Se kertoo ehkä siitä, että blogi on kummitellut toisinaan takaraivossa, mutta koska työillat-futis-pyykit-netflix-kaverit-nukkuminen-ja-kirjojakin-pitäisi-lukea ja ehkä myös syvällisemmällä tasolla koska varautuneisuus duunista, josta en ole halunnut avata mitään edes salanimen takaa (ymmärrätte varmaan, FSB ja niin pois päin), tämä Arjen takaa kurkistelu jäi vajavaiseksi. Vaikenemalla työstä vaikenee niin suuresta osasta tämänhetkisestä identiteettiäni.
Mutta nyt tuli aihe. Tuli aihe ja tuli mahdollisuus (eli unohdetaan työillat ja kaverit, eikä siivouksestakaan kukaan enää kohta napise - leikitään kuitenkin, että ei unohdeta futista): tuli uusi blogi. Uuteen osoitteeseen, uudella kirjoittajaidentiteetillä ja uudella alustalla. Ihan vain, että näkisitte tekin hiukan vaivaa seurataksenne.
Tyylilaji viittaa Suurmetsurin löytämiin esimerkkeihin saman subgenren blogeista. Ja sitähän minunkin lajini on pohjimmiltaan aina ollut: hempeä, lempeä ja pastellinsävyinen. Elämän pieniin iloihin kohdentava. (Ja todella: pienestä ne on jatkossa löydettävä.)
Ai mitä ihmettä tämä nyt?
No tule katsomaan: c'est une fête!
