Tottamaar mä ny olen viisas, karismaattinen ja henkinen. Vastuunkantajakin olen, vaikka en aina haluaisi. Tai hiukan kadehdin niitä ihmisiä, jotka ottaa löysemmin rantein. Anna mulle tehtävä ja voit olla varma, että se tulee tehdyksi piirun tarkasti tehtävänannon mukaisesti. Koska olen huomannut, että muut pääsevät vähemmällä, niin ajoittain tunnen kateutta heitä kohtaan. Vastuunkantaminen on siis mulle sekä heikkous että vahvuus. Riippuu näkökulmasta.
Ja kyllä, kuten aiemmin olen jo kertonutkin, niin mä olen myös epäonninen naisten kanssa. Tosin en varmaan samassa mielessä kuin Väinämöinen. Mutta suhteessa miehiin mä taidan olla juurikin Väinämöinen.
Etelä-Saimaasta löytyi oikein sopiva kuvaus asiasta, kun se käännetään koskemaan miehiä.
Väinämöinen osaa käyttää voimiaan luontoa ja miehiä naisia kohtaan, mutta nainen mies on Väinämöiselle Neolle Akilleen kantapää. Koska Väinämöinen oli kohtunsa vanki 700 vuotta, on hän ollut syntymästään saakka vanha, liian vanha naisille. Vaikka äiti antoi Väinämöiselle suuren mahdin, jäi Väinö ilman äidin rakkautta. Suuri luontoemo antoi pojalleen voiman ja tiedon, mutta jätti Väinön ilman tärkeintä: kykyä ottaa vastaan rakkautta ja osoittaa rakkautta. Äidin rakkauden puute jätti Väinön empaattiseen tyhjiöön: Hän etsii jatkuvasti tytöistä ja naisista sitä, jota hän eniten kaipasi: rakkautta ja hyväksyntää.
Omalta osaltani täytyy sanoa, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun tulin ajatelleeksi asian tota puolta. Odotanko mä jotain ihmemiestä, joka tietää ja tuntee kaikki mun oikut ja silti hyväksyy ja rakastaa? No, odotan! Saako toi mut tekemään asioita, joilla ikään kuin testaan sitä rakkautta ja hyväksyntää? Ei, sellaiseen draamaan ei mun luonteella taivuta. Vuodet on opettaneet mut harvinaisen itseriittoiseksi vaikka toisaalta myös kaipaan sitä rakkautta ja hyväksyntääkin. Ristiriita, jota en varmaan koskaan saa ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Edit 17:39 Ihan pakko lisätä tämä tähän, kerta näin siinä monesti tuppaa käymään.
"Mulla sun sydän, sulla mun kotiavain"
