"Poika otti omenan. Valvomossa istuva iäkäs vartija huokaisi syvään. Arviolta kolmetoistavuotias omenavaras tuijotti röyhkeästi suoraan valvontakameraan"
kirjan alku
Olen ollut hitaasti heräävää sorttia Kepler62-sarjan suhteen. Avaruusseikkailukirjasarjan ovat luoneet ja kirjoittaneet yhdessä Timo Parvela ja norjalainen Bjorn Sortland ja riemastuttava kuvitus on Pasi Pitkäsen varmaa käsialaa. Hän onkin ainut tekijöistä, joka on minulle ennestään tuttu. Mainitaan häneltä nyt vaikka huikea Mörkövahti.
Toisaalta onnittelen itseäni siitä, että luin kirjat vasta nyt, kun käsilläni oli kaikki neljä tähän mennessä ilmestynyttä osaa samalla kertaa. Hulluksi sitä olisi tullut odottamisesta. Tänä vuonna ilmestyvät viimeisetkin osat, joten taattua menoa luvassa vielä parin kirjan verran. Alla kuvaukset kirjoista ja lopussa pohdintaa (hehkutusta) sarjasta.
Toisaalta onnittelen itseäni siitä, että luin kirjat vasta nyt, kun käsilläni oli kaikki neljä tähän mennessä ilmestynyttä osaa samalla kertaa. Hulluksi sitä olisi tullut odottamisesta. Tänä vuonna ilmestyvät viimeisetkin osat, joten taattua menoa luvassa vielä parin kirjan verran. Alla kuvaukset kirjoista ja lopussa pohdintaa (hehkutusta) sarjasta.
* * *
Kutsu (#1)
13-vuotias Ari pitää huolta sairaasta veljestään Jonista. He elävät maailmassa, jossa luonnonvarat ovat huvenneet dramaattisesti. Vapaa-aikansa veljekset viettävät uuden Kepler-pelin parissa, joka on kaikkien huulilla, ja pääsevät niiden harvojen joukkoon, jotka ovat pelanneet sen läpi. Kukaan ei tiedä mitä pelin viimeisen tason loppuun suorittaneille tapahtuu, mutta siitä kulkee villejä huhuja. Kyseessä ei ehkä olekaan pelkkä peli, vaan kutsu. Mutta kuka on kutsuja ja minne se heidät vie?
Lähtölaskenta (#2)
"On aika. Olkaa kunniaksi ihmiskunnalle." Vanha kenraali Livingstone hyvästelee joukon lapsia, jotka ovat lähdössä tuhoutuvalta maapallolta kauas avaruuteen etsimään uusia elämisen mahdollisuuksia. Sukkula vie heidät avaruusasemalle, jolla tähtipurjehtijat Santa María, Pina ja Niña odottavat matkalaisiaan. Ari pitää huolta pikkuveljestään Jonista ja epäilee, että lähtijöille ei ole kerrottu aivan kaikkea tulevasta tehtävästä. Edessä on matka tuntemattomaan.
"Kukaan lähelläni ei puhu siitä, mutta olen pitkään pohtinut, onko maailmamme tuhoutumassa lopullisesti. Meitä on liian paljon, sääolosuhteet ovat liian huonot, ihmiset ovat sotineet liikaa, bakteerit ovat vastustuskykyisiä. Tunnelma ei niin sanotusti ole huipussaan."
Matka (#3)
14-vuotias Marie on rikkaan asetehtailijan tytär. Hänkin onnistuu apua saatuaan pelaamaan Kepler-pelin loppuun, ja hänet lennätetään Nevadaan, Area 51:lle. Hän saa erityiskoulutusta aseidenkäytössä ja miettii, miksi se on niin tärkeää. Hän tapaa Arin ja Jonin sekä Olivian, joukon johtajan, jonka erityisalaa on lääketiede. Marie löytää avaruusolion, Kuiskaajan, jota pidetään vankina Area 51:llä ja joka varoittaa häntä lähtemästä avaruusmatkalle. Marie ilmoittaa, ettei hän halua lähteä mukaan, mutta hänet huumataan ja lähetetään matkaan vastustuksesta huolimatta.
Pioneerit (#4)
Avaruusalus saapuu vihdoin määränpäähänsä. Kepler 62e osoittautuu elinkelpoisemmaksi planeetaksi kuin lapset Maasta lähtiessään kuvittelivat. Paratiisissa on kuitenkin varjonsa - yksi miehistöön kuuluvista lapsista sairastuu vakavasti. Lisäksi ryhmä löytää jälkiä muista elollisista olennoista. Keitä tai mitä ne ovat? Ovatko ne ystävällisiä vai vihamielisiä?
* * *
Kepler62 on sellainen sarja, että oksat pois! Osat ahmii yhdeltä istumalta ja ne sopivat kaikille lapsille/nuorille sukupuolta katsomatta - sekä nähtävästi vähän vanhemmallekin lukijalle 😆 Sarjan dystopinen maailma on synkkä maapallon vedellessä viimeisiään, mutta siinä on nasevaa huumori, joka keventää tunnelmaa. Tarina koukuttaa ja se on hyvin tapahtumarikas seuratessaan lasten jännittävää matkaa avaruuden halki.
Pitkäsen upea nelivärikuvitus on visuaalisesti järisyttävän näyttävää työtä. Se ottaa paljon tilaa ja voimakkaat, kokoaukeamankin kuvat kuljettavat vauhdikkaasti tarinaa eteenpäin omalta osaltaan. Toivottavasti tämä kuusiosainen sarja päätyy vielä joskus vaikka samojen kansien väliin.
Omista ennakkoluuloista on sanottava sen verran, että scifi ja avaruus ovat sellaisia termejä, jotka yleensä saavat minut kiertämään kirjan kaukaa, mutta Kepler62:en kutsuhuuto oli sen verran voimakas, että ne oli luettava. Nyt on vain kiltisti odotettava tulevia viimeisiä osia.
Pitkäsen upea nelivärikuvitus on visuaalisesti järisyttävän näyttävää työtä. Se ottaa paljon tilaa ja voimakkaat, kokoaukeamankin kuvat kuljettavat vauhdikkaasti tarinaa eteenpäin omalta osaltaan. Toivottavasti tämä kuusiosainen sarja päätyy vielä joskus vaikka samojen kansien väliin.
Omista ennakkoluuloista on sanottava sen verran, että scifi ja avaruus ovat sellaisia termejä, jotka yleensä saavat minut kiertämään kirjan kaukaa, mutta Kepler62:en kutsuhuuto oli sen verran voimakas, että ne oli luettava. Nyt on vain kiltisti odotettava tulevia viimeisiä osia.
★★★★★
Kepler62 -sarja:
Kutsu (2015)
Lähtölaskenta (2015)
Matka (2016)
Pioneerit (2016)
Teksti: Bjorn Sortland ja Timo Parvela
Kuvitus: Pasi Pitkänen
Wsoy, Kirjastosta
Kepler62 -sarja:
Kutsu (2015)
Lähtölaskenta (2015)
Matka (2016)
Pioneerit (2016)
Teksti: Bjorn Sortland ja Timo Parvela
Kuvitus: Pasi Pitkänen
Wsoy, Kirjastosta