Tänään jatkui tonttuiluhommat ja pitipä löytyä tunti jos toinenkin äkillisille paperihommillekin, sillä pääsin tänne kalenterin kimppuun vasta näin iltasella, mutta yritetään keretä avaamaan tämä 20.päivän luukku ennen huomista :)
Tässäpä vielä vähän piparihommiakin. Tein jokunen vuosi sitten keittiööni jouluksi pipariverhot, niistä löytyy kuvia täältä blogistani Joululta 2009 ja Joululta 2011. Piti jo viime vuonna tekemäni uudet pipariverhot, mutta projekti jäikin vielä hautumaan tähän Jouluun.
Näihin verhoihin paistelin isoja ja isompia tähtiä molempia reilut kolmekymmentä. Ennen paistamista tein tähtiin ripustusreijät ylös ja alas sukkapuikolla. Osa tähdistä hajosi puuhastellessa, joten sillä tein pipareita niin paljon, "varalle", mutta tähän projektiin tarvitsin 21 isoa tähteä, sekä 20 isompaa tähteä.
Pujottelin tähtipiparit vuorotellen valkoiseen satiininauhaan. Kiepautin nauhan pään teräväksi ja tukevaksi teippipalan avulla, niin pujottaminen oli helpompaa. Osa pipareista hajosi tässä kohtaa, kylläkin vain kolme piparia kun olin tosi varovainen, mutta siksi oli hyvä olla varakappaleita. Pienempi keittiön ikkunani on 83cm korkea, joten pujotin tähdet nauhaan n. 10cm-20cm-20cm-20cm-10cm välein. Isompi keittiön ikkuna taas on 113cm korkea, sen nauhoihin pujotin tähdet n. 15cm-20cm-20cm-20cm-20cm-15cm välein. Laskin mitan aina tähtipiparin keskikohdasta, pipareiden kokoeron vuoksi. Lopuksi sidoin nauhan päihin lenkkisolmut.
Näissä pipareissa oli kyllä aika pienet ripustusreijät, ja nauha pysyi niissä hyvin paikallaan, mutta liimasin vielä nauhan varmuuden vuoksi Erikeperillä piparin taakse paikoilleen, ja annoin kuivua vuorokauden, ennen kuin käänsin piparinauhat oikeinpäin. Erikeper kuivui kivasti läpinäkyväksi, joten ulospäinkin nämä verhot näyttävät ihan hauskoilta.
Tein valkoista pikeeriä Kinuskikissan tällä ohjeella, ja kuorrutin piparit. Tosin oikasin vähän ohjeen kanssa, ja sorruin tekemään pikeerin valkuaisten määrän osalta mutu-tuntumalla, ja luulenpa että laitoin kuorrutteeseen vähän liian vähän tomusokeria, sen verran löysää se oli kuorruttaa ja työstää. Ja se kyllä näkyy näiden pipareiden koristelussa - vaikka kuinka yritin keksiä 45 erilaista koristelumallia, niin valuvan kuorrutteen kanssa kädet oli väkisinkin nopeammat, kuin aivot :p Annoin pipareiden kuivua tunnin, ennenkuin ripustin ne pipariverhoiksi keittiön ikkunoihin.
Ylin rivi näistä pipariverhoista jää nyt verhokapan taakse, ja tuo kaunis paperitähtikin on nyt näissä kuvissa luomusteni tiellä, mutta siellä ne pipariverhot on, valkoisilla nastoilla ikkunanpokiin kiinnitettyinä :) Jopa viherkasvitkin tuli käytettyä suihkussa, että olivat sen aikaa poissa, kun ripustelin verhoja.
Pienemmän ikkunan verhot näkyy paremmin, ja onhan se varma, että ne on koristeltu rumemmin :D Mutta onneksi näissä verhoissa ei ole parasta kuviointi, vaan tuoksu! :)
Ja niin, tästä tämän joulun piparivillityksestä vielä. Selvisin kunnialla niin pipareiden paistosta, kuin piparkakkutalojen kokoamisesta ja siitä hirmupelottavasta kuumasta sokerista, pipariverhojen mittailuista, pujotteluista ja koristeluistakin. Sain jopa verhot ripustettua ikkunoihin kunnolla, ilman että rikoin ikkunalaseja tai viherkasveja, tai verhoja. Mutta siinä kohtaa kun työnsin keittiön pöydän takaisin paikoilleen, niin vasemman käden pikkurilli ja nimetön, SEKÄ oikean käden etusormi, keskisormi ja nimetön jäivät kaikki minun, pöydän ja irrallisen jatkopalalevyn väliin - silmissä musteni ja kasvoilla valkeni. Jumankavita että sattu. Ja nyt on neljä sormenpäätä mustelmilla.
Mitä tästä opimme? Piparitouhuista pitäisi saada vaarallisen työn lisää ;)
On ruskeeta ja valkeeta,
näyttää ne hauskilta!
Piti niitä paistaa ja vääntää,
reijittää sekä rasioihin kääntää.
Sitten oli mittausta ja nauhoitusta,
meinas siinä sulaa aivo ja tulla tuska.
Pikasesti ne koristuivat,
ja ikkunoihin ripustuivat.
Kuvissa on jo ihan ilta,
täällä tuoksuu piparilta :)
* 4.yötä jouluun *