Luonteen lujuutta

Eilen jo kerroinkin valmistaneeni makkaroita, jotka oli tarkoitus tänään syödä. Ja vaikka itse sanonkin, tosi herkullisen näköisiä ovat. Vaan ei mennyt niin kuin suunnittelin. Aamulla kun menin vaa'alle, oli painoa 100 grammaa liikaa eli 100 grammaa enemmän kuin viime viikon lauantaina. Sehän tiesi pussikeittopäivää. Onneksi Mari lämmitteli mikrossa itselleen ja Äiskälle eilistä mussakaa. Minä lähdin siksi aikaa koiran kanssa lenkille. Mutta kyllä on oikeasti vaatinut luonteen lujuutta tänään. Nimittäin aina, kun jääkaapin oven avaa, niin tuoksuvat ne herkulliset makkarat. Vaan lujana pysyn! Itsenäisyyspäivänä paino putosi ensimmäistä kertaa vuoteen alle sadan kilon. Kahdessa kuukaudessa on siis paino pudonnut kokonaista neljä kiloa. Keittopäiviä taitaa olla yhteensä viisi. Ei paha! Pahaa sen sijaan on

parsapussikeitto

1/2 pussillista (40 g) Pirkka parsakeittoainesta
1/2 l vettä
1 dl kauraleseitä

Sekoita ainekset, kuumenna kiehuvaksi ja keitä kymmenisen minuuttia. Syö. Energiaa annoksesta kertyy 1585 kilojoulea (380 kilokaloria, ellet vielä 40 vuoden jälkeen ole siirtynyt SI-järjestelmään.). Pahaa äänin 1-0. Äiskä ei voi arvioida, kun ei suostunut maistamaan. Energiaa on vähän, mutta yksi annos päivässä riittää,  sillä minä en ainakaan halua toista annosta. Ennen sitten vaikka raakoja vihanneksia.

Makkarat odottavat jääkaapissa ja ne syödään huomenna, jolloin tulee niistä juttukin. Tänään oli hermo mennä joulukorttien kanssa. Ostin niitä kolmion muotoisia kuusipostimerkkejä. Tosi hieno idea, että mukaan oli laitettu punaisia joulupaketin kuvia, joita voi käyttää kirjeensulkija. Tai sitten ei! Aikani näpräsin, ja kun joka toinen meni hankalan irroitettavuuden takia piloille, poltin päreeni ja heitin roskiin. No, tällaistakin joskus sattuu.