaa ryyppykausia matalapaineen tulemiseen ja märät kaudet ovat sateita, runoissa käydään läpi lasten pätemistä ja hätää. Uhkailuja itseä kohtaan, alkoholistin hajuja, vatsahappojen löyhkää ja kaasujen katkua krapulassa.
Teoksessa todetaan, että alkuun olit häijy vain juovuksissa, mutta nyt jo selvin päin, eli miksi siis juoda. Se on hyvä kysymys,
Kolmannessa osassa laajennetaan ilmaisua aiempiin sukupolviin.
Teoksen luettuaan tajuaa myös naisen kamppailusta omasta identiteetistään. Elää omana itsenään vaikkapa tyttönimellään Cavonius.
Cavonius Märta
Alltid vänta och smärta
Tämä kirjoittamani motto on huono, mutta ilmentää teemaa.
Märta Cavonius on syntynyt wikipedian mukaan 1935.
Teos on väkevä, ja lukemisesta jää voimakkaita muistijälkiä. Vaikuttava!
